Äänekoskella, vanhalla teollisuuspaikkakunnalla, se voi olla myös Putous-tvohjelmassa nähty liitto-orava.

Mutta tekevälle sattuu – voi olla että hakkuita suunniteltaessa oravista ei ole ollut tietoa. Virhe joka sattuu helposti kun tietoa pantataan. Vasta kun tieto on jaettu, voidaan ihmisiä laittaa vastuuseen tiedon käyttämättä jättämisestä.

Väitetään että liito-oravan kanta olisi laskukiidossa. Mikähän sitä nyt vaivaa, olisiko pesäpuiden puute? Pitäisi aloittaa ahkera pöntötys.

Aikanaan ajelin eräitä keskisuomen pikkukuntia ja aloin ihmettelemään kun koivikoita aika nuoriakin oli hakattu matalaksi, syy selvisi läheltä oli löytynyt liito-orava.. Sinänsä tämäkin tapaus osoittaa että ns lisää paskaa halutaan Stora Enson housuun, on sen aika että kaivellaan kaikki tapaukset julkisuuteen…

Eksoottisin paikka ,jossa olen nähnyt liito-oravan, oli entisen työkaverini eväslaukku. Oli matkalla”siirtoistutettavaksi”urbaanimpaan ympäristöön lasten iloksi . Tarina ei kuitenkaan kerro ,miten hanke onnistui.

Kävipä kerran miinkin ,että kaadellessani lehtipuuvaltaisen avohakkuun viimeisiä puita, jotain epämääräistä alkoi liikkua kaadetun puun latvuksen uumenissa. Mentyäni tarkistamasn havaintoa, liituri tuijotti silmiini ja kimposi salamana haalaria pitkin niskaani. Kun rupesin hapuilemaan otusta käsiini , se singahti moton lampun päälle maailmaa ihmettelemään ja hetken mietittyään lähti taivaltamaan umpihangessa kohti sadan metrin päässä olevaa metsän reunaa. Sinne se lopulta onnellisesti päätyi. Haukkakaan ei ehtinyt hanketta estämään.

Mitä opimme tästä? Taitaa olla turha jättää kovin paljon puita liitureiden takia pystyyn. Aukon ylittäminen onnistuu vaikka umpihangessa. Liiturihakkuiden kriminalisointi on silkkaa kiusantekoa.

Tuossahan oli vuosina 2020 -2023 pitkä katkos ettei metsäkeskuksen järjestelmiin siirtynyt havaintoja lainkaan. Jossain vaiheessa rupesi siirtymään Elyn biologien havainnot ja nyt sinne menee tosi paljon tavaraa vuoden 2023 lopusta lähtien. Tilanne oli siis muutaman vuoden se, että jos Sauli Naantalista löysi liito-oravametsän, ja soitti paikalle jonkin kokeneen liito-oraviin perehtyneen ammattibiologin, niin näillä ei ollut mitään keinoa ilmoittaa asiasta sen enempää ELYlle kuin metsäkeskukselle. Metsäkeskus ei ota suoria havaintoja vastaan ja ELY lopetti vastaanottamisen, sanoi että pitää ilmoittaa laji.fi systeemin kautta. Mutta kun havainnot kuvineen sinne laittoi, ei tieto koskaan mennyt metsäkeskukselle.

Löysin noina vuosina useamman ison esiintymän, kolopuut, papanoita koko tienoo tulvillaan. Ilmoitin ne ohjeiden mukaan ja parin kuukauden päästä ne avohakattiin. Kävin ihmettelemässä yhtäkin kohdetta ennakkoraivauksen aikana, siellä oli edelleen papanakasat puiden alla. Jos yhtään olisi käyty paikalla katsomassa, olisi ne varmasti havaittu. Tai sitten siellä käytiin kuten oletan, ja pantiin heti hakkuut tulille.

Kun kyselin näistä sitten ELYltä niin vastaus oli aina, että ilmoita poliisille. No en tosiaan ruvennut ilmoittelemaan. Minä koen täysin amatöörimäisenä harrastelijana, että mun tehtävä ei ole ilmoitella näitä poliisille, jos viranomaiset ei saa systeemejään kuntoon. Sitä paitsi minulla ei ole edes pätevyyttä arvioida alueiden piirteitä. Kansalaishavainnot toimivat periaatteessa arvokkaana ennakkotietona maanomistajalle ja alan toimijoille. Jos kohteessa on parin kuukauden/vuoden aikana ollut liitureita, niin silloin siellä kannattaa käyttää oikeaa asiantuntijaa.

Ainut keissi missä vielä missä harkitsen mitä teen on kun fukin demarien järjestö pisti  liiturimetsän palasiksi. Monen hehtaarin alue josta kaikki isot puut katosi eikä mitään metsänkäyttöilmoitusta ole tehty, eikä liitureita huomioitu.

Mitä tulee äänekosken tapaukseen niin siellä näkyy käyneen ammattilainen toukokuussa kartoittamassa paikan ja hyvin ollut havaintoja. Mielenkiintoista tässä on tosiaan se, että missä vaiheessa metsänkäyttöilmoitus on tehty. Edelliset havainnot ollut vuonna 2010. Jos ilmoitus on tehty esim. keväällä 2023 niin hyvin voi olla, että kohde on niin ELYssä kuin metsäkeskuksessa jo sen verran vanha, ettei sille ole annettu painoarvoa. Tai onko jollain parempaa tietoa, että kuinka vanhoihin havaintoihin vielä reagoidaan?

Jos metsänkäyttöilmoitus on tehty noiden tuoreiden havaintojen jälkeen niin tulee kyllä mielenkiintoinen tapaus. Hauska kuulla miten firma perustelee, ettei alueella ole liitureita tai ettei alue sovi niille.

Melkein 20 vuotta vanhat ilmoitukset tuntuu kyllä aika vanhoilta. Mä olen käynyt joskus katsomassa paikkoja jossa on jonkin ammattilaisen ilmoittama havainto juuri jostain parinkymmenen vuoden takaa. Ei ollut mitään merkkejä liitureista (sitä en osaa arvioida oliko alueen sopivat piirteet edelleen olemassa, luultavasti olivat). Yksi Elyn biologi sanoi jokin aika sitten että olisi hyvin arvokasta jos tuollaiselta kohteelta merkkaisi myös sen tiedon, että Ei ole mitään merkkejä.  Seuraavan kevään projektina ajattelinkin kierrellä noita vanhoja ammattilaisten löytämiä paikkoja ja tehdä kommentit myös siitä jos ei ole mitään.

Sen vielä sanon että on ollut todella hämmentävä prosessi huomata näiden havaintojen satunnaisuus. Kohde jota on seurannut monta vuotta onkin yht’äkkiä ihan tyhjä, vaikka mitään muutosta ympäristössä ei ole ollut. Yksikin pesäpuu jonka alla on monta kevättä ollut kauhea papanamatto, oli tänä keväänä ihan tyhjä. Sitten toisaalta hämmentää se miten paljon on potentiaalisen oloisia hyviä  paikkoja, joissa ei ikinä ole mitään, ja puolen kilsan päässä kun menee nuoreen reilut 20 v kuusikkoon jossa on pari isoa haapaa, niin eikös näiden juurella ole papanoita.