› Keskustelut › Metsänhoito › ajourat / omat vehkeet

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 45)
1 2 3 4 5

  • ajourat / omat vehkeet

    Sent on: 24.1.2015, 17:04

    Ensiharvennuksista kyse. Ajatuksena että 1500 – 2500 puuta on varmuuden vuoksi kasvatettu ensiharvennus vaiheeseen.

    80-luvulla ajouraväli oli 30 metriä ja uraleveys oli 4 metriä. Tutkijat laskivat että pelkällä ajourien avauksella kasvutappio oli alle 2 % luokkaa seuraavan 15 vuoden ajalle, tätä pidettiin hyväksyttävänä, hevosista oltiin luovuttu.

    Nykyisin ajourat tehdään 20 metrin välein ja ne ovat usein 4,5 metriä leveät. Kasvuappiot ovat ensin 15 % luokkaa, mutta tietysti puuston järeytyessä hieman pienenvät. Jos vielä tulee urapainaumia, kasvutappiot nousevat, jopa juuria voi katketa ja laho voi uhata.

    On laskettu että ilman juuri- tai runkovaurioita ensiharvennusten ajourien aiheuttama kasvutappioiden nettonykyarvo on ~80 euroa. Jos kertymä on 40 mottia / ha, voi pienkaluston käyttöön laskea 2 euroa / m3 kalustohyvää pelkän ajouran merkityksestä, puhumattakaan riskistä. Lisäksi pienkalustoa käyttäen harvennuksessa ei tarvitse kaataa hyvälaatuisia tukkiaihioita ajouran takia. Hyvillä mielin voi laskea 3 euroa/m3 lisäarvoa oman pienkaluston käyttöön ensiharvennuksen puunkoruussa. Ajokone siirtoineen tekee hankintaleimikolla n. 7 euroa / m3 kustannuksen, eli omalla kalustolla voi laskea 10 eur / m3 ajon hinnaksi. Minusta tuolla hinnalla kannattaa ottaa se pienempi riski ja tehdä ensiharvennuksen ajot kevyemmillä koneilla.

    Tekijä
    pihkatappi pihkatappi
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • jees h-valta 24.1.2015, 18:43

    Ite olen ajatellut tehdä ”enskarin” manutyönä ja Valtra ja juontokoura teloukseen. Kyllä sillä aika kevyelti ja vähillä ajourilla hyvässä maastossa ainakin pärjää.

    suorittava porras suorittava porras 24.1.2015, 19:39

    Mielenkiintoisia laskelmia . Niissä ei valitettavasti näy toimepiteen suorittajan ammattitaito . Voi se ”vitosen seppä” saada enemmän vahinkoa aikaiseksi , mitä teoreettiset laskelmat osoittavat hyötyjä.

    Ajouriin pätee hyvin vanha sanonta : ” Ei ole väljän voittanutta !”
    Parempi tehdä jo se ensimmäinen ajoura riittävän leveäksi myöhempiä korjuita varten . Itkettää nimittäin paljon enemmän levittää liian kapeaa uraa leveämmäksi ja poistaa pahimmillaan koko puurivi uran varresta. Samalla saa jännitellä lahopuun määrää liian ahtaan ajouran reunoilla.

    Rane 24.1.2015, 19:51

    Älä nyt höpötä suorittava.Pienkaluston ajourat ei sido seuraavan harvennuksen tekijää millään lailla.Tekee vaikka poikittain jos siltä tuntuu.

    suorittava porras suorittava porras 24.1.2015, 20:15

    Riippuu maastosta . Olen muuten aivan riittävästi joutunut lumppailemaan lahoja näitten maatiaisvehkeitä varten sorvattujen ajourien varsilta , joten pysyn kannassani . Kaiken huippu oli tämä energiatouhu kokopuuna . Se ”heinäkuorma” ei meinannut sopia edes 5 metrin reiästä .

    Rane ei taida tietää , että minulla on ”lyhyt oppimäärä ” myös maataloustarktoripohjaisesta korjuukalustosta . Valmetissa oli kärry ja prosessori kaatopäällä jo 80-luvun puolivälissä . Pieni telakone em yhdistelmänä on myös tuttu.
    Jälkimmäisestä voin kertoa opettavaisen tarinan .
    Eräs metsänomistaja halusi välttämättä ajattaa puunsa kuusikosta pienellä koneella . Tiheä kuusikko oli harvennettu metsurityönä . Pölkkyjen pituus vaihteli 4-6 metriin. Ajouraleveys 2,5 metriä tai vähän alle . Ajomatka varastolle oli noin kilometri .
    Korjuu venähti keväänkorvalle ja lumet ehtivät sulaa puiden juurilta .
    Havutus oli jäänyt tekemättä . Minä sitten kiikuttelin pienellä rautatelaisella koneella puita laaniin 1,5 km:n tuntivauhtia .
    Pienen kuormatilan takia uraa joutui ajamaan moneen kertaan . Kaarna kuoriutui juurenniskoilta uhkaavasti . Tällejä tuli myös runkoihin liian ahtauden takia.
    Työkaveri siunaili lahojen määrää käytyään hakkaamassa kuvion aukoksi muutama vuosi sitten ja n. 20 vuotta ajamani harvennuksen jälkeen. Ei olisi ollut vaurioista tietoakaan , jos puut olisi ajettu normaalilla ajokoneella ja urat tehty sopivan leveiksi .

    Metsäkupsa Metsäkupsa 24.1.2015, 20:25

    Omia vehkeitä ei ole,naapuri kyllä väliin pienillä vehkeillä hankintapuita metsistäni ajellut.Vuosien mittaan olen tullut suorittavan kanssa samoihin mietteisiin.Isot koneet parempi,uratkin kylläkin leveämmät,mutta ei kivet ym useinkaan uralla haittaa ja kolhut jäävät vähiin.Europohjaiset laskelmani eivät salli ainakaan kallista kalustoa hankkia,sahakalustoon tyydyttävä.

    Metät kunnossa! 24.1.2015, 20:37

    Mitä Harjavallassa on tapahtunut? Enska tehdään ihan omin käsin? Onko motoille ”harjavaltalaisen enskaa” parempia leimikoita tarjolla?On kyllä todettava, että mönkijällä tänäänkään ei tullut raiteita, ajouria, uppoamisia, eikä mitään muutakaan, vaikka maa ei ole jäässä käytännössä ollenkaan. Urakassa ei tässä toki pärjää, polttopuuta 0,5 m3 pätkinä kotiin ja kuitua 1,5 m3 tienvarteen. Viimeistä kuormaa kun ajoin metsästä pois, piti vielä katsoa taakse, että ”noin helvetin hyvännäköinen tuostakin paikasta tuli”:-)
    Traktorilla toimien tuostakin olisi pitänyt kaataa useampi mänty, jotta kulku olisi onnistunut (tai ei olisi onnistunut, olisi uponnut matkalla). Kannattavuutta voi arvioida ja laskea monella tavalla.

    suorittava porras suorittava porras 24.1.2015, 20:56

    Minä jouduin kaatamaan tänään useamman männyn…suolla. : )
    Alla kahdeksanpyöräinen ja telat molemmissa päissä. Ei tullut painumia. Sivukaltto rinne onkin ko vehkeelle näillä keleillä vähän haastavampaa . On kuin pulkassa istuisi.
    Ei onneksi tarvitse ihan joka paikkaan ajella , kun ”pilkki” yltää 11 metriin ja sillä etäisyydellä pystyy operoimaan jo melkoisia runkoja .
    Eli voi tehdä melkein mitä tahtoo . Toisilla voi tulla rajat vastaan vähän joka osa-alueella jo paljon tuota ennen.

    Metät kunnossa! 24.1.2015, 21:06

    Joo, kyllähän minäkin ”useamman männyn” jouduin kaatamaan, mutta en ajouria varten.
    Eihän käsipelillä koneille pärjää missään muussa kuin jäävän puuston runkoluvussa, koska ajouria ei ole.
    Jos olisin tuossa kohteessa ostanut suorittavalta harvennuksen, olisi minun pitänyt tehdä polttopuuraivaus kuitenkin ennalta. Ja edelleen, minulle ei olisi tullut sitä hyvää fiilistä, jonka oman harvennuksen arviointi minulle tänään tuotti. Hyvästä fiiliksestä voisi maksaa esimerkiksi satasen (jos se olisi ostettavissa). Taas kannattavuuslaskelma muuttui!

    jees h-valta 24.1.2015, 22:04

    Metät kunnossa taivastelee suotta. Kun palsta sijaitsee tasaisessa kovassa männylle suotuisassa kankaassa ja siemennetty aikanaan on tuo aivan oiva itsetehtävä ja miksi teen on että kun olen kyllästynyt päivystämään kevättalven parhaita ilmoja liikkeessä. Sain työnantajan vihdoinkin ymmärtämään työajan porrastuksen toisen myyjän kaas. Joten vapaa viikolla lisääntyy ja sen myötä pääsen parina päivänä lisää työstämään ainakin kesään asti. Saa muutenkin hiukan taimikonhoitorästejä samalla Pohjois-Satakunnan palstalla hoitoon. Tosin ei tämä kevät kaikkeen riitä mutta kun on pää auki saatu toivoa on jatkostakin, ehkä. Palsta alkaa tiestä joten puutavara tienposkeen helppo saada. Samalla firma tulee tekemään viereisen kuvion päätehakkuun.

    Rane 25.1.2015, 10:59

    No joo,suorittavan esimerkissä on siis savotalla ollut väärä ajankohta (kevät,lumet sulaneet),ammattitaidoton tekomies(ahtaat ajourat,puuttuva havutus) ja opetteluvaiheessa oleva ajomies.
    Joten lookisesti päätellen vika oli koneessa?
    Arveletko että jos tavallisella ajokoneella ajetaan puut vääränä ajankohtana liian ahtailta ajourilta niin vaurioita ei synny?

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 45)
1 2 3 4 5