Luonnon monimuotoisuus on paras pohja kaikelle metsiin perustuvalle tuotannolle, Tapion kehittämispäällikkö Matti Maajärvi arvioi Metsälehden Metsät ja raha -tapahtumassa. Luonnoltaan monipuolinen ja monimuotoinen metsä edistää puiden kasvua, vastustaa metsätuhoja ja tarjoaa erilaisia mahdollisuuksia tulevaisuudessa.
”Eri puutavaralajeille voi olla erilainen kysyntä eri aikoina”, Maajärvi huomautti.
Maajärven mukaan metsäomaisuuden hoito on aina myös luontopääoman hoitoa: kun tehdään metsien hoitoon ja käyttöön liittyviä päätöksiä, tehdään samalla myös luontopääomaan vaikuttavia päätöksiä.
Monimuotoisuuden lisäämiseen metsänomistajalla on käytössään monipuolinen keinovalikoima: sekametsien kasvatus, kuolleen puun säästäminen, suojavyöhykkeet, lehtojen ja paahderinteiden hoito, poltot ja kulotukset ja pienvesien ennallistaminen.
Näillä keinoilla metsänomistaja voi myös esimerkiksi torjua kirjanpainajatuhoja.
”Sekapuustoinen metsä on vastustuskykyisempi. Siellä on puita, jotka eivät kirjanpainajalle maistu. Kuolleet puut kannattaa säästää, sillä lahopuut toimivat elinympäristönä tuhansille lajeilla, myös kirjanpainajan luontaisille vihollisille”, Maajärvi muistutti.
Lisäksi tarjolla on suojeluratkaisuja Metso-ohjelman ja metka-tukien kautta. Uusi ja mielenkiintoinen ansaintakeino on luonnonarvokauppa.
”Sellaiset merkit on ilmassa, että uskon, että lähivuosina tällainen (luonnonarvo)markkina on olemassa”, Maajärvi sanoi.
Erot puukauppatarjousten välillä revenneet
Puukauppatarjousten väliset erot lähtivät Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen huimaan kasvuun, kertoi MTK:n kenttäpäällikkö ja metsäasiantuntija Pauli Rintala Metsät ja raha -tapahtuman paneelissa.
”Ero tarjousten välillä voi olla yli kymmenen euroa kuutiolta. Itselläni viimeisimmässä päätehakkuussa ero oli 15 euroa kuutiolta. Sellaista ei katkonnallakaan korjata”, Rintala totesi.
Vaikka moni toisin luulee, katkonnalla on Rintalan mukaan suurin vaikutus metsänomistajan tilipussiin harvennusleimikoissa ja pienin päätehakkuissa.
”Mitä pienemmät rungot, sen suuremmat erot”, antoi Rintala nyrkkisäännöksi.
Rintalan lisäksi paneelissa olivat mukana metsänomistaja ja metsäalan mediatoimija Tapio Haarlaa sekä UPM:n puukaupan ja palveluiden päällikkö Janne Vaittinen.
Haarlaa kertoi tehneensä ensimmäisen runkohintakauppansa, jossa ostaja ostaa tukin ja katkoo sen miten haluaa.
”Se yksinkertaistaa asioita”, hän totesi.
Rintala opasti, että metsänomistajalle runkohintakauppa on turvallisinta huonoissa metsissä, kun taas ostajalle se on varminta tasalaatuisissa metsissä.
”Runkohintakaupassa siirtyy monta metsänomistajalle haastavaa asiaa puun ostajalle. Samalla kuitenkin tulee uusia ongelmia, koska runkohinnoittelussakin on monta systeemiä”, Rintala sanoi.
UPM:n Vaittisen mukaan runkohinnoittelulle on oma paikkansa, mutta perinteisessä puutavaralajikaupassakaan ei ole mitään vikaa.
”Se on toiminut hyvin useiden vuosikymmenten ajan”, Vaittinen muistutti.
Yhteismetsien läpinäkyvyys tärkeää
Yhteismetsien vertailu on hankalaa, UPM:n yhteismetsien puheenjohtajaa Seppo Vesalainen arvioi Metsälehden Metsät ja raha -tapahtumassa. Metsiä esimerkiksi arvotetaan eri tavoin, myös tietojen saannissa voi olla vaikeuksia.
”Läpinäkyvyys on tässä avain. Kerrotaan, miten metsät on arvotettu, paljonko hakataan jne. Vertailu on hieman haasteellista tällä hetkellä”, Vesalainen totesi.
UPM perusti neljä yhteismetsää (Itä-Suomi, Keski-Suomi, Länsi-Suomi ja Pohjanmaa ) vuonna 2011. Ajatus oli toisaalta pyrkiä hillitsemään metsätilojen pirstaloitumista, toisaalta jakaa yhtiön metsäosaamista, jota sen omien metsien hoidosta on vuosien mittaan kertynyt.
Metsää neljässä yhteismetsässä on tällä hetkellä yhteensä 7 500 hehtaaria. Tarkoitus on edelleen kasvaa, eli metsiä voi edelleen yhteismetsiin liittää.
”Mukaan voidaan ottaa pieniäkin tiloja, ei tarvitse olla 100 hehtaaria.”
UPM:n yhteismetsien etuna Vesalainen pitää hyvää metsän kasvutuottoa, säännöllistä metsätuloa ja sijoituksen vaivattomuutta. Merkittävää on sekin, että hallinnointikulut ovat pysyneet pieninä.
”Hallinnointipalkkio on 0,06 prosenttia”, Vesalainen kertoo. Pienen palkkion taustalla on hänen mukaansa skaalaedut sekä UPM:n kanssa solmitut pitkäaikaiset sopimukset.
Kolmas tapahtuma
Metsälehden järjestyksessään kolmas Metsät ja raha -lukijatapahtuma palaa tänään tiistaina Helsingin Kulttuurikasarmille. Tilaisuuteen on ilmoittautunut reilusti toistasataa metsänomistajaa ympäri Suomea.
Tapahtuman aiheita ovat tällä kertaa muun muassa metsätilakaupan tekeminen, ohjeet sukupolvenvaihdokseen, puun ja metsämaan hintakehitys, puun katkonnan vaikutus metsänomistajan tilipussiin sekä jatkuvan kasvatuksen kannattavuus.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Kirjaudu sisään