Äänekosken jättitehdas sai ympäristöluvan

Tämä aihe sisältää 11 vastausta, 7 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 9 vuotta, 10 kuukautta sitten mehtäukko toimesta.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 11)

1 2

Äänekosken jättitehdas sai ympäristöluvan

Lähetetty: 28.1.2015, 11:47

http://yle.fi/uutiset/aanekosken_jattitehdas_sai_ymparistoluvan__avi_kuvaa_prosessia_hurjaksi/7764998

………….
…Rakentamisesta päätös kevään kuluessa

Metsä Fibren toimitusjohtaja Ilkka Hämälä toteaa yhtiön tiedotteessa, että ympäristölupa on tärkeä askel valmistautumisessa mahdolliseen investointipäätökseen.

Noin miljardi euroa maksavan tehtaan rakentamisesta on määrä tehdä päätös tänä keväänä.

Uudella tehtaalla on tarkoitus valmistaa valkaistua sulfaattisellua, jonka raaka-aineina käytetään pääasiassa havupuuta ja koivua. Tehtaan tuotantokapasiteetti on noin 1,3 miljoonaa tonnia vuodessa.

Tuotantoprosessin sivutuotteina syntyy muun muassa höyryä, sähköä, kuorta, tärpättiä, mäntyöljyä, rikkihappoa ja mädättämätöntä biokaasua.

Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan sellutehdas ja toisessa vaiheessa siihen suunnitellaan liitettävän tehtaan sivutuotteita jalostavia biotuotelaitoksia, joille haetaan erikseen ympäristöluv

Tekijä
Pähkäilijä

Teema Metsänomistus

pihkatappi 29.1.2015, 10:22

On noissa rannikon tehtaissa se hyvä puoli että kun ollaan sataman vieressä niin se lopputuotteen lastaaminen laivaan voidaan organisoida huomattavasti halvemmalla erikoiskalustolla. Ja tietysti voidaan sitten käyttää teoriassa joskus halvempaa ulkolaista puuta. Mutta kun täällä on pysyvästi Euroopan halvin raaka-aine niin tuo sijainti raaka-aineen äärellä on tietysti perusteltua.

Korpituvan Taneli 29.1.2015, 11:07

Yksi merkittävä tekijä tehtaitten sijoittelussa oli aikanaan meren läheisyys jätevesiasioitten vuoksi, kun piti saada paskat väljään veteen. Jätevesiasioissa on menty niin paljon eteenpäin että sisävesistöjenkin varteen voidaan taas rakentaa.
Pienenä viitteenä voisin kertoa tehtaitten makean veden kulutuksesta, se on siinä mielessä merkittävä asia että se kertoo myös jäteveden määrän ja siitä määrästä taas riippuu ratkaisevasti kuinka paljon vedestä saadaan haittaaineita pois puhdistuksessa. Kun Kaskisten tehdasta rakennettiin, niin mitoitusarvona oli 100t vettä per sellutonni. Vanhat sellumiehet pitivät sitä utopistisena, kun olemassa olevissa tehtaissa luku oli moninkertainen. Kaskinen kuitenkin pääsi tavoitteeseensa ja hiljalleen sen allekkin. 2007 luku oli Kaskisissa 56t per sellutonni ja se oli kai jo silloin suurin kulutus Suomessa. Uusien tehtaitten mitoitusarvo oli silloin 27t per sellutonni. Olisi mielenkiintoista tietää mikä on uudella Äkin tehtaalla suunnittelun pohjana oleva arvo.

Terveisin: Korpituvan Taneli

pihkatappi 29.1.2015, 12:56

MB:n Kaskisten tehtaan tuoto oli 4 % silloin kun se lopetettiin, investoiminen laitokseen ei tuolla tuotolla enää ollut järkevää, tai ainakin niin asia perusteltiin. Järkevämpi on tehdä uusi isompi sellutehdas, joka tuottaa 10 – 20 %.

Kun Suomessa suljettiin noita sellutehtaita, pomppasi havusellun hinta melko äkkiä enntystasoille, ehkä olisi kannattanut vuosi pari vielä ajella Kaskisillakin, senhän olisi voinut kääntää havusellutehtaaksi vähillä kustannuksilla. Mutta ei ollut metsäherroillakaan kristallipalloa. Tuskin Suomen kapasiteettileikkaukset pelkästään tuota sellun hintaa pompautti, kun Kaskinenkin tuotti lehtisellua.

Korpituvan Taneli 29.1.2015, 17:47

Pihkatappi:
”Kun Suomessa suljettiin noita sellutehtaita, pomppasi havusellun hinta melko äkkiä enntystasoille, ehkä olisi kannattanut vuosi pari vielä ajella Kaskisillakin, senhän olisi voinut kääntää havusellutehtaaksi vähillä kustannuksilla. Mutta ei ollut metsäherroillakaan kristallipalloa. Tuskin Suomen kapasiteettileikkaukset pelkästään tuota sellun hintaa pompautti, kun Kaskinenkin tuotti lehtisellua.”

Kaskisten tehtaan sulkemisessa oli tosiaankin ”astian makua”. Vanha tehdashan se jo oli, mutta loppuun maksettu. Siinä ei ollut mitään sijoituksia näköpiirissä, vaikka olisi ajettu muutama vuosi. Olisi vain voitu ajaa ja tehdä vuosihuollot.
Metsänomistajille asia markkinoitiin niin ettei puu olisi millään enää riittänyt, jos Kaskinen olisi pidetty käynnissä.

Kaskisten tehtaalla ajettiin koko olemassaolonsa ajan sekä havu- että lehtisellua. Ihan suhdanne ja raakaaine tilanteitten mukaan. Alkuaikoina lehtisellun osuus oli vähäinen. Viimeisinä aikoina lehtisellu lisääntyi, mutta ei mistään teknisistä syistä. Eli siis mitään ”havusellulle muutosta” ei olisi tarvittu.

Tehtaan pysäyttämisen yhteydessä ilmeni jonkunlainen pakkomielle, että laitos pitää saada toimimattomaan tilaan. Sieltä purettiin välittömästi ohjauslaitteistoja, muka Mrealin Itävallan tehtaalle. Pahat kielet kertovat ettei niitä sinne koskaan asennettu.
Jos näin ei olisi menetelty olisi tehtaalla voitu kuoria kermat noususuhdanteesta ja sitten lopettaa kokonaan.

Kaskinen tuotti myös loppuvaiheessa havuselluakin, se ei koskaan siirtymyt pelkkään lehtiselluun.

Korkeasuhdanteeseen, joka silloin tuli, ei tarvinne etsiä mitään erityistä syytä. Sellubisnes on vain on jatkuvaa ylä- ja alamäkeä, kuin myyräsyklit.

Terveisin: Korpituvan Taneli

Korpituvan Taneli 29.1.2015, 17:50

Harrastelijan ja Pihkatapin pohdinnat tehtaan sijoituspaikasta sisältävät kaiken oleellisen. Eri aikoina on korostettu toista ja toista. Aikanaan Kaskisten tehtaan perustamisen aikoina, puun hankinta alueetkin olivat valtavan suuria nykyisiin verrattuna, eikä esim. puun vaihtoa firmojen välillä juurikaan ollut. Kaskisiinkin tuli puuta junalla jopa Kuusamoa ja Taivalkoskea myöten.
En tiedä kuinka paljon oli alunperin ajateltu ulkomaan puuta, mutta kyllä sitäkin tuli junilla Venäjältä. Laivoilla ja proomuilla Etelä-Amerikasta, Portugalista, Saksasta, Puolasta, Tanskasta, Ruotsista, Baltian maista ja Venäjältä.
Myöhemmin puunhankinta-alue supistui huomattavasti ja sen puolen kuljetuksiin kiinnitettiin kovasti huomiota. Keskimääräinen kuljetusmatka oli yhteen aikaan kovastikkin tärkeä kriteeri toiminnalle.
Kaskisissa oli kieltämättä se etu, että joskus laivattiin saman päivän tuotantoakin. Se oli tietenkin etu kun nykyään tehdään paljon ostajakohtaisia räätälöintejä sellussakin.
Seuraava linja tulikin sitten Äänekoskelle, mutta myös Kemiin ja Raumalle investoitiin.

Terveisin: Korpituvan Taneli

Rane 29.1.2015, 21:16

Jos jotain hyvää tästä taloustilanteesta pitäisi löytää niin ainakaan viranomaiset eivät näytä haluavan saada hankkeen hidastajan roolia itselleen.Ja telaketjuvihreätkin ovat olleet kovin hiljaa.
Outoa kun muistelee Etelä-Ameriikan kapinaliikkeitä sikäläisten suurhankkeiden tiimoilta.Ehkä nyt on vain niin kova tilaus lamanmurtajille.

Visakallo 29.1.2015, 21:49

Toivotaan nyt, ettei ilmaantuisi mitään porukkaa terrorisoimaan tätä Suomelle elintärkeää hanketta.
Greenpeacen 90-luvun metsävastaava Sari Kuvaja muisteli tänään Helsingin Sanomissa kuinka he 90-luvun syvimmän laman aikaan yrittivät laittaa suomalaista metsäteollisuutta polvilleen saksalaisen metsätellisuuden rahoittamalla Lapin metsähakkuita vastustavalla kampanjalla.
Samoihin aikoihin perustettiin näille veijjareille vastavoimaksi Suomen Metsäsäätiö hoitamaan vastatiedoitusta maailmalle.
Meikäläinenkin antoi sille rahaa silloin ensimmäisen kerran.
Myös sen jälkeen lähes jokaisen puukaupan yhteydessä.

Korpituvan Taneli 3.2.2015, 13:24

Kun arvioidaan tätä Äkin uutta tehdasta ja sen vaikutuksia, pitää muistaa seuraavat luvut:

Sellun tuotanto 1,3 milj. tonnia vuodessa (nyk. 0,5 milj. tonnia)
Puunkäyttö 6,5 milj. m³ vuodessa (nyk. 2,4 milj. m³)

Tuo nykyinen tehdas siis suljetaan kun uusi on saatu käyntiin. Joskus tuntuu etteivät kaikki ole sitä asiaa sisäistäneet ja hankkeen vaikutuksia on siten yliarvioitu.
Suurihan sen puunkulutuksen lisäys silti on.

Ei löytynyt fibren sivuilta uuden tehtaan mitoitusarvoa makean veden kulutus/sellutonni.

Terveisin: Korpituvan Taneli

Korpituvan Taneli 14.2.2015, 17:02

Taloussanomat:
”Metsäyhtiö Metsä Group on tänään solminut aiesopimukset Äänekosken biotuotetehtaan päälaitetoimituksista Valmetin ja Andritzin kanssa, yhtiöt kertovat tiedotteissaan.

Aiesopimus Valmetin kanssa kattaa biotuotetehtaan soodakattilan, kuivauslinjan, meesauunin ja kuoren kaasutuslaitteiston sekä tehtaan automaatiojärjestelmän toimituksen. Valmet arvioi toimituksen arvon olevan 125-150 miljoonaa euroa.”

Aiesopimuksen voi tietysti vielä purkaa, pienehköllä rahalla, jos investointipäätöstä ei tehdäkkään. Harvinaista tälläinen purku kuitenkin on.

Terveisin: Korpituvan Taneli

metsä eemeli 14.2.2015, 19:47

Andritzille metsä Fibren tilauksen arvo on yli 100 miljoonaa euroa. Yhtiö toimittaa Äänekoskelle Euroopan suurimman mustalipeähaihduttamon,jonka kapaasiteetti on 1650 tonnia tunnissa..Toimiitta myös kuitulinjan ym siihen kuuluvat laitteet.

Lähes kaikki päälaitteet valmistetaan Suomessa.