Keskustelut Metsänomistus 0,5 miljoonan hehtaarin luonnonsujelun tuloksena syntyvä hirvireservaatti.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 23)
  • 0,5 miljoonan hehtaarin luonnonsujelun tuloksena syntyvä hirvireservaatti.

    Lapin eteläpuolelle on muodostumassa 500 000 ha.n suuruinen luonnonsuojelun nimissä tehty metsästysvapaa alue , joka ”palvelee” tehokkaasti myös hirvien lisääntymistä .

    Perustelut metsästyksen kieltämiselle tuntuvat kuitenkin vähintäänkin oudoilta. Esim . uudella Etelä-Konneveden kansallispuiston alueella (2600ha) ollaan vaikeuttamassa hirvijahtia ja muuta metsästystä perustelemalla metsästäjien (10 seuraa ja runsas 270 metsästäjää) häiritsevän mm eläinten pesimärauhaa .
    Samalla kuitenkin TOIVOTAAN kyseiselle alueelle 20 000- 30 000 vierailijaa YMPÄRI VUODEN , myös pesimäaikaan !

    Metsästystä ei harjoiteta metsänelävien lisääntymisaikana ja valveutunut metsästäjä pysyy visusti poissa metsästä lisääntymisen kannalta kriittisillä hetkillä.
    Erikoisena voi pitää hirven metsästykseen kohdistuvia rajoituksia todistetusti tiheän hirvikannan alueella. Esimerkkitapauksessa päätöksiä ollaan tekemässä nopeaan tahtiin ja ylhäältä ohjaten paikallisia asukkaita kuulematta.

    Tälläkin palstalla syytetään innokkaasti metsästäjiä suureksi paisuvasta hirvikannasta . Paha hirviä on kuitenkin metsästää ,
    jos jahti estetään pinta-alaltaan ja määriltään kasvavilla luonnonsuojelualueilla . Näille ja näiden alueiden välittömään läheisyyteen on vaarassa syntyä kestämättömän tiheä hirvikanta , ellei metsästyksen rajoittamisesta ko alueilla luovuta.

  • Anton Chigurh Anton Chigurh

    Hirven ydinhabitaatti ei ole lainkaan metsä. Niitä esiintyy metsissä riittämättömän petouhkan vuoksi. Hirvi on laajojen avoimien maastojen (suot, tunturit) laji.

    Hirvi tulee hävittää metsistä.

    Metsien sorkkaeläin on metsäpeura, josta ei ole haittaa sen kummemmin puuntuotannolle kuin ekologisessa mielessäkään.

    Pinsiön vaari

    Vedin kerran pienimuotoista metsään ja luontoon tutustumisretkeä. Mukaan tuli myös yksi koiranomistaja. Kun päästiin metsän puolelle hän aikoi päästää koiransa juoksemaan vapaasti. Mutta sen huomanneet nosti äläkän ja sanoin minäkin että se on täyskäännös jos niin teet. Oli toukokuun loppupuoli ja sivuttiin myös Natura-aluetta joka on perustettu kaakkurien suojaksi. Sama ihminen on lehdissäkin ”torvennut” kaikkia metsästystä vastaan. Tällaista se on usein. Seurakoira saa vapaasti mellastaa rauhoitusaikana metsässä mutta metsästys halutaan kieltää! Itse en ole koskaan metsästänyt mutta hyvä harrastushan se on.

    Retkellä katselimme hirvien pilaaman koivuviljelmän ja myös pahaan kuntoon kalutun mäntytaimikon. Yhdessä kohtaa hirvet oli kalvaneet isoja haapoja. Niin korkealta ettei monikaan uskonut. Mutta selvät oli jäljet. Esittelin myös paikkaa jossa varmaankin vuosikymmeniä oli metsästetty metsäpeuraa. Hanka nimenä ja saamenkielessä äkäs kertoo että paikalla on joskus saalistettu metsäpeuraa. Peuran suojelu pitää ottaa nykyistä laajemmille alueille tavoitteeksi. Se ei edisty metsästystä kieltämällä. Susireviireitä ei peuramailla voi hyväksyä ja hirvimääriäkin pitää vähentää paljon.

    Gla Gla

    Ympäristöministeriö lienee Konneveden hankkeen takana?

    Minusta on käsittämätöntä, että ympäristöministeriö voi terrorisoida kansallispuistoja omalla mielivallallaan. Turun Sanomissa ympäristöneuvos(!) Jukka-Pekka Flander valehtelee pokkana: ”Suomeen ei voi perustaa kansallispuistoa, jossa metsästäminen on sallittua. Sen kieltää luonnonsuojelulaki, jota ympäristöministeriön tietenkin on noudatettava.”

    Luonnonsuojelulaki ei kiellä metsästystä Kansallispuistossa, koska jokaista kansallispuistoa varten laaditaan oma lakinsa. Lisäksi luonnosuojelulaissa erikseen mainitaan mahdollisuudesta sallia metsästys kansallispuistossa. Esimerkki:

    Laki Selkämeren kansallispuistosta

    5 §
    Metsästys ja eläinkantojen sääntely

    Selkämeren kansallispuistossa on luonnonsuojelulain 13 §:n rauhoitussäännösten estämättä sallittu harmaahylkeen metsästys. Kansallispuistoon liitettävillä yleisillä vesialueilla harmaahylkeen metsästys on sallittu siten kuin metsästyslain (615/1993) 7 ja 10 §:ssä säädetään.

    Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 2011

    Tasavallan Presidentti
    TARJA HALONEN

    Ministeri
    Paavo Väyrynen

    Luonnonsuojelulaissa hirven ajo rinnastetaan metsästykseen, joten siltäkin osin ympäristöneuvos J-P Flander valehtelee Turun Sanomien haastattelussa.

    Kuka saisi tuon porukan aisoihin? Pidetäänhän huoli siitä, että seuraavissa vaaleissa asia nousee esille.

    Linkit:

    Turun Sanomat

    http://www.ts.fi/uutiset/
    kotimaa/619708/Metsastys
    +uhkaa+kaataa+Teijon+
    kansallispuiston

    Laki Selkämeren kansallispuistosta

    http://www.finlex.fi/fi/
    laki/alkup/2011/20110326

    suorittava porras suorittava porras

    Tuli vielä mieleen toinenkin tapaus , jossa yli 3000 hehtaarin suojellulla alueella sallittiin hirvenmetsästys vain paikallisille asukkaille. Kävi vain niin ikävästi , että alueella toimineessa seurassa oli vain yksi paikkakunnalla asuva jäsen ja hänkin jo yli 80-vuotias. Ulkopaikkakuntalaiset seuran jäsenet eivät voineet käyttää metsästysoikeutta suojellulla alueella . Voi vain arvailla , kuinka metsästys tuossa tilanteessa sujuu. Hirviä oli yli oman tarpeen sielläkin.

    suorittava porras suorittava porras

    ..täydennystä edelliseen kommenttiin….lainaus vuodelta 2012

    ”Hallitus on tänään ehdottanut lakimuutosta, jolla Koloveden kansallispuistoon tulisi yli 3 500 hehtaaria lisää vesialueita ja mannerrantoja. Laajennuksen myötä kansallispuisto kasvaisi 5 834 hehtaarin suuruiseksi.

    Samalla Koloveden kansallispuiston rauhoitussäännökset muutettaisiin nykylain tasolle, kuten perustuslaki nykyään edellyttää. Se tarkoittaisi sitä, että esimerkiksi hirven metsästämistä alueella tiukennettaisiin.

    Vain paikalliset saavat ampua

    Metsästäminen olisi lakiin säädetyllä poikkeuksella luvallista vain paikallisille asukkaille. Yleensä metsästys on eteläisen Suomen kansallispuistoissa kielletty. Metsästyskäyttöön on ehdotettu pääsääntöisesti alueita, joissa ei synny ristiriitaa muun käytön ja metsästyksen välille.

    – Lakiin on säädetty poikkeuslupa metsästämiseen yhteistyössä paikallisten metsästysseurojen kanssa. Katsoimme, että metsästäminen alueella on saavutettu etuisuus, joten se haluttiin säilyttää, ympäristöneuvos Jukka-Pekka Flander Ympäristöministeriöstä kertoo.

    Metsästysseuroihin kuuluvat muualla kuin paikkakunnalla asuvat eivät kuitenkaan saisi enää jatkossa ampua hirviä kansallispuiston alueella.

    – He voivat kyllä osallistua hirven ajamiseen muin tavoin, Flander toteaa.

    …että tämmöistä suhmurointia…

    Puun takaa

    Olemme hyvin usein täällä kuulleet, että susi kuuluu Suomen luontoon eikä siitä ole vaaraa ihmisille.
    Eikö silloin susien luontevin paikka olisi kansallispuistoissa?
    Pitäisivät hirvikannan kurissa ja puistoissa vierailevat perheet voisivat seurailla niiden toimia vapaasti.
    Kansallispuistot pyrittäisiin mahdollisuuksien mukaan aitaamaan ja puistojen ulkopuolella vahinkoa aiheuttavat sudet voitaisiin tarvittaessa siirtää puistoihin tai hävittää.

    hemputtaja

    Luonnonsuojelualueita on moneen lähtöön. Kansallispuistoissa on paikallisten metsästys ja kalastus usein sallittua.

    Luonnonpuistot ovat oma lukunsa. Ilman lupaa meneminen on kielletty. Paitsi hirviltä. Kuulemma tietävät mihin mennä kun metsästysaika alkaa.

    Vanhimmat luonnonpuistot taitavat olla jostain 20-luvulta ja hirvillä on ollut aikaa opetella pelin säännöt, että voi tuo turva-alue väite pitää hyvinkin paikkansa.

    Gla Gla

    Flanderin terrorismi kantaa hedelmää Teijon kansallispuistossa:

    http://www.sss.fi/uutiset/
    623759.html

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Etelä-Konnevedellä vierailijat tulevat pääasiassa liikkumaan vesillä ja merkityillä reiteillä, kuten muissakin puistoissa.

    Hirviongelman ratkaisu ei taida olla kiinni rauhoitusalueista. Kirjoittajatkin tietävät sen. Hirven ajo voitaisiin kyllä mielestäni sallia ainakin suurissa kansallispuistoissa.

    Sen sijaan rauhoitusalueista hyötyvät niiden lähistöllä metsästävät, ne kun tuottavat runsaasti mm. metsäkanalintuja. Muun muassa Sallassa ja Savukoskella ja Ilomantsissa tämä on havaittu, varmaan muuallakin? Muuten, mitenkähän se runsas poikastuotto on mahdollista kun siellä puistossa on enemmän petoja kuin sen ulkopuolella? Petojenhan piti saalistaa linnut yhettömiin…

    suorittava porras suorittava porras

    Lainaus:

    ”Hirven ajo voitaisiin kyllä mielestäni sallia ainakin suurissa kansallispuistoissa ”

    Ei auta , että hirviä hätistellään paikasta toiseen . Niitä pitää voida myös ampua , jos määrä todetaan liian suureksi . Ajometsästys on ollut katoavaa kansanperinnettä jo pitkään . Mistä löytyy ajomiehiä , kun pasiinkaan ei tahdo kaikissa porukoissa löytyä riittävästi väkeä ?

    Rauhoitusalueet sopivissa paikoissa lisäävät kiistatta riistan määrää . Hirvi ei kooltaan isompana ole poikkeus . Se oppii kirotun hyvin löytämään alueet , joilla metsästyspaine on alhainen tai 0 . Kun vaara on ohi , hirvi palailee harjoittamaan elintoimintojaan takaisin alueelle , josta oli lähtenyt … ja palaa taas takaisin turvaan , joko ruokailun jälkeen , tai viimeistään vaaran uhatessa.
    Näissä tilanteissa metsästäjät ja taimikkotuhoja kärsineet metsänomistajat voivat vain kiristellä hampaitaan.

    Muistutan vielä , että hirvivahingot tänä päivänä ovat hyvinkin paikallisia ja esiintyvät alueilla , joille ei syystä taikka toisesta ole syntynyt riittävää metsästyspainetta . Painetta ei voi syntyä , jos metsästys kielletään .

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 23)