Tuli vie Metso-ohjelmaan

Niinivedellä Pohjois-Savossa poltettiin yksityismetsää, jotta siitä kehittyisi arvokas alue luonnonsuojeluun.

Viiden vuoden ajan valmisteltu hanke huipentui kesäkuussa, kun Niiniveden keskiosissa sijaitsevassa Lehtosaaressa päästiin polttamaan 2,7 hehtaarin alue. (Kuvaaja: Pentti Vänskä)

Sopisiko 70-luvulla uudistettu ja 2000-luvulla ensiharvennettu metsä luonnonsuojelualueeksi? Hämmentävää, mutta Pohjois-Savon Tervossa tämä temppu onnistui.

Avuksi tarvittiin tosin ennallistamispoltto.

Polton myötä Niiniveden keskiosissa sijaitsevan Lehtosaaren luonnonsuojelullinen merkitys nousi kertalaakista vähäarvoisesta kärkikastiin, kun metsäpaloympäristö lähtee kehittymään erirakenteiseksi, ja runsaasti lahopuustoa sisältäväksi metsäksi.

Poltto myös avasi saarimetsälle portit Etelä-Suomen metsien monimuotoisuutta turvaavaan Metso-toimintaohjelmaan ja sallii metsänomistajalle maksettavan suojelukorvauksen.

Saarihakkuut sulivat

Aloite saaren suojeluun tuli maanomistajilta. He kuulivat Tuli takaisin metsiin -hankkeen etsivän sopivaa pilottikohdetta, joka muutetaan luonnonhoidollisen hakkuun ja ennallistamispolton avulla Metso-ohjelmaan sopivaksi.

Syksyllä 2018 saaren omistavan Tiitilän jakokunnan, hankkeen ja ely-keskuksen edustajat kävivät saaressa arvioimassa suojelumahdollisuuksia.

”Puolestakymmenestä saarestamme kaikki muut on saatu Metso-ohjelmaan, mutta talousmetsävaltaisin Lehtosaari ei sellaisenaan täyttänyt suojeluvaatimuksia. Keskustelimme, että ennallistamispolton jälkeen Lehtosaarikin olisi suojelukelpoinen”, sanoo Tiitilän jakokunnan edustaja Antti Tulila.

Metsänomistajan kiinnostus Metso-ohjelmaan kasvoi sitä mukaa, kun puunkorjuuolosuhteet saarissa kävivät heikommiksi. Päätös suojeluohjelmaan liittymisestä oli ennen kaikkea taloudellinen valinta.

”Jos saat hakkuista kantorahatuloa muutaman kymmenen tuhatta, mutta joudut tekemään jäätietä kymmenellä tuhannella ja kelit loppuvat kesken, niin riskit ovat aika isot. Pahimmillaan kerkeät kaataa puut mutta et saa niitä enää kuljetettua mantereelle. Saarileimikoille ei ole ollut oikeastaan minkäänlaista kysyntää viimeisen kymmenen vuoden aikana”, Tulila sanoo.

Kuuset kuolevat, mänty kituu

Lehtosaaren valintaa pilottikohteeksi puolsi se, että seudulla on muitakin palojatkumoalueita, lähimmät noin 25 kilometrin päässä Konneveden kansallispuistossa. Aiemmin poltetuille alueille levinneet lajit hyötyvät välittömästi Lehtosaaren poltosta.

Ennallistamispolton suunnitellut ja johtanut Rauli Perkiö arvioi polton onnistuneen tavoitteiden mukaisesti.

”Tämä oli keskivoimakas maapalo, jonka tuloksena saatiin hyvin palanut elinympäristö sitä vaativille lajeille, runsaasti lahopuuta ja hyvä lähtökohta luonnontilaisen metsän kehittymiseen.”

Perkiö arvioi, että palon seurauksena suurin osa kesän 2020 luonnonhoidollisessa hakkuussa pystyyn jätetyistä ja nyt palon kouriin joutuneista puista kuolee vuoden sisällä.

”Tuli pääosin poltti 40-vuotiaiden mäntyjen nilakerroksen kokonaan, mutta varmasti siellä on myös hengissä olevaa puuta, joka tulee kuolemaan vuosien mittaan.”

Polttokuvion eteläpäässä olleille kuusille ei Perkiö ennusta elonpäiviä.

”Saa olla aika heikko palo, että kuusi jäisi henkiin. Kuusten kuolemisesta ei ole haittaa, sillä esimerkiksi kirjanpainajat eivät kelpuuta tulen hyvin kuivaamaa kuusta kortteerikseen”.

Lehtosaaren pilottikohde on esitelty Tapion raportissa 39 ”Tulen avulla talousmetsä suojelualueeksi”. Raportti on ladattavissa netissä.

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Luonto Luonto

Keskustelut

Kuvat