Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) ei tutki syyllistyvätkö metsäyhtiöt kilpailulain vastaiseen toimintaan, kun ne sitoutuvat noudattamaan FSC-metsäsertifioinnin vaatimuksia niin sanottujen HCV-alueiden suhteen myös muissa kuin FSC-sertifioiduissa metsissä.
Tapio Palvelut Oy kartoitti FSC-sertifikaatissa määritellyt potentiaaliset HCV-alueet, eli korkean suojeluarvon metsät, vuonna 2019 Metsäteollisuus ry:n toimeksiannosta.
Hämeenlinnalainen maanviljelijä ja metsänomistaja Matti Tulokas pyysi jo vuonna 2020 KKV:tä selvittämään, ovatko FSC-hankkeeseen ja sen toimeenpanoon osallistuvat puunjalostajayritykset rikkoneet kartellikieltoa, sekä ryhtymään tarvittaessa kilpailulain edellyttämiin toimenpiteisiin asiassa.
”Mielestäni kyseessä on kilpailulain vastainen ostoboikotti, jos yksikään metsäyhtiö ei tee ostotarjouksia HCV-alueen puista, vaikka metsänomistaja ei ole sopimusosapuolena FSC-sertifioinnissa”, sanoo Tulokas.
Hän pyysi asiantuntijalausunnon lokakuussa 2019 myös yritysjuridiikan professori Petri Kuoppamäeltä.
”Hän on Suomen johtava kilpailuoikeuden asiantuntija. Kuoppamäki totesi, että metsäyhtiöiden yhteistyö täyttää kilpailulain 5 §:ssä kielletyn kilpailijoiden välisen horisontaalisen yhteistyön tunnusmerkistön. Tällainen menettely on suoraan lain nojalla kiellettyä.”
”Merkitys miljardiluokassa”
KKV käytti kuitenkin kilpailulain 32, pykälän mukaista oikeuttaan priorisoida käsiteltäviä asioita ja jätti toimenpidepyynnön tutkimatta.
”Viraston mukaan kyseessä ei todennäköisesti ole kilpailurajoitus”, kertoo Tulokas.
Hänen mukaansa on erikoista, että KKV ei näe tarpeelliseksi priorisoida asiaa tutkittavaksi, vaan pitää HCV-alueiden vaikutuksia puunhankintaan niin metsäyhtiöille kuin puunmyyjinä toimiville metsänomistajille kokonaisuutena arvioiden vähäisinä.
”Mahdollisia HCV-alueita on Suomen metsäpinta-alasta 1–2 prosenttia ja ne ovat poikkeuksetta hyvin puustoisia. Asia koskettaa tuhansia metsänomistajia. On helppo laskea, että taloudelliselta merkitykseltään asia on miljardiluokassa”, Tulokas huomauttaa.
”KKV:n toiminta retuperällä”
Tulokas ei tyytynyt KKV:n päätökseen, vaan valitti asiasta markkinaoikeuteen, joka palauttikin asian KKV:n käsiteltäväksi.
”Vaadin, että asiassa ryhdytään toimenpiteisiin laittoman kilpailurajoituksen purkamiseksi.
Valitusviranomainen ei kuitenkaan voi määrätä, mitä asioita KKV:n tulee ottaa tutkittavaksi, sillä harkintavalta kilpailurajoitusasioissa kuuluu virastolle.”
KKV antoi asiassa uuden päätöksen, jonka mukaan asiaa ei ole tarvetta tutkia. Tällä kertaa markkinaoikeus katsoi viraston toimineen harkintavaltansa puitteissa.
”Puunhankintaan liittyviä rajoituksia perustellaan yksinkertaisesti FSC:n sääntöjen noudattamisella. Tämä ei kuitenkaan ole mielestäni mahdollista, sillä puun myyjän kanssa ei ole tehty asiasta minkäänlaista sopimusta”, Tulokas näkee.
Hänen mukaansa virasto ei edes pyri perustelemaan, miten kilpailu voi toimia silloin, kun FSC:n säännöistä johtuen yksikään metsäyhtiö ei osta puita.
”Kansalaisjärjestön säännöt näyttävät menevän kilpailulain yläpuolelle. KKV:n toiminta on aivan retuperällä ja se voi itse päättää kenen kartellit tutkitaan ja kenen ei.”
Tulokas valitti päätöksestä edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka ei muuttanut markkinaoikeuden päätöstä. KKV ei siis ota asiaa tutkittavaksi.
”Korkeimman hallinto-oikeuden päätös ei kuitenkaan estä asian ottamista
myöhemmin uudelleen käsittelyyn KKV:ssa tai asian käsittelyä tuomioistuinmenettelyssä. Olen ihmetellyt, miksei näin ole jo tapahtunut”, Tulokas sanoo.
Puustoiset metsät sukupolvien työn tulos
Alun perin Tulokas ryhtyi selvittämään HCV-asiaa, koska hänen omaan metsäänsä ilmestyi 67 hehtaarin laajuinen HCV-merkintä vuonna 2019.
”Sukumme on ostanut nämä maat vuonna 1910, jolloin maat olivat lähes puuttomia. Nykyinen puusto on saatu aikaan neljän sukupolven työn tuloksena. Nyt metsät pyritään suojelemaan kansalaisjärjestön säännöillä, jonka periaatteisiin minä en ole metsänomistajana sitoutunut.”
Toistaiseksi HCV-merkintä ei ole estänyt hakkuita Tulokkaan metsissä, mutta puunostajat ovat kartoittaneet alueet joka puukaupan yhteydessä erikseen.
”Nämä ovat puhtaita hoidettuja talousmetsiä, tosin puustoisia sellaisia. Isänikin oli innokas metsänhoitaja ja hänet palkittiin työstä muun muassa Tapion ansiomerkeillä. Tuntuu erikoiselta, että nyt Tapio sitten piirsi nämä palkinnon arvoisesti hoidetut metsät kartalle HCV-alueiksi”, Tulokas naurahtaa.
Tulokas ei aio tällä erää jatkaa metsänomistajien oikeuksien puolustamista, vaan peräänkuuluttaa edunvalvojien roolia asiassa. HCV-alueiden puunhankintarajoituksia ei tiettävästi ole vielä puntaroitu oikeuden edessä perustuslain näkökulmasta.
”FSC-sertifikaatin osalta herää myös kysymys siitä, kenellä Suomessa on päätösvalta metsien käytöstä. Suomen lain mukaan päätöksen metsien suojelusta voi tehdä vain metsänomistaja itse tai Suomen valtio. FSC:n menettelyssä ei ole mukana kumpikaan näistä.”
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Kirjaudu sisään