Metsähallituksen Pohjois-Suomessa viime syksynä käynnistämä männynkäpyjen keräys on keskeytetty. Taustalla on käpyjen vuodenvaihteen jälkeen huonontunut laatu.
”Tammikuussa otettiin eri puolilta keräysaluetta uusia käpynäytteitä, sillä pakkaset voivat vahingoittaa siemeniä niin, etteivät ne enää idä. Tuloksista kävi selvästi ilmi, että itävyydet ovat niin heikot, ettei edellytyksiä jatkaa keräystä ole”, kertoo Metsähallituksen Luontopalveluiden maankäytön erityisasiantuntija Ilkka Vaara.
Vaaran mukaan siemenistä vähintään 75 prosentin tulee itää, jotta käpykeräys kannattaa. Vuodenvaihteen jälkeen siementen itävyys laski 30–50 prosenttiin.
”Jos siementen itävyys tippuu esimerkiksi 90 prosentista 45 prosenttiin, kustannukset kaksinkertaistuvat kunnollista siemenkiloa kohti. Silloin siemenestä tulee niin kallista, ettei sitä osta enää kukaan”, Vaara sanoo.
Siementen laadun heikkenemisen taustalla on hänen mukaansa joulun alle osunut muutaman päivän lauha ja kostea jakso, jonka jälkeen alkoivat kovat pakkaset. Lauhan ja kostean jakson aikana kostuneiden siementen kuori halkeaa herkästi, jos tällaista sääjaksoa seuraavat kovat pakkaset. Haljennut siemen ei idä.
Syksyn keräykset sujuivat hyvin
Käpykeräyksen tavoitteena oli täydentää Pohjois-Suomen siemenhuollon varmuusvarastoa. Siementä kerättiin Kemijärven, Kuusamon, Savukosken, Pellon, Posion, Ranuan, Rovaniemen, Sallan ja Ylitornion alueilla.
Syksyn käpykeräykset onnistuivat Vaaran mukaan hyvin, mutta hän arvioi, että tavoitteista jäädään siitä huolimatta selvästi jälkeen. Keräyksistä saatu siemenmäärä ei ole vielä tiedossa, sillä käpyjen karistus on kesken.
Varsinaista pulaa männynsiemenestä ei Vaaran mukaan kuitenkaan vielä ole. Jollain alueilla tilanne on tiukempi, mutta siementä voidaan siirtosääntöjen puitteissa tarvittaessa korvata muualla kerätyllä siemenellä.
”Esimerkiksi Rovaniemen pohjoisosiin voidaan siirtää siementä Sodankylän ja Kittilän puolelta. Siellä varastotilanne on hyvä.”
Metsähallituksen keräämistä männynsiemenistä noin kolmannes käytetään Vaaran mukaan valtion metsissä, loput myydään muun muassa yksityisille metsänomistajille, metsänhoitoyhdistyksille ja metsäyhtiöille.
”Taimitarhatkin ostavat jonkin verran, mutta pääasiassa taimitarhoilla käytetään jalostettua siementä. Vain Keski-Lapin alueella on se tilanne, että jalostettua siementä ei ole saatavilla.”
Luontainen uudistaminen onnistuu
Jos käpykeräystä olisi jatkettu kevättalvella, olisi keräys Vaaran mukaan ollut käynnissä helmikuun puolivälistä pääsiäisen tienoille. Keräys tulee lopettaa siinä vaiheessa, kun päivälämpötilat nousevat niin korkeiksi, että kävyt alkavat aueta luonnossa.
Vaara arvioi, että männiköiden luontainen uudistaminen onnistuu Pohjois-Suomessa tänä vuonna siitäkin huolimatta, että siementen itävyys on heikentynyt.
”Luonnossa siementä tulee niin paljon, että luontainen uudistaminen onnistuu kyllä. Ihan niin tiheitä taimikoista ei ehkä tule, mutta itävyys riittää kyllä.”
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Kirjaudu sisään