› Keskustelut › Puukauppa › Apteeraustako

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 13)
1 2

  • Apteeraustako

    Sent on: 19.1.2016, 16:33

    Vanha kirjoitus Maaseudun tulevaisuuden lukijalta:

    Kun hakkuukone työstää runkoa, siihen on asennettu halutut mitat, joita kone noudattaa orjallisesti. Kymmeniä vuosia alalla työskennelleenä väitän kuitenkin, että suuressa osassa tukkirunkoja on katkaisukohdat silmin havaittavissa.

    Karkeita virheitä tekee hakkuukoneen tietokone esimerkiksi silloin, kun rungossa on merkittävä virhe kahdeksassa metrissä tai hieman ylempänä. Siitä voisi tehdä esimerkiksi 4,3- ja 3,7-metriset tukit. Hakkuukone tekee kuitenkin mielellään tyvestä 4,6-metrisen tai pidemmän, jolloin kakkostukki jää haaveeksi.

    Jos kuljettaja lisäksi käsiohjaa kuitupöllin välivähennykseksi, se usein katkaistaan esimerkiksi 5-metriseksi, jolloin latvatukkia ei enää saada. Myyjän tappio on melkoinen, kun kolmen tukin puusta tuleekin vain yksi tukki!

    Samoin sujuvaa kuusikkoa hakattaessa saattaa tyvitukki lipsahtaa liian pitkäksi, jolloin seuraavaa tukkia ei enää saadakaan.

    Tiedän, että jos runko ajetaan rullien ja karsintaterien läpi toisen kerran, tulee mittaustulos pienemmäksi kuin yhdellä kertaa. Ohjelmistoa pitäisi muuttaa niin, että runko kuutioitaisiin sinne katkaisukohtaan tai minimiläpimittaan ensin ja sitten tehtäisiin katkonta.

    http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/lukijalta/sahapuiden-katkonta-on-taitolaji-1.28615

    Tekijä
    pihkatappi pihkatappi
    Theme Puukauppa Puukauppa
  • pihkatappi pihkatappi 19.1.2016, 16:34

    Jatkuu

    Kuitupuuleimikoissa käytetään usein jääräpäisesti tavoitepituutta ja jätetään latvoihin metritolkulla myyntipuun mitat täyttävää ainesta.

    Kunnon metsuri tekee aina esimerkiksi 5-metristä hakattaessa puun poikki minimiläpimitasta. Sitten hän katkaisee runko-osan esimerkiksi niin, että tyvipölli on noin 5 metriä, seuraava pölli noin 4 metriä ja loppupala 3 metriä. Latvuksen tyviosa on vahvuudeltaan minimiläpimittainen.

    http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/lukijalta/sahapuiden-katkonta-on-taitolaji-1.28615

    Metsuri motokuski 19.1.2016, 18:54

    On tosiaankin vanha juttu. Ei ole enää tätä päivää. Nykyään motojen prosessorit ovat kehittyneet huomattavasti tuosta ajasta ja väitän että tarkempaa prosessointia moto tekee kuin metsuri.

    Itse tein pari päivää tuulenkaatoja manuhakkuuna ja en kyllä saanut jaotusta oikein järkeväksi millään puulla.

    pihkatappi pihkatappi 19.1.2016, 19:00

    No mutta jos reilun 8 metrin kohdassa on mutka ja tehdään toivottu 4,6 tukki, niin pitkä pätkähän siinä menee tukkiosaa kuituun. Ja semmoistahan se tahtoo olla, jos ei kuski ohita apteeraus ohjelmaa.

    Runkohinnoittelu olisi läpinäkyvä kauppamenetelmä.

    Metsuri motokuski 19.1.2016, 19:08

    Minä olen sitä mieltä että runkohinnoíttelu ei sovi kuin huonolaatuisiin leimikoihin. Jos on varma että leimikko on kunnon tavaraa niin ehdotomasti pätkähinnoittelu.

    Tuo pihakatapin esimerkki on jokaisen motokuskin hallinnassa nykypäivänä jos sen vain havaitsee ja jos vain yhtiön apteeraustaulukota antaa myöten pelata. Tosekseen mistähän motokuskin reppana tietää että siellä 8 m päässä on mutka kun kouran etupuolelle ei näe mitään ison havukasan läpi ja ainoa mitä näkee on kouran jälkeinen osuus.

    Näkee että pihkatappi ei ole motolla hakannut päivääkään.

    pihkatappi pihkatappi 19.1.2016, 19:37

    Jos pystyy katsomaan pystyyn että on mutka. Mitataan ensin missä kohtaa mutka on ja sitten vasta tehdään katkonnat. En ole ajanut motoa ikinä, mutta apteerannut metsurina. Ja moton kyydissä olen kyllä istunut jonkun kerran.

    Eihän niitä vikoja aina näe rungon toiselta puolelta esim.

    kuusessa ollaan 19.1.2016, 21:05

    Tuli tuossa mennäpäivänä hakattua koneella, jonka apti pyrki tekemään mahdollisimman pitkää tukkia ja katkonnassa oli vapaus lyhentää mittoja (hankintahakkuuta). Useasti kun kone pyrki tekemään 55 tukkia, silloin yleensä sen karsinnassa paljastui jo katkontaa määrittävä mutka tai vika. Jolloin lyhyempään mittaan peruutus onnistuu ja silloin jako osuu paremmin kohdalle. Myös kapenemisesta sai hyvän kuvan, jos 55 latva oli alle 19 senttinen, tiesi ettei toista tukkia olisi tullut.

    Totuus on se, että osaava kuski osaa lukea jokaista metsää siten, että tietää miten pääsääntöisesti viat esiintyvät. Monesti metsissä on ollut nuorena esim. lumituhoja, jolloin mutkat ovat muodostuneet samalle korkeudelle…

    Ainoa tehokas apteeraus tapahtuu manuaalisesti, silloin kun karsitaan runko kerrasta tukin minimiläpimittaan mitta tyvessä kiinni ja sen jälkeen jaetaan runko. Itsellä on mittaan tussilla merkittynä tukkien pituudet ja ne kohdat, joista tulee kaksi tai kolme tukkia. Kohtiin olen kirjoittanut vielä esim. 46 46, joka kertoo ilman miettimistä mitä jaettavasta rungonosasta tulee. Siitä sitten voi tehdä vaikka 43+49 tai 37+55. Yllättävää kyllä, kunhan leimikko on riittävän iso, oppiva apti löytää samat arvot….

    Jätkä pätkät 19.1.2016, 23:05

    Suurin osa motokuskeista ei todellakaan osaa apteerata – edes moottorisahan kanssa ja loput eivät viitsi.
    Sama on kuidun hakkuussa.
    meillä oli koulun maalla 8000 kuution savotta ja pojat alkoivat tekemään kakkosharvennusta männikköön. 70 % tukeista meni raakiksi. peli vihellettiin poikki ja pantiin pojille Huskut käteen ja tukintekoon.
    Myöhemmin hakkuukoneella yksikin raakkitukki tiesi komennusta M-sahan kahvoihin.
    Osa oppilaista ei pääse valmistuttuaan koskaan ajamaan hakkuukonetta.
    Aikoinaan olin Metsurikurssilta kolmen oppilaan kanssa ammattitaitokilpailussa. Yksi tehtävistä oli n. 15 tukin laatuluokittelu. Meidän pojat voittivat 1, 2 ja 3: nen sijan.
    Pojat olivat katselleet tulostaulua, kun siihen oli tullut opettajien joukko myös katsomaan.
    Yksi opettaja oli ääneen ihmetellyt, kuinka tuo koulu on pärjännyt noin hyvin. Joku heistä oli sanonut: ”Siellä on Jätkän pätkät opettajana”! Olivat tuumanneet, että sehän selittää kaiken.

    pihkatappi pihkatappi 20.1.2016, 06:29

    Päivätuotos pitää olla suuri ja raakkia ei saa kovin paljon tehdä ja jos kokemusta ei paljon vielä ole, ei noita puita osaa apteerata pystyyn ja edestakaisin ajo vie myös sitä tehokkuutta. Ammattimetsurit (ainakin ennen) tiesivät minkälaiset pölkyt puusta tulee jo ennen puun kaatamista, meidän hieman kokemattomampien pitää joskus käyttää mittaa apteerauksessa.

    Metsuri motokuski 20.1.2016, 10:35

    Elä nyt jätkä vertaa koulun oppilaita ammattikuljettajiin. Me kaikki ollaan oltu oppilaita metsäkonepuolella ja ihan varmasti tiedetään ero oppilaan ja ammattikuskin välillä. Tässä sen huomaa että kun tarpeeksi tekee opettajan hommia niin todellisuus työelämästä karkaa ja ei näe ”metsää puilta”.

    En ole kyllä sellaisessa metsässä ollut että joku vikaisuus esiintyisi systemaattisesti jossain pituudessa, kuten ”kuusessa ollaan” väitti. Ilmeisesti reilun 10 vuoden motonkopissa istuminen ei ole riittävä aika toteamaan ja huomaamaan tuollaista.

    pihkatappi pihkatappi 20.1.2016, 10:43

    Kyllä niitä sellaisia metsiä on, että joku tuho esiintyy tietyllä korkeudella. Viime kesänä viimeksi törmäsin sellaiseen myytävänä olevalla palstalla, että muutamalla kuviolla oli lähes puolella puista alle 10 metrissä selkeä rangan vaihto, lienee ollut lumituho. Useinhan tuollaiset poistetaan jo ensiharvennuksessa, eivätkä haittaa enää apteerausta, mutta tuolla tuo oli jo 4 kehitysluokan metsää.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 13)
1 2