Antaako Suomi jälleen pettää itseään?

Tämä aihe sisältää 32 vastausta, 10 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 10 vuotta, 9 kuukautta sitten koskela toimesta.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 32)

1 2 3 4

Antaako Suomi jälleen pettää itseään?

Lähetetty: 5.3.2014, 18:34

Durbanin ilmastokokouksessa vuonna 2011 Suomen metsät muuttuivat ainoana koko maailmassa hiilinielusta päästölähteeksi.
Suomen valtuuskuntaa johtanut ympäristöministeri Ville Niinistö lupasi EU:n maksavan tapahtuneesta täyden hyvityksen Suomelle.
Nyt hän kertoikin kolmen vuoden jälkeen, että Suomi mahdollisesti saa hyvitykseksi ilmaisia päästöoikeuksia.
Hän vain unohti kertoa, ettei ne nykyisin muutenkaan maksa juuri mitään.
Voisiko minkään muun puolueen ministeri jatkaa hallituksessa kaiken tänän jälkeen niin kuin mitään ei olisi tapahtunut?

Asiasta lisää 5.3. Maaseudun Tulevaisuudessa

Tekijä
Puun takaa

Teema Metsänomistus

A.Jalkanen 5.3.2014, 21:27

Päästöoikeuksien hinnat ehtivät ehkä nousta ennen kuin tämä maksu tulee ajankohtaiseksi. Jos lopetettaisiin metsäpinta-alan vähentäminen niin ei myöskään tule maksua.

Järkevintä tietysti olisi neuvotella jokin prosenttiraja, jos sen yli on metsää maan pinta-alasta niin pinta-alalla ei väliä, esim. 50 prosenttia. Jos jokin maa ei tuohon pääse, niin tulisi lisämaksua.

Muuten olen sitä mieltä, että EU olisi monessa asiassa järkevämpi laskentayksikkö kuin maiden rajojen mukainen tilastointi.

jees h-valta 5.3.2014, 21:39

EU-koalition järkevyydestä olen hiukan eri mieltä A.J:n kanssa mutta siitä olen samaa mieltä ettei Suomen valtion pinnalta tarvitse tuhota enää aariakaan metsää minkään tarkoituksen vuoksi.
Asutusalueiden metsiin tunkeminen on lopetettava ja vanhat alueet vain saneerataan vähenevään tarpeeseen. Jos joku on liian paha asua matalaksi ja uutta samalle tontille. Saadaan rähjätkin kaupaksi.
Teollisuusaloja on joutomaa-alueille riittämiin mahti pykätä. Uusia ei tarvita. Pellot riittää ja uutta ei tarvita.
Metsien arvo pitää nostaa niiden oikealle tasolle.

Halko 5.3.2014, 21:47

EU:n myötä loppui allekirjoittaneen tilalla karjanpito – kannatti kyllä siihen asti.
Nyt osa pelloista metsitetty – lähin suurmaatilallinen kaipailee nyt enemmän viljelysmaata.

Aastana sanon minä.

Puun takaa 5.3.2014, 21:52

Minulle ei ole vieläkään selvinnyt, miksi Suomi on nyt ainoa maa maailmassa joka joutuu maksamaan metsäpinta-alansa pienenemisestä, eikä puuston kokonaismäärän kasvua oteta laskennassa huomioon.
Osaisiko joku selittää sen täällä kansantajuisesti?

Gla 6.3.2014, 05:55

Ei sitä eduskunnasskaan kukaan osannut selittää, kun Villeä asian tiimoilta haastateltiin.

Vahvasti epäilen, että muissa maissa todellisuudessa metsien pinta-alat kasvaisi. Esimerkkinä Kreikan tilastot maan talouden tilasta. Mutta meillä vihreät voivat pullistella, kun ovat saaneet merkittävän epäkohdan eli Suomen metsäkadon tuotua koko maailman tietoisuuteen.

Seuraava kiinnostava näytelmä on muuten alussa: Vihreiden suhde hallitusvastuuseen ja ydinvoiman lisärakentamiseen.

Hiluxmetsuri 6.3.2014, 06:14

Kysymykseen ei tuossa muodossa löydy vastausta, mutta minusta kuvatunkaltainen poikkeus ei olisi ollut tarpeen. Mitä todellista hyötyä tuosta julistautumisesta hiililähteeksi on tai tulisi olemaan?

Kenen leipä levenee vai nouseeko kansantalous juuri tuon lausuman ansiosta ennennäkemättömiin korkeuksiin globaalilla glooria-asteikolla saavuttaen kunnioitettavan papukaijamerkkitason 7? Vaiko 8? Ja mitä sitten?

Ei voi ymmärtää. Metsän kasvu on hiiltä sitovaa, sitä ei voine edes vihreiden puoluetoimisto kiistää. Suomen yksi harvoista luonnonrikkauksista on metsä ja sen päälle tuossa heitettiin hiilidioksidimoskaa.

Metsäkupsa 6.3.2014, 07:18

Vihreiden Niinistö,Tynkkynen ja kumppanit ovat totuuden mukaisen ajattelun suhteen Josef Göblsin luokkaa,eli auttavat Suomea pettämään itseään kaikissa ympäristö ym. neuvotteluissa.

Nyt toiveita ,että eivät ole tulevaisuudessa hallituksessa.Hyvin ovat hömppäänsä saaneetkin nykyhallituksessa toitottaa.

Puun takaa 6.3.2014, 20:46

Kiina, maailman suurin kasvihuonekaasujen päästelijä, vaatii rikkaita maita toimimaan tehokkaammin ilmastonmuutoksen estämiseksi, kertoo uutistoimisto Reuters.

Maa jätti esityksensä YK:lle torstaina. Esityksessään Kiina vaatii kehittyneitä maita paitsi leikkaamaan kasvihuonekaasupäästöjä, myös lisäämään tukeaan köyhille maille ilmastonmuutoksesta selviytymiseen.

Kiina ja Yhdysvallat, maailman kaksi suurinta kasvihuonekaasujen tuottajaa, ovat aiemmin lupailleet yhteistyön syventämistä ilmasto-ongelmien ratkomiseksi.
Nyt Kiina kuitenkin moittii teollistuneita maita siitä, että kehittyville maille on sysätty suurin osa päästöjen hillitsemisestä.

Kiinan esityksen mukaan kehittyvien maiden täytyy saada käyttää fossiilisia polttoaineita, jotta ne pääsisivät samalle kehityksen tasolle kuin kehittyneet maat.

Kiina esittääkin kehittyneille maille päästövähennystavoitteen: hiilidioksidipäästöt pitää saada 40 prosenttia pienemmiksi kuin päästölaskennan aloitusvuonna 1990 vuoteen 2020 mennessä.

Rikkaiden maiden pitäisi myös tarjota kehittyville maille rahallista tukea tänä vuonna 40 miljardia dollaria, eli noin 29 miljardia euroa, ilmastonmuutoksen aiheuttamista ongelmista selviytymiseen.

Kiinan ehdotuksen mukaan avustusta pitäisi nostaa vuosittain 10 miljardilla dollarilla, kunnes avustus saavuttaisi sadan miljardin dollarin tason vuonna 2020.

Taloussanomat

Gla 7.3.2014, 08:49

Täytyy seurata, millaisia sopimuksia ympäristöministeriön edustajat allekirjoittavat jatkossakin. Jos kehittyvien maiden täytyy saada kasvattaa päästöjänsä kehittyäkseen samalle tasolle kuin kehittyneet maat, Suomen metsäpinta-alan pieneneminen ei ole johdonmukainen linjaus.

Onneksi tilanne ei ole ihan niin lohduton kuin Puun takaan laittamasta jutusta voi päätellä.

http://www.hs.fi/ulkomaat/a1393900651487

A.Jalkanen 7.3.2014, 08:59

Peruslinjaus on kyllä selvä: kaikkien maiden tulee päästä energia- ja resurssitehokkaampaan talouteen, muuten resurssit eivät riitä kaikille. Tärkein keino riittävyyteen on väestönkasvun pysäyttäminen, ja siihen taas tehokkain keino on kehittyvien maiden koulutus- ja elintason nostaminen. Mistä taas tullaan siihen, että niissä on talouden kasvettava ja sen mukana kulutustasonkin. Meillä taas talouskasvu saisi olla vain korkeintaan hyvin hidasta ja resurssien kulutustaso (ei välttämättä elämisen taso) mieluiten hieman laskea, jotta yhtälö ratkeaisi.

Esimerkiksi meillä voitaisiin kuluttaa enemmän palveluja ja aineettomia hyödykkeitä, kuten virkistäytyä metsässä, pelata tietokonepelejä, käydä kirjastossa ja taidenäyttelyissä ja niin edelleen.