Ladataan...
Kasvihuonekaasulaskelmissa runsaasti epävarmuuksia, metsien kasvuennuste paljastui yliarvioksi
Metsien kasvun ja hakkuumahdollisuuksien ennustamiseen käytetty Mela-malli on yliarvioinut metsien tulevaa kasvua. Mallin korjaus lisää paineita hakkuiden rajoittamiseen.
Tilaajille
Erikoista tässä on se, että puhutaan hiilinielusta ja tämän hetken kasvusta ja käytöstä. Seuraavaksi puhutaan mallin avulla tulevasta kasvusta ja tulevasta päästöstä jo ikään kuin tietäen tämän olevan totta. Jos kirjanpidossa tehtäisiin tämä sama, niin oltaisiin raastuvassa.
Taas malli! Ottaako malli huomioon, että aletaan kasvattamaan puuta paremmalla jalostetulla taimi- / siemenmateriaalilla, lannoitetaan, hoidetaan taimikonhoidot ajallaan jne.
”Ruotsin malliin ei voida siirtyä”
Minäpä kuitenkin siirryn.
Ruotsin hakkusäästö vuonna 2021 oli nolla milj.m3 ja Suomen n. 13 milj.m3. Ruostin poistuma 100 Mtn-ekv ja Suomen poistuma 90 Mtn-ekv. Tältä pohjalta käytän käytän 90/100 kerrointa 0,9 Ruotsin luvuista.
– elävä puusto 1,1*13 (Suomen hakkuusäästö 2023)= -14,5 Mtn. Kerroin 1,1 tulee Ruotsin 2020 hakkuusäästön 4,5 Mtn ja sen CO2-sidonnan -5 Mtn suhteesta 5/4,5=1,1.
– kivennäismaat -0,9*20 (Ruotsi linkistä alla)= -18,0 Mtn
– kuollut orgaaninen materiaali -0,9*18 (Ruotsi linkistä) = -16,2 Mtn-ekv.
Kun vähentää näistä metsämaan nieluista maapäästöt, jotka Suomessa olivat n. +12 Mtn-ekv.
Suomen metsämaan nieluksi tulee -14,5-18 -16,2+12= -36,7 Mtn-ekv.
Linkit: https://yle.fi/a/74-20140329 ja
https://www.naturvardsverket.se/data-och-statistik/skog/skog-tillvaxt-och-avverkningar/
Minusta tässä prof Kankaan tekemässä tarkastuskertomuksessa on hyvä esimerkki metsätalouden tutkimuksen vertaisarvioinnista.
Ilmastopaneelinkin kannattaa mitä suuremmassa määrin edelleen vedota tiedon keruussaan vertaisarvioituihin tutkimuksiin.
Kyllä Ruotsin maaperämittauksiin perustuvaan malliin voidaan siirtyä mutta ei takautuvasti. Mitä jos siirryttäisiin siihen, on huonoa että naapurimaat mittaavat maaperä päästöjä eri tavoin . Edelleenkään ei tullut selväksi miksi kivennäismaa Ruotsissa on suuri nielu mutta Suomessa nipin napin nielu. Ruotsi väittää myös saaneensa suurilla hakkuilla ison maaperänielun. DEad organic matter? Ruotsin menetelmä tuotti isomman nielun (3-4 krt) vaikka se ei ollut tilastollisesti merkittävä johtuen suuresta variaatioista.