Ladataan...
Iso haloo ojankaivuusta Pielavedellä – Voiko lisäojia perustella?
Professori Matti Kärkkäisen soiden ojitus poiki pienoisen kohun. Kysyimme tutkijoilta, onko lisäojien kaivuu millään tavalla perusteltua. Entä mitä vastaa Kärkkäinen itse?
Tilaajille
”…Tutkijat epäilevät ojitusten kannattavuutta. Kun avosuo pyritään saamaan metsätalouskäyttöön, pitää investoida niin ojitukseen, metsänviljelyyn kuin lannoitukseen. Nykyisellä rahan hinnalla tällaista investointia on vaikea saada taloudellisesti kannattavaksi…”
Tällaiset asiat eivät kuulu ulkopuolisten pohdintoihin, se on aivan maanomistajan harkinnassa. Ja muutoinkin maanomistajan kertoma tapahtumien kulku ja perustelut ovat oikeustajun mukaisia.
Holhousyhteiskunnan ei pitäisi olla sotkeutumassa mo:n oikeuksiin kuin VAIN jo todistetun virhe-asian perusteella.
Tutkijoiilla on sananvapauden nimissä oikeus spekuloida kannattavuudella. Tässä tapauksessa on kyse siitä rikottiinko lakia ja siihen saataneen vastaus oikeudesta jossain vaiheessa.
Suot eivät tarvitse metsänviljelyä, vaan ne taimettuvat erittäin hyvin itsestään. Selvä asiavirhe ”asiantuntijoilta”.
Kyllä muiden metsänomistajien ei tarvitsisi olla ronkkimassa keskeneräisiä asioita. Tietysti jos/kun vihreä aate pakottaa kaikenlaiseen hämmentämiseen, onhan sitä muniaan uitettava!
Rautalammilla Sahalan kartanossa alettiin ojittaa 70 ha:n kohosuo – rämettä jo 1930 – luvulla lapiopelissä. Suurin osa siitä oli avosuota.
1970 luvulla suo ojitettiin kokonaan ja 1990 luvulla ojat perattiin pienkaivurilla, jotka jätti ojaluiskat ehjiksi.
Suolta on tehty on ensimmäiset järeät päätehakkuut ja sen kuvion uudistuskuusikko on myös jo ensiharvennettu ja kasvaa kohisten.
Koko suo on 2 kertaan tuhkalannoitettu ja kasvaa kovasti.
Sahalan 160 ojakilometriä 1000 ha alueella ovat keskeinen tekijä sille, että kasvu on saatu kaksinkertaistumaan 50 vuodessa.
Suomessa oli parempikuntoiset vesistöt 1960 – 1980 luvulla kuin nykyään, vaikka silloin ojitettin metsiä paljon. No, virheitäkin on tehty, mutta Suomen metsien kasvun tuplaantuminen on suurimmaksi osaksi ojitusten ansiota.
Nyt ojitukset ovat tukkeutumassa ja valtakunnan kasvut heikkenemässä.
Kun metsistämme soita on kolmannes, ja muutenkin soistumisprosessissa on suurin osa tuoreista kankaista, ojitusten vainoaminen on typeryyttä, joka heikentää puun kasvua, hiilen sidontaa, teollisuutta, kansantaloutta ja maaseudun elinvoimaa.
Hakesuodattimilla ojastojen loppupäissä voidaan puhdistaa likavesiä.
Luulen, että myös jyrsitty tai puristettu myyräsalaoja paksuturpeisessa maassa voisi toimia ja näin estää avo-ojien haitat. Koneita tähän ei vielä ole.
Lailliset mutta virheelliset ojitukset ovat kasvamattomina ”puustoina” nähtävissä, ja jokainen ymmärtää nyt niihin oikean oikean menettelyn: olla tekemättä mitään.
Mutta kasvullisissa kohteissa perkausten vastaisuus on todellakin typeryyttä. Aivan sama, kuin jokin muu loistavatuottoinen sijoituspää-oma nostetaan kesken parhaan tuottonsa ja tärvellään arpojen ostoon!!
Onko moninkertaiseen typeryyteen varaa?
Matin ojituksista kertova kuvapari HS:ssa oli pahasti harhaanjohtava. Kuvassa vierekkäin olivat paksuturpeiselta näyttävä kitumaan räme ja juuri ojitettu ohutturpeinen, puustoinen metsämaan räme. Ojan pohjalla oli kivinen kivennäismaa. Kuvan teksti kertoi, että ”Heinäkuussa 2022 Pielaveden Ventosuo oli ojittamaton ja keskeltä avoin. Kesäkuussa 2023 samassa paikassa oli kivennäismaahan saakka kaivettu oja”. Kuvan HS oli saanut P-S:n elykeskukselta. En usko, että professorikaan olisi niin tehokas ojittaja, että paksuturpeinen avosuo muuttuu ojitushetkellä puustoiseksi metsämaan suoksi. Miksi elykeskus jakaa virheellistä tietoa ?