Talvileimikoiden korjuuaika alkaa olla lopuillaan ympäri Suomea. Puunostajien katseet ovat jo jonkin aikaa olleet kesä- ja kelirikkoleimikoissa, joilta puuta voidaan korjata myös sulan maan aikana. Metsänhoitoyhdistyksistä ennakoidaan, että niistä voi pian olla jo pula.

”Talvileimikoiden korjuuaika lyhenee vuosi vuodelta, joten kesäkorjuukelpoisia leimikoita tarvitaan yhä enemmän”, sanoo metsänhoitoyhdistys Rovaniemen toiminnanjohtaja Teemu Orajärvi.

Orajärven mukaan puunkorjuun ongelmana eivät tosin ole niinkään talvileimikot kuin talvitiet. Talvileimikoissa on monin paikoin vielä niin paljon lunta, että maa kestäisi hakkuukoneiden painon. Talvitiet, jotka kestävät puutavaran kuljetuksen vain maan ollessa jäässä, alkavat sen sijaan olla sulia.

”Lumi satoi sulaan maahan, joten tiet eivät jäätyneet kunnolla. Talvitiet alkavat nyt olla siinä kunnossa, ettei niiden varsille uskalla enää varastoida puuta”, Orajärvi sanoo.

Hän kehottaakin kesä- ja kelirikkoleimikoita omistavia metsänomistajia ryhtymään puukaupoille.

”Kesäleimikoista saa nyt mukavan hinnan, ja puunkorjuu sujuu todennäköisesti nopeasti. Yleensä puukauppa tehdään ensin ja puunkorjuu vasta myöhemmin, mutta nyt korjuu saattaa alkaa saman tien. Rahaliikennekin sujuu silloin nopeasti.”

Rovaniemen alueella on Orajärven mukaan kysyntää varsinkin kuusi- ja mäntytukista, mutta havukuitupuukin menee kaupaksi, jos leimikko sijaitsee kesä- ja kelirikkoaikaan ajettavan tien varressa.

Kuusitukki halutuin

Länsi- ja Etelä-Suomessa kaupaksi menee edelleen parhaiten kuusitukki, mäntytukkipuun kysyntä vaihtelee. Metsänhoitoyhdistys Keskipohjan johtajan Juha Laitisen mukaan tukkivaltaiset mäntyleimikot menevät kohtuullisen hyvin kaupaksi, kun taas metsänhoitoyhdistys Uusimaan toiminnanjohtajan Timo Leirimaan mukaan mäntytukkipuu käy kaupaksi lähinnä muiden puulajien rinnalla.

Metsänhoitoyhdistys Uusimaan alueella kaupaksi menee myös koivutukki, mutta havukuitupuusta on molempien metsänhoitoyhdistysten alueella ylitarjontaa. Se näkyy hinnoissa.

Havukuitupuun ylitarjontaan ei Laitisen mukaan ole luvassa helpotusta ennen kuin havukuidun käyttö lisääntyy. Äänekoskelle valmistuva biotuotetehdas ei hänen mukaansa riitä poistamaan ylitarjontatilannetta, vaan siihen tarvitaan myös Kaidin Kemiin, Boreal Biorefin Kemijärvelle ja Finnpulpin Kuopioon suunnittelemia tehtaita.

”Ruotsiinkin on tulossa suuria investointeja. Ehkä havukuitupuulle pitää etsiä käyttöä Suomen rajojen ulkopuolelta”, Laitinen pohtii.

Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehdessä 6/2017

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.