Keskustelut Metsänhoito Alapuusto männiköissä

  • Tämä aihe sisältää 44 vastausta, 16 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , sitten KurkiKurki toimesta.
Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 44)
  • Alapuusto männiköissä

    Omistan noin 40-vuotiasta männikköä, mihin on muutama vuosi sitten tehty koneella harvennus.

    Sen jälkeen sinne on kasvanut kuusen näreitä, koivuja, pihlajaa, pajukkoa. Isoimmat jo yli kolmemetrisiä.

    Kysymys, eli pitäisikö ne raivata pois vai antaako vain kasvaa? Mitään koneellista hakkuuta ei ole tulossa ainakaan 15 vuoteen. Haittaako ne männikön kasvua?

  • isaskar keturi

    AJ, ei taida tutkimusnäyttö tukea väitettä, että alla kasvava muutaman metrin mittainen lehtipuukasvusto vähentäisi nuoren tai varttuneen metsän kasvua. Siis kysyjän lähtötilanne oli 40v harvennettu männikkö ja alle 3 metristä aluskasvustoa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    En tiedä minäkään tutkimuksista, mutta määrästä ja järeydestähän se riippuu. Jos on kohtuullinen määrä lehtipuuta havupuun seassa niin voi jopa kiihdyttää kasvua kun ravinteet kiertävät ja happamuus alenee.

    Nyt alle 3-metrinen on muutaman vuoden kuluttua rankapuuta, seuraavaksi kuitupuuta. Vaikutus ja raivauksen hinta kasvaa koon mukana. Siksi en kasvattelisi suurta määrää tiheää alikasvosta isoksi, vaan vähintään harvennettuna, ellei hirvi niitä sitä sopivasti.

    Lehtipuista ei ole tietoa mutta kuusia on tutkittu. ”Kuusialikasvoksen olemassaolo tai tiheys ei ole vaikuttanut ylemmän mäntyjakson kasvuun nuorissa kasvatusmetsissä, mutta varttuneemmissa puustoissa tiheän kuusialikasvoksen on havaittu hidastavan mäntyjakson vuotuista kasvua 1–2 m3/ha per vuosi (Niemistö ja Valkonen 2021; Isomäki 1979).”

    https://metsatieteenaikakauskirja.fi/article/10774/ref/43

     

    isaskar keturi

    Taas jos palataan kysyjän tilanteeseen, jossa todennäköisesti vähintään MT-männikkö 40 vuotta. Kasvatellaan siis todennäköisesti 25-40 vuotta vielä. Vajaa kolmimetrinen pihlaja, koivu ja kuusta. Pihlaja kasvaa vain pituutta paksuus ei tule ylittämään metsän alla 15 cm. Koivu ei kasva pituutta eikä paksuutta ja osa kuolee alle. Harventaminen pitäisi sitten tehdä ainespuu mielessä, eli käytännössä lähes kaikki pois, koska keskinäinen kilpailu rajoittaa niiden kasvua. Näistä lähtökohdista ekologiset ja tuotostekijät ja työn minimointi, niin katsoisin tilannetta, kun seuraava hakkuu lähestyy – onko raivattavaa, kannattaako jotain raivattavasta jättää hakkuulle, tulisiko jossain kohtaa hyviä säästöpuuryhmiä aluskasvuston kanssa. Riistaa (kanalintuja) varten voisi käydä raivaamassa joitain alueita, mutta jollei kanalintuja ennestäänkään alueella, ei niitä auta. Kukin tabuleeraa tyylillään ja kaikki lähes yhtä hyviä.

    Kokenut kaiken tietää

    No se on kyllä tuossa hyvä, että pilalle ei mene, tekee miten vaan. Ja tosiaan taimikot ensin, jos on hinku raivaamaan. Jos lannoittaa, niin varsinkin ennen maalevitystä kannattaa tehdä. Viime hetkellä, mahdollisesti ei tarvitse sitten ennen seuraavaa hakkuuta. Itse raivaisin tyvet paljaaksi, ja kaikki muut kuin kuuset. Kuusista voi sitten seuraavien hakkuiden jälkeen katsoa, jäikö kasvatettava puusto. Aukkopaikkoihin voi jättää mitä vaan.

    mehtäukko

    Kyllä kait ainespuun kasvatuksessa lopulta ppa:lla pelataan, kuinka täytenä metsä on puuta. Pihlaja ja pajukko on jotain muuta. Jos harvennettu männikkö jää käppyrän ylärajoille, joka lähtee tietysti järeytymään, ei sinne nyt mahdottomia voi ainespuuta tunkea…

    Nostokoukku

    En ole nähnyt ppa-käyrän ylärajalla olevaa harvennettua puustoa pitkään pitkään aikaan. En sen jälkeen, kun metsurit lähtivät harvennuksilta. Alarajan alapuolella ovat kaikki.

    Kokenut kaiken tietää

    Minulla oli sellainen, pyysin itse lievää harvennusta, kun oli Tapanin ja Seijan myrskyistä huonoja kokemuksia. Kuuden kasvukauden jälkeen harvennettiin uudelleen. Ei sekään ihan optimi ole, mutta hinnat kyllä nousi, tällä kertaa ei tarvinnut ennakkoraivata. Ihan tyytyväinen olen tällä hetkellä. Mutta totta on, että jos puustoa on vallitsevassa latvuskerroksessa suositusten mukainen määrä, siitä aliskasvuston kasvattelusta ei tule taloudellista hyötyä.

    Visakallo Visakallo

    Metsäkierroksella tuli vastaan loppukasvatusasennossa oleva 67 v. männikkö. Männyt mahtuisivat vielä 5-10 vuotta kasvaa. Ilmeisesti lannoituksen edesauttamana alakerta on ottanut kauttaaltaan, mutta ei liian tiheästi koivuja, jotka ovat nyt 3-4 metrin pituista. Ovat niin hyvännäköisiä, etten raaskikaan raivata niitä, vaan annan kasvaa ainakin mäntyjen päätehakkuuseen asti, tai jopa vielä sen jälkeenkin, riippuen siitä, miten jaksavat isompina kasvaa. Energiapuuta tai kuitua on niistä ainakin tiedossa.

    Nostokoukku

    Kuiduksi eivät kelpaa, kyllä ne on raivattava motomiesten tieltä lattiaan. Ei niitä yhden kuitupölkyn runkoja kukaan tee. On hidasta ja tulee liian kalliiksi. Energiapuuta ei kukaan osta eikä polta 5-10 vuoden kuluttua, jykevät sähkökattilat akkuvarastoineen lämmittävät kaupungit. Tee äkkiä itselle polttopuuksi niin ehdit vielä polttamaan ennenkuin se kielletään tai laitetaan maksamaan liikaa. Nämä on Visa faktat, jotka olen oppinut palstaa lueskellessa. Tietäjien tietoa, ei omiani.

    Visakallo Visakallo

    Heh, heh Nostokoukku! – Taidan kuitenkin nyt ottaa riskin!

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 44)