Kajaanin kaupungin omistamalla 211 hehtaarin Raudansuon luonnonsuojelualueella on aloitettu ennallistamistyöt. Luonnonsuojelualue on perustettu 2022. Se sijaitsee Kajaanin eteläosassa ja rajoittuu Sonkajärven kuntarajaan.
Kajaanin kaupunki oli hankkinut Raudansuon suoalueen vuosikymmeniä sitten turvetuotantoa varten. Turvesuota siitä ei kuitenkaan tullut ja suo on saanut olla pääosin luonnontilaisena rimpisuona näihin päiviin saakka.
”Luonnontilaa ovat kuitenkin heikentäneet aluetta ympäröivät laajat ojitukset ja alueen poikki kaivetut kuivatuskanavat”, Kajaanin kaupunginmetsänhoitaja Timo Pisto kertoo.
Luonnonsuojelualue on kaikkiaan 211 hehtaaria ja ennallistamistoimet kohdistuvat noin 11 hehtaarin alueelle. Toimenpiteillä on myönteisiä vaikutuksia selkeästi laajemmalle alueelle.
Raudansuon alueella sijaitsee useita puustoisia suotyyppejä ja avoimien soiden tai yhdistymätyyppien muuttumia. Alue koostuu muun muassa rimpinevasta, suursaranevasta sekä sararämeistä.
Valuma-alueen vedet ohjataan suon keskiosaan
Hankkeen on suunnitellut Pohjois-Suomen elinvoimakeskus ja siihen on saatu rahoitus Helmi 2 -ohjelmasta.
Pohjois-Suomen elinvoimakeskuksen luonnonsuojeluasiantuntija Riku Elfvingin mukaan vesien palauttaminen rimpinevalle on ennallistamishankkeen tärkein toimenpide. Noin 400 hehtaarin valuma-alueen vedet on johdettu aiemmin suoalueen läpi purkuvetenä toimivaan Raudanveteen.
”Alueen läpi kulkevat ojat on nyt padottu ja vedet otettu haltuun uusilla johdeojilla, joiden kautta vesi ohjataan suon keskiosien ojittamattomille rimmikoille. Kuivatuskanava ja ympäröivät ojitukset ovat aiheuttaneet avovesirimpien merkittävää pienenemistä. Nyt tehtävillä toimenpiteillä valuma-alueen vedet saadaan takaisin suolle”, Elfving kertoo.
Yhteensä kohteella tehtiin kolme uutta johdeojaa eri puolille aluetta. Mitä useampi johdeoja voidaan toteuttaa, sen tasaisemmin valuma-alueen vesi saadaan jakautumaan suolle.
Kasvillisuus muuttuu hitaasti
Avovesirimpien vettäminen auttaa taantuvaa vesilintu- ja kahlaajalajistoa. Alueella on nykyisellään melko edustava suolinnusto, ja ennallistamisen jälkeen niille sopivien elinympäristöjen määrä kasvaa.
Pohjois-Suomen elinvoimakeskuksen luonnonsuojeluasiantuntija Teppo Helo kertoo, että toimenpiteistä on hyötyä alueella tavatuille kanalinnuille, kuten riekolle, joka tarvitsee sopivan avointa suoelinympäristöä. Ennallistettaessa syntyviä lammikoita hyödyntävät myös esimerkiksi varpuslinnut, sudenkorennot ja sammakkoeläimet.
”Hoitoseurantojen yhteydessä tullaan seuraamaan alueen kehittymistä esimerkiksi kirjaamalla lintuhavainnot seurantalomakkeille. Myös kasvillisuuden muutoksia seurataan, mutta ne ovat yleensä hitaampia ja vievät jopa kymmeniä vuosia.”
Tulossa vuosien ennallistamisurakka
EU:n ennallistamisasetuksen toimeenpanosuunnitelman tulee valmistua kuluvan vuoden aikana. Tulossa on vuosia kestävä ennallistamisurakka.
”Nyt on syytä katsoa myös peräpeiliin ja hyödyntää sitä osaamista, mikä rakentui metsänparannustoiminnan aikana. Kokemustieto voi olla arvokasta, kun mietimme ennallistamisratkaisuja heikosti kantaville turvemaille”, Pisto toteaa.
Pistolla itsellään on yli 30 vuoden kokemus ojituksista.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Kirjaudu sisään