Myyrähuippu käsillä – taimituhoja odotettavissa tulevana talvena

Myyrien kannanvaihtelut ovat jo pitkään olleet hieman epämääräisiä eteläisessä Suomessa. Nyt metsämyyrien kannat ovat kuitenkin monin paikoin runsaita toista syksyä peräkkäin. Myös peltomyyriä tavattiin Luonnonvarakeskuksen seurantapyynneissä enemmän kuin viime vuosina.

Eteläisen Suomen itäpuoliskossa, Keski-Suomen pohjoisosissa ja Etelä-Pohjanmaalla myyräkannat ovat runsastuneet kahden vuoden ajan, keväästä 2024 alkaen. Alueella eletään tällä hetkellä kannanvaihtelun huippuvaihetta.

Sekä peltomyyrä- että metsämyyräkannat ovat runsaat. Etenkin metsämyyriä esiintyy paikoin jopa ennätyksellisen paljon. Odotettavissa on, että kaikilla näillä alueilla myyräkannat kääntyvät laskuun talven aikana.

Lounais-Suomessa, Keski-Pohjanmaalla, Kainuussa ja suurimmassa osassa Pohjois-Pohjanmaata myyräkannat, etenkin metsämyyrät, ovat runsastuneet selvästi kesän 2025 aikana ja niitä tavataan maastossa tällä hetkellä kohtalaisesti. Varsinkin Lounais-Suomessa, Päijänteen länsipuolella, metsämyyriä esiintyy runsaasti. Nähtäväksi jää, kestääkö runsaus ensi syksyyn

Lapissa ja Koillismaalla esiintyy pikkujyrsijöitä keskimäärin vain niukasti. Ylimmässä Lapissa kannat ovat alkaneet toipua syklin syvästä aallonpohjasta. Ensi kesä on Ylä-Lapissa nousuvuosi, myyrähuippu olisi siellä 2027.

Sopuleista ei uskalla ennustaa nykymaailman talvien ilmasto-oloissa. Vesisade talvella ja sitä seuraava maan pinnan jäätyminen voi nopeasti tuhota sopulien nousuvaiheen.

Syklit voimistumassa?

Myyrien säännöllinen kannanvaihtelu voi aika ajoin vaimentua tai jopa kadota kokonaan. Kannanvaihtelu voi muuttua vain vuodenaikaiseksi.

Voimakkaiden ja säännöllisten syklien aikaan kannanvaihtelun maantieteellinen samanaikaisuus eli synkronia on yleensä laajimmillaan. Tällä hetkellä ainakin eteläisemmässä Suomessa näyttää olevan merkkejä syklien voimistumisesta ja laajan maantieteellisen synkronian palaamisesta. Lähivuodet näyttävät, onko tämä vain hetken hyppäys vanhaan, voimakkaaseen kannanvaihteluun vai vaimentuuko vaihtelu uudelleen.

Vakuutusta kannattaa harkita

Taimituhojen riski nousee runsasmyyräisillä alueilla tulevana talvena. Peltomyyrät vaurioittavat kaikkien metsäpuulajien taimia kaluamalla niiden kuorta hangen alla talvella. Metsämyyrät kiipeilevät jopa useiden metrien korkuisten nuorten havupuiden latvoihin ja syövät latvasilmuja, mikä johtaa monilatvaisuuteen. Metsämyyrät voivat myös vaurioittaa pieniä havupuun taimia lumihangen alla.

Myyrätuhoja voi ehkäistä pyytämällä myyriä loukuilla, asettamalla taimisuojia ja polkemalla lunta taimien ympäriltä. Metsänomistajien on syytä harkita myyrätuhot korvaavien metsävakuutusten hankkimista runsasmyyräisille alueille, etenkin tänä kesänä istutetuille taimikoille.

Korkeat metsämyyräkannat lisäävät merkittävästi myyräkuumeriskiä. Riski on suuri etenkin loppusyksyllä, jolloin metsämyyrät hakeutuvat ihmisasutuksiin. 

Myyräkuumetta aiheuttava Puumala-virus tarttuu ihmisiin hengitysteitse metsämyyrien eritteiden saastuttaman pölyn välityksellä.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.