Ladataan...
Ruotsissa metsät sitovat hiiltä, Suomessa päästävät
Ero selittyy osin sillä, että Ruotsissa maaperän hiilivaraston muutos perustuu mittauksiin ja Suomessa Yasso07-malliin, Lukesta arvioidaan.
Tilaajille
Mitenkähän joku keksisi sellaisen hiilesidonta mallin minkä jokainen maa voisi hyväksyä ja kaikki laskisi päästöt ja nielut samalla tavalla. Välillä tuntuu että huomenna kaikki on taas toisin.
Aivan sirkusta koko touhu, eikä pellejä tule puuttumaan.
Niin kauan kun laskenta on noin epäsuhtaista ei mitään merkitystä koko laskelmilla. Aivan sama taas tilanne kuin että Ruotsi pitää turvetta uusiutuvana ja Suomessa ÄÄNESTETTIIN turve uusiutumattomaksi. Yhdyn edellisiin kommentoijiin. Aivan pelleilyä koko touhu.
Itseasiassa Ruotsissa ei ole tehty mitään päätöstä turpeen luokittelemisesta uusiutuvaksi. Se vain saa aluepoliittisista syistä saman verokohtelun kuin biopolttoaineet. Turpeella tuotetaan Ruotsin kokonaisenergiasta alle 1%.
Suomessa jouduttiin äänestykseen turpeen luokittelusta. Tiedevastaista näkemystä ajettiin härskisti, vaikka Suomessa on tapana talous- ja energiapolitiikassa kunnioittaa perusteellisesti selvitettyjä tosiasioita, eikä vääntää mustaa valkoiseksi. Lopulta tieteellinen kanta voitti. Äänestäminen tällaisessa asiassa ei ole päätöksentekijöille kunniaksi, mutta häpeä on ympäristöstä ja totuudesta piittaamattomien niskassa.
Niin, Ruotsissa ei luonnostaan selvyyksiä kyseenalaisteta kuten meillä. Ei tarvitse siis päätöstä koska asia on siellä ollut yhtä selvä aina kuin meilläkin ennen kuin ”piiperot” lähti ajamaan sitä uusiutumattomaksi. Joka johti tähän suomalaiseen farssiin joka kertoo nykyisen poliittisen ilmapiirimme tason.
Luken Ilvesniemen mukaan metsän hiilestä on 40% (puut =1) maanpinnan yläpuolella ja 60 % (maanalainen elävä ja kuollut biomassa=1.5) maanpinnan alapuolella.
Kertomalla 2,5*runkopuuhakkuusäästö.
Vuonna 2023 CO2-nielu oli 2,5*17,2= – 43 Mtn
Olisi kohtuullista että Suomessa ja Ruotsissa olisi sama menetelmä. Mittaus aina periaatteessa tarkempi. Suomessa kariketuottoa yritetään arvioida jopa puiden muodon perusteella. Liian monta epävarmaa tekijää jolloin lopputulos voi olla paljonkin pielessä.
Kariketuotto latvuksista perustuu todellisiin mittauksiin joten se on varmaan suht kunnossa kun hakkuiden määrä tiedetään. Ongelmallisempia ovat maanalaiset tapahtumat eli kuinka nopeasti karike hajoaa ja turve. Ilmeisesti Ruotsissa mitataan maaperän hiilen määrääkin koealoilta säännöllisesti.
Suomessa hutkitaan ja Ruotsissa tutkitaan. Olen kiinnittänyt jo jonkin aikaa huomiota siihen kuinka paljon Suomessa rakastetaan erilaisia mallinnuksia asioista ja odottanut esimerkkejä joissa mallinnuksen ongelmat tulee esiin. Ilmeisesti näitä tehdään säästöt mielessä ja kenttätutkimukset minimoidaan ja samalla vaara vääriin tuloksiin kasvaa.
Tässä puhutaan selvästi kahdesta eri metsämaasta ja niiden hiilensidonnasta. Ruotsalainen määritelmä viittaa täysimittaisen metsän katveessa tapahtuvaan karikkeen hajoamiseen, missä yhteyttämiseen osallistuvat lukuisat organismit. Luken tutkimuksessa oli kyse hakatun metsän karikkeesta, joka vapauttaa enemmän hiiltä kuin nuori taimikko sitoo.
Vain mallinnuksia, ei mitattua tietoa JNieminen! Miksi ei tehdä maaperä-ja kariketutkimusta säännöllisellä mittaamisella. Kuten naapurimaassa. Yassoo, haisoo!!
Tutkija ei ole osannut taustoittaa Suomen ja Ruotsin merkittävää eroa. Suomen maapinta-alasta 28% on suota ja siitä on ojitettu ja metsitetty 5 miljoonaa hehtaaria. Kun maasta on nostettu turvetta, siitä syntyy päästöjä kauan aikaa ennen taimikon kasvua metsäksi. Nämä päästöt lasketaan metsäsektoriin, kun turpeen nosto loppuu ja tämä vääristää Suomen lukuja.
Vastaus Jees-H-vallalle:
Luonnonvarakeskuksen mallinnukset perustuvat aiempiin tutkimuksiin ja raporteista kyllä löytyy tutkimuksiin perustuvaa tietoa. Ei mallinnusten lukuja keksitä päästä. Suomessa on mahdollisesti tehty enemmän metsiin liittyviä tutkimuksia kuin Ruotsissa, mutta tästä en nyt osaa antaa mitään lukuja. Kun metsäalalle valmistutaan yliopistosta, siihen liittyy vähintään gradu, mikä usein tehdään yhteistyössä UPM:n tai vastaavien kanssa, joten siinä kuullaan myös teollisuuden näkökulma. Tutkimus on yleensä luotettava, mutta täytyy ymmärtää minkälaista metsätyyppiä on tutkittu ja millä leveysasteella.
Miksi Suomi aina haluaa ampua omaan jalkaan, ja ihan tarkoituksella ja tahallaan? Missään muualla ei tätä harrasteta.
Kateus vie kalatkin vedestä. – Sitten ihmetellään, miksi pääomat eivät pysy Suomessa.
Lähes varma, että tälle hiilensidontavimmalle nauretaan tulevaisuudessa, mutta aikansa kutakin..
Kyseessä kuitenkin yksi tärkeimmistä elinkeinoista ja ”mallinnuksilla” ajetaan hakkuurajoituksia kuin käärmettä pyssyyn. Nyt järki käteen tähän touhuun ja faktat peliin sen sijaan että näin tärkeitä asioita ”mallinnetaan” miten sattuu. Olen jo pitempään ihmetellyt mihin perustuu harha suomalaisen metsätieteen huipputasosta, kun jatkuvasti kuulen , että sitä tai tätä ei ole suomessa tutkittu ollenkaan tai tutkimustuloksia viime vuosituhannelta käytetään kun ei sen jälkeen ole mitään tutkittu. Ilmasto muuttuu mutta ei näköjään metsätieteissä suomessa. . Siitä huolimatta nielut kääntyvät päästöiksi ja politiikaa tehdään tämän perusteella.
Niin näinhän se on, että Suomi sahaa aina omaa oksaansa, ja mikäli virheitä edes korjataan, ei niitä kukaan noteeraa. Samaahan se on susien määrän kanssa, muka 52,7% ammutaan salaa.
Joku kysyikin hyvin, että onko näiden laskelmien teossa myyrä!
Tutkimuksen mukaan jaksollinen metsä ensiharvennetaan 60 vuoden iässä. Samoin Helsingin yliopiston tutkimuksen mukaan 70% kansalaisista sekä hyväksyy, että vastustaa avohakkuita. Mistä löytyy 140% ihmisiä, se ei tutkimuksesta selvinnyt. Silti tutkijan tulkinta on se, että 70% vastustaa avohakkuita. Puolueettomaan tutkimukseen ei varmaankaan vaikuttanut se, että tutkimuksen tekijä oli ympäristöaktivisti.
Gla, mistä tutkimuksesta nuo päätelmät teit? Usein viitatussa, Helsingin yliopiston vuonna 2008 uutisoidussa tutkimuksessa (esim. HS 29.12.2008):
”70 prosenttia Helsingin yliopiston tutkimukseen vastanneista suomalaisista ei hyväksy metsän kaatamista hakkuualueelta kokonaan eli avohakkuuta.”
”60 prosenttia vastanneista katsoi, että metsäteollisuudella päätösvaltaa on liikaa.”
”Niukasti yli puolet oli sitä mieltä, että metsän omistajilla ja virkistyskäyttäjillä on liian vähän valtaa.”
Näistä ei muodostu päällekkäisyyksiä.