Lakiesitys metsänhakkuiden rajoittamisesta lintujen pesintäaikana on lähtenyt lausuntokierrokselle. Lainsäädäntöön esitettävät muutokset pohjautuvat metsäalalla käytössä olleisiin ohjeisiin, joita on Metsänhoidon suosituksissa ja Metsätehon Metsänkäsittely ja linnusto -oppaassa.
Muutokset eivät tuo valtavaa muutosta toimintatapoihin, arvioi erityisasiantuntija Antti Leinonen maa- ja metsätalousministeriöstä (MMM). Tähän asti toimet ovat olleet vapaaehtoisia, joten ohjeista on voinut poiketa. Vasta lainsäädännön muuttaminen takaa, että ohjeita noudatetaan kattavasti.
”Uudella lainsäädännöllä vähimmäistaso nostetaan suositusten tasolle.”
Esitykseen voi tutustua ja siihen voi jättää lausuntoja helmikuun puoliväliin asti.
Rajoituksia kesäkauden hakkuupaikkoihin
Lakien päivittäminen on ajankohtaista, koska EU-tuomioistuin teki viime elokuussa ennakkoratkaisun Virossa pesintäaikaan tehdyistä hakkuista. Siinä katsottiin, että toiminta voi rikkoa EU:n lintudirektiiviä.
Suunniteltu lakiesitys kieltäisi puunkorjuun rehevissä lehtipuuvaltaisissa metsissä, korvissa ja rantametsissä lintujen pesintäaikana kokonaan. Myös hakkuun toteuttajalle tulisi lisävelvollisuuksia.
Kun lausuntoaika päättyy, lakiesitys menee jatkovalmisteluun ja siihen tehdään tarvittavat muokkaukset. Tavoite on viedä lakiesitys mahdollisimman nopeasti valtioneuvostosta eduskunnalle. Uusi lainsäädäntö pyritään saamaan voimaan jo kevään aikana.
Etelä- ja Keski-Suomessa lintujen yleinen pesintäaika alkaa keskimäärin huhtikuun puolivälissä, pohjoisessa pari viikkoa myöhemmin. Vilkkain pesintäkausi kestää noin kolme kuukautta.
Työryhmä arvioi suositusten noudattamista
MMM perusti syksyllä työryhmän selvittämään pesintäaikaisten hakkuiden vaikutusta lintukantoihin. Työryhmän toiminnan tavoite oli arvioida, kuinka kattavasti suosituksia ja ohjeita noudatetaan ja miten niiden vaikuttavuutta voitaisiin parantaa.
Työryhmätyö jatkuu helmikuun loppuun asti.
”Työryhmässä käydyt keskustelut on otettu huomioon, kun lakiesitystä on valmisteltu”, Leinonen kertoo.
Yksi keskeinen paperi on Metsätehon selvitys hakkuiden kohdentumisesta. Sen mukaan keskimäärin vain noin 16 prosenttia hakkuista tehdään lintujen pesintäaikana.
Metsäala tyytyväinen ripeään toimintaan
Metsälehden haastattelemat, MMM:n työryhmään kuuluvat metsäalan toimijat ovat tyytyväisiä asioiden etenemisnopeuteen. EU-tuomioistuimen päätöksen jälkeen oli selvä tarve täsmentää lainsäädäntöä.
Koneyrittäjien varatoimitusjohtajan Matti Mäkelän mukaan tuomioistuimen päätös loi paljon epätietoisuutta.
”Nyt lausunnolla oleva luonnos selkeyttäisi tilannetta ja toisi ennustettavuutta. Ennustettavuus on äärimmäisen tärkeää. Olemme tyytyväisiä siihen, että valmistelu on edennyt ripeästi”, Mäkelä sanoo.
MTK:n asiantuntija Lea Jylhä pitää lakiesitystä oikein kohdennettuna ja kohtuullisena. Kaikkia metsäalalle aiheutuvia kustannuksia ei ole hänen mukaansa kuitenkaan otettu huomioon.
Sahateollisuuden elinkeinopäällikkö Jimi Rajajärvi kuvailee esitystä tyydyttäväksi mutta ”rakentavaksi ratkaisuksi”. Esitys ohjaisi hakkuut pesintäaikana sellaisille paikoille, joilla pesintää on vähemmän. Kuluva vuosi näyttää, miten paljon uudet vaatimukset kuormittavat yrityksiä.
Metsäteollisuus ry:n luontopolitiikan päällikkö Helena Herttuainen on tyytyväinen, että rajoitukset ovat kohdistumassa ainoastaan paikoille, jotka ovat lintujen pesinnän kannalta tärkeimpiä. Hänen mukaansa puun ympärivuotinen saatavuus on elinehto puuta jalostavalle teollisuudelle.
Suurimmat lainsäädännön muutokset ovat tulossa metsälakiin. Luonnonsuojelulakiin lisätään viittaus, jonka mukaan metsätaloutta koskevista rajoitteista säädetään metsälaissa. Tätä metsäala pitää hyvänä.
Herttuainen painottaa, että toimijoilla on oltava varmuus siitä, että metsälain pesintäaikaisia hakkuita koskevia vaatimuksia noudattamalla myös luonnonsuojelulain velvoitteet täyttyvät.
Yksityiskohdissa tarkennettavaa
Sahateollisuuden Rajajärvi kantaa huolta sahojen puunhankinnan resursseista. Lakimuutosten myötä leimikot pitää käytännössä suunnitella juuri ennen kesähakkuita, sillä kovin paljon ennen pesinnän alkamista ei tiedetä, missä pesiä on.
”Se lisää aikataulupainetta yrityksissä.”
Myös pesintätiedon päivittäminen metsänkäyttöilmoituksiin on yksi työvaihe lisää.
MTK:n Jylhää mietityttää, miten nopeasti tietojärjestelmät saadaan ajan tasalle: esimerkiksi muutos metsänkäyttöilmoituksiin vaatii tietojärjestelmämuutoksia niin Metsäkeskuksessa, metsänhoitoyhdistyksissä kuin alan yrityksissäkin.
Sekä Jylhää että Rajajärveä mietityttää myös kohta, jossa metsän hakkaajaa velvoitetaan tekemään ennakkoarviointi alueen linnustollisista arvoista ja suunnittelemaan toimenpiteet, joilla lintujen häirintä estetään. Tekstistä ei käy ilmi, mitä käytännössä pitää tehdä.
Lakiesityksen perusteluissa sentään todetaan, että toimijoille on luotava käytännönläheistä ja selkeää ohjeistusta.
”Tämä on ehdottoman tärkeää”, Jylhä sanoo.
Hän muistuttaa, että pitää olla yleisessä tiedossa, mitä ne uhanalaiset ja harvinaiset lintulajit ovat, joita häirintäkielto koskee.
”Sijaintitieto ei voi olla salattua tietoa, vaan se on ehdottomasti luovutettava metsänomistajalle ja hakkuun suunnittelijalle, jotta lakia ylipäätään voi noudattaa.”
Lue myös:
EU-tuomioistuimen päätös nosti taas esille kesähakkuut
Pesimäaikaisten hakkuiden vaikutukset syyniin, työryhmä aloittaa syksyllä
Muutosesitys pesimäaikaisista hakkuista lausunnoille, nykyiset suositukset muuttuisivat pakollisiksi
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Enää ei paljon kantoja nosteta mutta ennen kun niitä nostettiin niin aukoilla olevat kantokasat olivat täynnä lintujen pesiä. Kun niitä ajettiin niin siinä meni sorsien, rastaiden ja muiden lintujen pesät murskaksi. Tämän huomion voisi liittää myös niihin rajoituksiin.
Tämä uusi vyörytys levitetään tietysti kaikkeen muuhunkin, joka liippaa pesintöjä: toukotyöt ja sadonkorjuu pellolla, tienteot, suunnistuskisat yms.,sotaharjoitukset… Entäpä ulkopuolisten vaellukset jokamiehenoikeudella ym.safarit pesintä-aikana.