Keskustelut Metsänhoito 50v.kuusikon lopputilin tarkastelua ja analyysi….

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 132)
  • 50v.kuusikon lopputilin tarkastelua ja analyysi….

    Nyt kun se Glan kuvaosiossa lupaamani kuusikon tilityskin (muiden kuvioiden ohella) saapui annan armottoman arkisen tuomion:
    Kuusikko tuotti minulle noin viidenkymmenen vuoden kasvatuksen jälkeen huikeat 2250,00 euroa/0,5 ha kuviolta. Kokonaiskuutioita kuusesta 75,00 mottia. Lisäksi hiukan reunoilta koivukuitua ja muutama motti mäntyä. Lisänä latvusmassa. Kun lisään siihen kevään luvattoman hakkaajan 400,00 euroa (jotka muodostuivat myös kuusien hakkuusta puhtaasti) päädyn tulokseen 2650,00 siltä kuviolta kuusesta. Aika puhdas istutuskuusikko kuitenkin. Hinnat ostajalta olivat jopa keskihinnastoja paremmat ettei se siitä kiinni ollut.
    Hehtaarikertymä on mielestäni aika vaatimaton verrokkina täällä palstoilla aika ylevän kuusenkasvattajan tuotoksiin. (ilmoittamiinsa)
    Tämän hakkuussa viiskymppisenä ei ollut tavallaan muuta mieltä kuin että pieni kuvio tehtiin samantein kun viereiset paremmin tuottaneet mäntykuviot. Mutta aina ei voi voittaa kuusenkasvatuksella joka on nähnyt normaalia kylänsyrjäkasvua rehevällä pohjalla. (se muuten näytti aivan normaali kuuskolta, jopa tavallista rehevämmältäkin) Mutta tällä tuotoksella taidan pysyttäytyä hybridihaavan vankkumattomana kasvattajana. Vai mitä tuumaa palstan ”kuusiuskontokunta”.

  • Gla Gla

    Pinta-ala tosiaan voi heittää pienillä kuvioilla reilustikin. Itsellä on 0,5 ha männikkö ja kun sitä tarkemmin aloin tutkia, paljastui männikkö 0,3 ha kokoiseksi. Kuvioon on laskettu osa viereisestä kuusikosta. Näin ilmeisesti siksi, että kuusikosta tuo reunaosa on suunnilleen saman kokoista kuin männikkö.

    En kuitenkaan usko, että tämä selittää ainakaan täysin Jessen kuusikon surkeutta. Lukujen perusteella voi olettaa, että tässä tapauksessa silmälläkin näkee, että puusto on kasvanut heikosti. Jessen virhe tulee siinä, että syy olisi puulajivalinnassa. Monia muita, paljon todennäköisempiäkin syitä on olemassa. Kun kuvion historia on kahvipöytäkeskustelujen, hevosmiesten ja olettamusten varassa, tiedot ei välttämättä ole kovin luotettavia. Mutta jos ekat 10 vuotta on kulunut ryönän kanssa taisteluun, harvennus ja kenties ojituskin viivästynyt, ennuste on linjassa lopputuloksen kanssa ja päätehakkuu on täysin perusteltu ratkaisu tässä tapauksessa. Mielestäni ainoa virhe, minkä Jesse on tehnyt/tekee, on syyttää tilanteesta puulajia.

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja

    Siinä on joku varmaan kirittäny kuusia hieskoivukuitusatsilla.

    jees h-valta

    Kyllä mielestäni kasvatuspuulaji on väärä jos viidessäkymmenessä vuodessa hyvällä pohjalla ei tuon kummoisempaa tule. Lehtipuulla, olkoon sitten koivu tai haapa olisi varmasti tulos aivan toista luokkaa.
    Oletan siitäkin että heti seuraava kuvio vieressä on h-haapaa ja ryönän joukosta otettiin kasvu yläpuolelle heti. Nyt tasainen nätti istutushaavikko joka saa nyt seuraa. Hiukan edelleen jouduin toteamaan ikävän konemiesten suhtautumisen heille outoon puustoon. Sinne rojautettiin surutta reunapuustoa vähän joka kantilta. Turhaa raiskaamista olisi voinut aivan helpolla välttää. Tämän tosin olen ennenkin huomannut. Kun ei ole kuusta tahi mäntyä on heille kyse näköjään roskapuustosta. Vaikka juuressa näkyy siniset taimisuojat.
    Mutta itse aiheessa pysyäkseni niin metät kunnossa tosiaan ilmoitteli suht oikeita tukkiprosentteja eikä kuitukasaan oltu muuta järeämpää tehty kuin lenkoja tyvipöllejä muutama joista kyllä he mainitsivatkin. Liekö silloin käytetty paljasjuurisia vaiko valon hausta johtuvaa.
    Väitän edelleen että senaikainen kuten edelleen ”virallinen taho” laittaisi edelleen siihenkin kuusta kasvuun. Koskahan metsämaailma alkaa elää?

    jees h-valta

    Mutta pääpointti ei ollut väärä puulaji vaan se minulle ”pakkosyötetty” väärä kasvatusikä joka ei kuvaa tavismetsänkasvatuksen normia ollenkan. Johan toki minä olisin voinut tämän kuusikon kasvatusta jatkaa sen tarvitseman parikymmentä vuotta lisää. Mutta kun pystyn siinä ajassa kasvattamaan lehtipuusta päätehakattavan kallistui vaaka jyrkästi sen eduksi. Glata taas voin huoletta kritisoida (kun hän arvostelee minua puulajin kyseenalaistamisesta) hänen kykyään kasvattaa lehtipuuta jossa hän taas epäonnistui. Luonnossa puita kasvatetaan ja hänen ”kalupakistaan” ei löytynyt eväitä voittaa yksinkertaista hirvielukkaa. Minulta löytyi. On löytynyt jo (ensi kevään jälkeen) varmaan 25ha:n edestä.

    Timppa

    Voin kyllä kertoa vielä ”paremman” esimerkin. Naapuri istutti OMT-pohjalle kuusentaimet, mutta ei huolehtinut perkauksesta. Noin 25-30-vuoden iässä tehtiin energiapuuhakku. Siis hakattiin alueelle syntynyt lepikko ja muutama räkämänty.

    Tai toinen esimerkki. Meillä on kymmeniä hehtaareja n. 50 vuotta sitten uudistettua kuusikkoa. Harvennettu kerran tai kahdesti. Hakkuu ja nykypuusto ovat yleensä yli 300 m3/ha, nykykasvu luokkaa 10 m3/ha/v.

    jees h-valta

    Oletko Timppa hakannut niitä viisikymppisiäsi (pääte,ei harvennus) vai onko tuo vain arvio?
    Siis nykytilanne.

    Timppa

    Eihän niitä viiskymppisiä vielä hakata. Antaa kasvaa vielä parisataa m3 hehtaarille lisää, niin sitten.

    jees h-valta

    Eli seitsenkymppisenä 300 m3:ta/ ha:lla. Aivan noin.

    Timppa

    Jesse sinun laskutaitosi heittää. Puuta on nyt pystyssä yli tai ali 200 m3/ha. Kun uudishakkuu tehdään, niin silloin n. 400 m3/ha.

    Anton Chigurh Anton Chigurh

    Minulla on tässä edessäni metsätaloussuunnitelma jonka maastotyöt tehtiin viime (2014) vuoden toukokuussa, eli kaksi kasvukautta lisää tähän päivään.

    Kuusikko, joka on istutettu 1991. 23 vuotta istutuksesta tilavuus on ollut 168 kiintoa/ha ja kasvu 14,1 kiintoa/ha/vuosi. Tuon arvion mukaan puuta on tällä hetkellä 196,2 kiintoa/ha.
    Runkoluku 2080, pohjapinta-ala ollut silloin (2014 toukokuussa) 32, lpm 14, pituus 10.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 132)