› Keskustelut › Tekniikka › Asennekasvatusta taaperoille.

Esillä 7 vastausta, 1 - 7 (kaikkiaan 7)
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 11.1.2018, 20:52

    Olen seurannut peruskoulun ja lukion oppikirjoja, ja niissä metsätaloutta on käsitelty asiallisesti elinkeinona. Ehkä tämä on yksittäinen ylilyönti?

    harrastelija harrastelija 12.1.2018, 08:01

    Olipa todella törkeää asennekasvatusta! Ihmettelen usein, että mitä näille maahanmuuttajille oikein Suomessa elämisestä syotetään? Ääri-ilmiö on jopa kaupunginvaltuutettu, joka kirjoittelee, että naaseudulla asuu insestiä harjoittelevia metsäläisiä!

    Ikävä kyllä olen törmännyt työssä ja työn ulkopuolella korkeastikin koulutettuihin henkilöihin, joiden asenne maaseutuun on kovin vähäisen tietämyksen tasolla.

    En nyt tarkoita missään tapauksessa yleisesti, hyviä esimerkkejä on A.J. ja koulumaailmasta tulee mieleen opinto-ohjaajat, joita pyrittiinkin tutustuttumaan työelämään,suoritin jopa opinto-ohjaajatutkinnonkin vaikka sitä työtä en tehnytkään.

     

     

    Gla Gla 12.1.2018, 08:29

    Itsekin olen lukenut Pikkumetsän aapista, en tosin koulussa. Kiinnitin huomiota samaan asiaan. Minusta olennaisinta ei ollut metsäalalla toimivien mollaaminen, vaan metsätalouden mollaaminen.

     

    kuusessa ollaan 12.1.2018, 08:43

    Aapisen tekijällä on hyvin tyypillinen kokonaisuuden ymmärtämisen ongelma. AJ varmaan pystyisi laskemaan, miten monta promillea Suomen metsäpinta-alasta käsitellään vuodessa ja mikä on koko suomen metsien kiertoaika tällä kaavalla laskettuna? Etenkin kun muistetaan harvennushakkuiden ja uudistushakkuiden suhde.

    Nämä lintujen pesien tuhoutumiset ja marjasatojen menetykset ovat todella mediaseksikäs aihe, jolla luodaan lopunajan tuhon merkkejä. Ei omilta tiluksilta ole marjat ja linnut kadonneet, vaikka viimeisten 20 vuoden aikana aikana kuviot ovat kaikki käyty kertaalleen läpi ja on tehty hehtaarien kokoisia uudistusalojakin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 12.1.2018, 09:27

    Päätehakkuiden pinta-ala ei ole noussut viime vuosina, mutta kasvatushakkuiden pinta-ala on:

    https://www.smy.fi/artikkeli/paatehakkuiden-pinta-alatpaatehakkuiden-pinta-alat-ovat-laskeneet-pitkaan-laskeneet-pitkaan/

    Jos verrataan hakkuupinta-alaa tuottavan metsämaan pinta-alaan joka on rapiat 20 miljoonaa hehtaaria, saadaan tulos että vuosittain tästä harvennetaan noin  2,5 prosenttia ja uudistetaan noin 0,75 prosenttia. Uudistushakkuu toistuisi tällöin noin 133 vuoden välein. Todellisuudessa kyllä useammin, koska osa metsistä on talouskäytön ulkopuolella tai ei uudisteta. Esimerkiksi kaikki suojelualueet, erityiskohteet ja rantametsät. Jos arvattaisiin vaikka, että näitä olisi kolmannes tuottavasta metsämaasta, jäljelle jäisi 14 miljoonaa hehtaaria. Uudistushakkuiden osuus nousisi 1 prosenttiin, keskimääräinen kiertoaika lyhenisi 100 vuoteen ja kasvatushakkuiden osuus nousisi 3,6 prosenttiin.

    Yhteen laskien, talouskäytössä olevasta metsäpinta-alastamme käsitellään vuosittain pyöreästi noin 5 prosenttia. Onko paljon vai vähän? 10 vuodessa kertyy jo 50 prosenttia ja 20 vuodessa 100 prosenttia, ts. kerran 20 vuodessa käydään joka paikassa.

    Mitä vaikutuksiin tulee, nehän ovat marjasatojen osalta sekä plus- että miinusmerkkisiä. Mustikka kärsii metsien tihentymisestä ja uudistamisesta, karpalo ja lakka ojittamisesta, mutta sen sijaan vadelma ja puolukka hyötyvät. Lintuihin vaikutukset tuntuvat varmasti enemmän elinympäristöjen pysyvän muutoksen kuin suoran pesien tuhoutumisen kautta, ja riippuvat samoin kuin marjojen kohdalla lajista. Esimerkiksi varislinnut hyötyvät metsien pirstoutumisesta ja tikat kärsivät lahopuun vähenemisestä.

    Gla Gla 12.1.2018, 09:56

    Ei kirjan tekijä ole miettinyt kokonaisuuksia. Kirjan päähenkilöt ovat metsien eläimiä ja tekstit käsittelee elämää näiden näkökulmasta. Kun elinympäristöä tullaan tuhoamaan avohakkuin, on samantekevää, onko tällaisen toiminnan osuus koko Suomen metsistä 0,75% vai jotain muuta. Siitä on tehty uhka ja sitähän se tietysti käsiteltävän alueen eläimistölle onkin. Alakoululainen lukija muodostaa tuon perusteella käsityksen metsätaloudesta.

    Virhe on tehty siinä, että käsitellään asia näkökulmasta, jota ei pitäisi tuossa yhteydessä käsitellä ollenkaan. Saahan melkein asiasta kuin asiasta vastaavan yhtälön rakennettua.

    kuusessa ollaan 12.1.2018, 14:43

    Ja tuossa aapisessahan annetaan ymmärtää, että aina kun metsäalan väki on jossain, kaikki tuhoutuu…todellista asennekasvatusta ja vihan lietsontaa sen ikäisiin lapsiin, jotka ovat nimenomaan imemässä vaikutteita.

    Aivan samoin pitäisi aapisessa haukkua kaupan työntekijät, jotka myyvät isoissa sikaloissa pidetyistä söpöistä possuista tehtyjä jauhelihapihvejä.

Esillä 7 vastausta, 1 - 7 (kaikkiaan 7)