Keskustelut Metsänhoito Alapuusto männiköissä

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 37)
  • Alapuusto männiköissä

    Omistan noin 40-vuotiasta männikköä, mihin on muutama vuosi sitten tehty koneella harvennus.

    Sen jälkeen sinne on kasvanut kuusen näreitä, koivuja, pihlajaa, pajukkoa. Isoimmat jo yli kolmemetrisiä.

    Kysymys, eli pitäisikö ne raivata pois vai antaako vain kasvaa? Mitään koneellista hakkuuta ei ole tulossa ainakaan 15 vuoteen. Haittaako ne männikön kasvua?

  • Makarov

    Kannattaa kokeilla noita Peten vinkkejä, niillä voi tehdä jopa tiliä. Toki tilanteet on aina tapaus kohtaisia mutta itsellänikin on yksi kuvio jossa on kasvamassa päätehakkuuseen 400kpl/ha mäntyjä ja alle on tullut aliskasvos hieskoiviķko joka näyttää kasvavan yllättävän hyvin. Siinä ajattelin kokeilla raivaamista kun näyttää että voisi kuiduksi kasvaa. Kannattaa rohkeasti kokeilla tilanteen mukaan erillaisia variaatioita eikä mennä aina oppikirjan mukaan.

    Apli

    Kyllä vaan ja valitsee ne omaan silmään parhaiten kasvavat puut sinne kasvamaan mäntyjen sekaan niin hyvää tulee, tilaa monesti on eikä mäntyjen kasvu siitä vähene vaikka kaverit kasvaa vieressä, toki ei onnistu missään kuivalla kankaalla.

    Gla Gla

    140ärrä: ”Kuusien juuret on pinnassa männyn syvemmällä, joten juuristokilpailu ei ole niin kovaa.”

    Ravinteet on maan pintakerroksissa. Männyn kilpailukyky karulla maalla on parempi, koska se on sopeutunut niihin olosuhteisiin. Osaa ottaa vettä tarpeen vaatiessa vaikka 50 m syvyydestä toisin kuin kuusi. Ravinteet mänty ottaa silti sieltä missä niitä on eli ei erilainen juuristo välttämättä kilpailua vähennä. Järeä metsä tuottaa puuta sen verran kuin maaperä potentiaalia tarjoaa. Sekapuusto voi maaperän laatua parantaa ja ravinnekiertoa nopeuttaa, mutta kuusi ei sitä tee.

    isaskar keturi

    Gla on näköjään edes vähän jyvällä metsäekologiasta vaikka teknologia jyrääkin. Männyllä ja kuusella varsin pinnallinen juuristo, vaikka männyn paalujuuresta puhutaankin. Tosin aika usein olette varmaan myrskytuhojen jäljiltä ihmetelleet, missä se paalujuuri? Ainahan sitä ei ole. Sen sijaan lehtipuiden aktiivinen juuristo on syvemmällä. Siksi koivua ei kannata savikentällä yrittää kasvattaa. Lehtipuut nostaa syvemmältä ravinteita ja lehtikarikkeena kierrättää niitä pintakerroksiin sekä vähentää karikkeen ja pintakerroksen happamuutta, mikä taas parantaa pintakerroksen ravinnetaloutta. Siksi lehtialuspuusto on metsänkasvattajalle suorastaan lottovoitto.

    Sitten noin ylipäätään vaikka ”telaketjumetsänhoitajat” kaiken ajatteleekin teknologian kannalta, turhaa siistimistä ja ”puupeltojen” lisäämistä kannattaa välttää jo yleisen mielipiteen takia. Tosin tietysti se ”yleinen mielipide” sitten kiroaa ne pusikot…

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Alikasvokset vähentävät hiukan kasvatettavan puuston kasvua, mutta ei ehkä niin paljon että niitä sen takia kannattaisi pois raivata. Mutta: haittaavat sitten seuraavaa puunkorjuuta muutaman vuoden päästä ja silloin voi joutua ennakkoraivaamaan. Yksi tai kaksi pienen puuston raivausta menee helpommin kuin yksi paksujen alikasvospuiden raivaus. Raivauspinta-alaa pienentävät säästöpuuryhmät ja riistatiheiköt. Jos aukkoja on niin jättää niihin jotain kasvamaan. Katajia ei kannata raivata eikä muita harvinaisempia lajeja kuten puumaisia raitoja.

    Gla Gla

    Ik: ”vaikka teknologia jyrääkin”

    Mitä tarkoitat?

    AJ: ”Alikasvokset vähentävät hiukan kasvatettavan puuston kasvua, mutta ei ehkä niin paljon että niitä sen takia kannattaisi pois raivata.”

    Vaikutus riippuu alikasvoksen määrästä. Kun raivaa siihen tiheyteen, että kaikilla on tilaa kasvaa, eikä hakkuu esty ennakkoraivauksen puutteeseen, kasvupotentiaali tuskin merkittävästi heikkenee. Nyt varsinkaan, kun aloittajalla oli alikasvos 1-3 metristä ja suurimmat oletettavasti pioneerilajeja eli kasvatus mielekästä vain monimuotoisuusnäkökulmasta.

     

    Nostokoukku

    Sopiva alikasvos tuottaa hyvin pyypaisteja ja kaurisfilettä. Liian puhtaaksi nuolluissa metsissä niiden tuotto jää vähäiseksi. Kannattaa kuitenkin varoa kasvattamasta niitä kuitukokoon. Niiden raivaaminen ennakkoraivuussa on hidasta ja kallista. Nykyjään konemiehet eivät siedä yhden kuitupölkyn kokoista aliskasvosta, vaan ne on ennen hakkuita lyötävä nurin. Hankintahakkuita harrastavalla en tietenkin eri asia.

    mehtäukko

    Yrittäjät sietää, -pullistaa tilipussia…

    oksapuu

    Taksa paranee kun litrakoko pienenee.

    Sen olen huomannut että aukolla pitää olla tarkkana, ne yhden pölkyn rungot jätetään helposti hakkaamatta.

    Nostokoukku

    Näyttää siltä aukkoja katsellessa, että niistä pienemmistä rungoista pääsee eroon, kun lyötättää tukkirungolla lakoon.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 37)