Metsäjätit maksoivat metsäsektorin muhkeimmat yhteisöverot vuodelta 2022. Sahayritykset taas olivat tärkeitä verojen maksajia monissa pikkukunnissa.

Metsäsektorin toimijoista eniten yhteisöveroja maksoi Metsä Groupin sellu- ja sahateollisuutta harjoittava Metsä Fibre. Sen maksama yhteisöveropotti kohosi yli sataan miljoonaan euroon.

Kymmenen suurimman yhteisöveroja maksavan joukossa on vain kaksi yritystä, joiden kotipaikka on muualla kuin pääkaupunkiseudulle – Imatralle kirjautunut Tornator sekä Keitele Group Keiteleellä.

Pääosa yhteisverosta ohjautuu valtiolle, kuntien osuus on vajaat 24 prosenttia. Esimerkiksi Kylävainioiden sahayritysrypäs – Keitele Forest, Keitele Timber ja Keitele Wood Products – maksoi yhteisöveroja yli 35 miljoonaa euroa. Siitä kahdeksan ja puoli miljoonaa euroa meni Keiteleen kunnalle.

Sahayrityksistä Keitele on ylivoimainen ykkönen, mutta sen perässä on iso joukko kymmeniä miljoonia viime vuonna hankkineita yrityksiä. Verotiedot paljastavat, että vuosi 2022 oli sahafirmoille hyvä.

Yhteisövero on osakeyhtiöiden ja muiden yhteisöjen maksama tulovero, joka on 20 prosenttia yhteisön verotettavasta tulosta. Yhteisöveroa maksavia yhteisöjä ovat osakeyhtiöiden lisäksi osuuskunnat sekä tietyin edellytyksin julkisyhteisöt, yhdistykset, laitokset, säätiöt ja asunto-osakeyhtiöt. Yhteisöveronsaajia ovat valtio ja kunnat.

Ponsse ja Deere omaa luokkaansa

Metsäkonevalmistajista Ponsse ja John Deere Forestry olivat omassa luokassaan. Myös John Deeren osin omistama Waratah kohosi kymmenen suurimman yhteisöveronmaksajan listalle metsäkonevalmistajista. Näiden jälkeen suurin oli vuosikymmenet metsäkoneiden varaosia ja varusteita tuottanut, suurelle yleisölle tuntematon Koneosapalvelu Oy.

Suurista konevalmistajista Komatsu Forest jäi listan ulkopuolelle. Toisin kuin kilpailijansa, se tuo metsäkoneita maahan, mutta ei valmista niitä Suomessa.

Yhteismetsien yllättävä verokärki

Yhteismetsistä suurimman yhteisöveropotin, 1,7 miljoonaa euroa, maksoi Inarin yhteismetsä. Se myi lähes 3 000 hehtaarin yhtenäisen metsäalueen AA Sakatti Mining Oy:lle, joka kompensoi kaupalla kaivostoiminnan aiheuttamia ympäristöhaittoja.

Kakkosena oli vielä radikaalimpaan ratkaisuun päätynyt Hausjärven yhteismetsä. Se myi koko metsäomaisuutensa Sinituotteen pääomistaja Ilkka Brotherukselle. Samalla yhteismetsä nousi Hausjärven suurimmaksi yhteisöveron maksajaksi.

Seuraavana listalla olivat pohjoisen suuret Kuusamo ja Salla sekä pari vuotta sitten perustettu yhteismetsä Aari.

Eteläisen Suomen yhteismetsistä runsaimmin yhteisöveroja maksoi Mustialan yhteismetsä Loimaalta.

Metsänhoitoyhdistyksillä isoja haastajia

Menestyneiden metsäpalveluiden tuottajien joukkoon on noussut lukuisia yksityisiä yrityksiä. Toki isoilla yhdistyksilläkin näyttää verotilaston mukaan menneen hyvin. Etelä-Savon metsänhoitoyhdistyksen verotettava tulo oli viime vuonna noin puoli miljoonaa euroa, Metsäreviirin puukauppayhtiö, Skogsreviret, oli yhdistyssarjan kakkonen ja Varsinais-Suomen Lounametsä kolmonen.

Metsänhoitoyhdistysten kilpailijoista runsaimmin yhteisöveroja maksoi Loviisassa toimiva Wide Skog Ab.

Metsäkoneyritysten ykkönen oli Metsäkonepalvelu lähes kahden miljoonan euron vuosituloksellaan. Sen perässä tuli joukko itäsuomalaisia metsänkoneyrityksiä, muun muassa Moto Team Tauriainen Oy, Motoajo Oy ja Metsäkoneurakointi Toropainen Oy.

Huom! Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon kotikunnaksi korjattu Juva.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.