Mitkä ennallistamiskeinot käyttöön turvemailla?

EU:n ennallistamisasetuksen yhtenä päämääränä on turvemaiden tilan parantaminen.

Sana ”ennallistaminen” asetuksen nimessä viittaa monenlaisiin kunnostus- ja luonnonhoitotoimiin, joiden on määrä parantaa elinympäristöjen tilaa.

EU-maiden tulee lisätä ennallistamisen osuutta turvemailla vähitellen: 30 prosenttia turvepeltojen kokonaisalasta on ennallistettava vuoteen 2030 mennessä, 40 prosenttia vuoteen 2040 mennessä ja 50 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.

Asetukset ovat jäsenmaita velvoittavaa lainsäädäntöä.

”Emme voi keskustella siitä, pitäisikö jotain tehdä vai ei”, totesi erityisasiantuntija Tuuli Orasmaa maa- ja metsätalousministeriöstä tiistaina pidetyssä tiedotustilaisuudessa.

Liikkumavaraa on kuitenkin siinä, mitkä toteutustavat otetaan käyttöön.

Osa ennallistamistoimista voi olla jo käytössä olevia keinoja luonnon tilan parantamiseksi, esimerkiksi suojavyöhykkeitä tai kesantoja. Osa turvemaiden ennallistamisesta on kuitenkin tehtävä vettämällä, mikä tarkoittaa pohjaveden pinnan nostamista. Vuoteen 2050 mennessä on vetettävä 16,7 prosenttia turvepeltojen pinta-alasta.

Raja 40 sentissä ja maataloustuissa

Maa- ja metsätalousministeriön esitys on, että turvepelloiksi katsotaan vähintään 40 senttiä paksua turvemaata olevat pellot, jotka saavat maataloustukia. Näin laskien turvepeltoja olisi Suomessa reilut 230 000 hehtaaria.

Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Pekka Pesonen painotti huoltovarmuuden merkitystä, kun valitaan ennallistamiskohteita: ”On Suomen ja EU:n intressi huolehtia elintarviketurvasta.”

Turvemaiden ennallistamistoimet onkin mahdollista ulottaa turvepeltojen ulkopuolelle eli osin turvetuotantoalueille ja ojitettuihin suometsiin. Jopa 40 prosenttia vettämistavoitteesta voidaan toteuttaa ojitetuissa turvemetsissä, kerrottiin toukokuisessa webinaarissa.

Nyt selvitettävänä on, voidaanko vettämistä tehdä myös käytöstä poistuneilla turvepelloilla.

Pesonen kertoi, että suunnitellut toimenpiteet perustuvat vapaaehtoisuuteen. Myöskään vaikutuksia talouteen ja kilpailukykyyn ei sovi unohtaa.

”Ennallistettavat hehtaarimäärät ovat isoja. On arvioitava myös kokonaiskustannus ja ovatko toimenpiteet realistisia yrittäjien ja viljelijöiden näkökulmasta.”

Kiertue neljällä paikkakunnalla

Maa- ja metsätalousministeriössä sekä ympäristöministeriössä valmisteltu kansallinen ennallistamissuunnitelma toimitetaan Euroopan komissiolle ensi vuoden elokuussa.

”Tavoitteena on, että ennallistamistoimet koetaan paikallisesti hyväksyttäviksi ja toteuttamiskelpoisiksi. Nyt on hyvä aika vaikuttaa siihen”, Orasmaa totesi.

Tulevaisuuden turvemaat -keskustelutilaisuuksia pidetään syksyn aikana neljällä paikkakunnalla: 28.10. Parkanossa, 30.10. Siikalatvalla, 4.11. Suomussalmella ja 6.11. Torniossa. Lisätietoa ja ilmoittautumisohjeet löytyvät maa- ja metsätalousministeriön verkkosivuilta.

Kiertueen paikkakunnat on valittu sillä perusteella, missä turvemaita on paljon. Tilaisuuksiin toivotaan paikalle esimerkiksi viljelijöitä, turvetuotantoalueiden omistajia, koneyrittäjiä, kuntapäättäjiä, neuvojia, energia-alan toimijoita sekä luonto- ja riistapuolen paikallisyhdistyksiä.

Lue myös: Ennallistamisasetus määrää vettämään turvepeltoja ­– osa tavoitteesta voidaan korvata metsillä

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.