Keskustelut Metsänomistus Aarre-lehden kolumnit

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 19)
  • Aarre-lehden kolumnit

    Luetteko Aarre-lehteä? Lehdellä on harvinaisen onnistunut valikoima sanavalmiita kolumnisteja joiden tuotoksia on ilo lukea. Hämmästyinkin kovasti, kun viimeisimmässä numerossa vakiokolumnisti Risto Isomäki mainostaa Erkki Lähteen poleemista uutuuskirjaa aivan kritiikittömästi. Lähteellä on toki sananvapaus ja oikeus tuoda esiin oma näkökulmansa menneisiin tapahtumiin. Toisaalta, on aika kovalta tuntuva väite sanoa, että metsäntutkijoilta tilattiin tuolloin sopivat tulokset avohakkuumetsätalouden tueksi. Yleensähän tutkimusta ohjataan siten, että vain haluttuihin aiheisiin myönnetään rahoitus, mutta tuloksia ei tietenkään voi tilata, ei edes ns. tilaustutkimuksessa.

    1940-luvulla, kun annettiin harsintajulkilausuma, jonka myötä paljolti siirryttiin avohakkuumetsätalouteen, oli takana varmaan aito huoli metsävarojen riittävyydestä ja geneettisestä rappeutumisesta. Nykyisin kun siemenet ja taimet ovat hyviä, voidaan tilanteen niin vaatiessa, eli jos uudistumista ei tapahdu, uudistaa ns. erirakenteiset metsät ja pienaukot keinollisesti. Tilanteen mukaan siis käytetään sopivaa työkalupakkia.

    Näin jälkiviisaasti on helppo sanoa, että muitakin metsänkasvatussysteemejä kuin avohakkuita olisi pitänyt tutkia. Metsän luontaista häiriödynamiikkaa on paljon tutkittukin, ja näin nykyiset metsänkäsittelyohjeet monine vaihtoehtoineen voidaan rakentaa varmemmalle pohjalle.

  • Metsäkupsa Metsäkupsa

    Olen näytenumeroita Aarre-lehdestä useampiakin lukenut,mutta ei ole tilaukseen johtanut.Metsälehti on oikea alanlehti ja se minulle tulee piisaamaan myös jatkossa.

    hemputtaja

    Vai tilattiin oikein tutkimus kumoamaan harsinta. Kyllä se rohvessori jaksaa ja viittii. Ehkä uskoo itsekin ”tietojaan”.

    Harsintajulkilausuma on -40 luvun lopulta. Se ei ole mikään tutkimus vaan lausuma. Allekirjoittajat eivät kuitenkaan olleet mitään tyhjähousuja voi. Tiesivät taatusti mitä allekirjoittivat ja pystyivät myös lausumansa todistamaan, mihin ei kylläkään ollut tarvetta.

    Allekirjoittajat olivat koulutetut ja ammatissaan eläneet maailmassa, missä koitettiin selvitä ns. ”varsinaisella harsinnalla” ja ”metsänhoidollisella harsinnalla”.

    Tulokset olivat näkyvissä. Ensimmäinen Valtakunnan metsien inventointi tehtiin 20 -luvulla ja taisi noita olla muitakin ennen sotia. Metsin kunto oli tiedossa ja myös syyt.

    jees h-valta

    Pitää kuitenkin muistaa että melkoinen ”harsija” se neljä vuotta sotaakin oli. Juuri maamme parhailla metsäalueilla ei voi olla vaikuttamatta inventoinnin surkeisiin tuloksiin.

    korpisoturi

    Aarre tulee kyllä minulle. Ihan ok lehti, ei valittamista. Kyllä sillä paikka on Metsälehden rinnalla.

    Timppa

    Lähteeltä taisi tulla uusikin kirja. Luin siitä referaatin. Heikot taitavat olla Erkin eväät, kun siinä niin katkerasti kävi kuolleiden metsäammattilaisten henkilökohtaisiin asioihin.

    Sitä taas kerran ihmettelen, että miten Lähde ja kumppanit selittävät sen ihmeen, että Suomen metsissä hakkuut ja kasvu ovat lisääntyneet huimasti, kun harsinnasta luovuttiin. Sen selittämiseen, ettei kysymys ole hakkuutavan muutoksesta, tarvitaan kyllä mestarillisia älynlahjoja.

    MIKANDER

    Tullut montavuotta ihan ok lehtiulkoasultaan verrattunna metsälehteen
    Paperinumeroon AARE hakee elämyksiä metspuolelta
    Tällä viikolla otsikoissa oli mönkijät ihan ok lehden formaatti
    tyylikäs.

    kepa

    Varsin mainion kolumnin kirjoitti myös Juha Aaltoila.Muutenkin pidän Juhan tyylistä kirjoittaa.

    Visakallo Visakallo

    Niin kuin Jörn Donner aikoinaan totesi, lukeminen kannattaa aina.
    Metsä-asiaakin on hyvä lukea eri tahojen julkaisuista, silloin kokonaiskuva rakentuu paremmin.
    Voi sanoa, että lähes kaikki suomalaiset metsäjulkaisut, – pois lukien henkilökohtaisiin kaunoihin keskityvät, ovat ihan hyvin tehtyjä.
    Aikoinaan tuli luettua myös Tiedonantajaa ja Neuvosto-Karjalaakin.
    Nykyisin samankaltaisia tuulahduksia menneisyydestä antavat joidenkin ympäristöjärjestöjen julkaisut.

    Rane

    Varmaan jesse hieman tarkennat tuota sotakommenttiasi?
    Käsittääkseni sotatantereet jäivät naapurille ja eivät ole vaikuttaneet sen jälkeisiin hyviin tuloksiin?

    jees h-valta

    En tarkoita niitä vaan täällä sotatantereina olleita ja jotka vaikuttivan -40 lopulla inventoinnin pohjanoteeraukseen. Siitä jäi vähän huono pohjavertailuaineisto sotien jälkeisen puumäärän nousun näyttävyyteen.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 19)