Keskustelut Metsänhoito Aukko vai Peitteinen metsänhakkuu

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 18)
  • Aukko vai Peitteinen metsänhakkuu

    Vaikuttaako Teidän metsänuudistamiseen lakimuutos ns.jatkuva peitteisestä metsänhoidosta?.Itse jatkan tähänastisella linjalla,jossa sadonkorjuu tapahtuu pääsääntöisesti aukkohakkuulla.En ole harsinnan kannalla,eikä käsittääkseni taloudellisesti pitkän päälle niin tuottoisaa,kuin poimintahakkuun puolesta puhujat antaneet ymmärtää.

    Eri vaihtoehdot kylläkin tervetulleita,jospa auttaisi toimeliaisuuteen esim.vihertävien kaupunkilais metsänomistajien talousmetsissä.

  • Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Pysyn perintesellä linjalla. Mitä nyt muutamalla palalla, jotka jotenkuten sopivat kuuselle, olen yrittämässä kuusen alla kasvatusta, pääasiassa istuttaen. Sitten aikanaan ylispuuhakkuu. On kyllä vielä kaukana urbaaniharsinnasta.

    Samaa mieltä, että on parempi että annetaan hiukan siimaa, jos sillä saadaan jotain liikettä aikaseksi, näillä uinuvilla paloilla.
    Taitaa vain olla niin että kauimmas metsästään vieraantuneet eivät ainakaan ymmärrä yhtään mitään siitä peitteisenä kasvattamisesta. Menee silloin sitten hakkuut pelkäksi rahapuiden kaadoksi ja sitten vain jäädään odottamaan uutta satoa. Ei edes roskapuuta raivata pois, koska siitä kasvaa se uusi metsä.
    Jos tällä lakimuutoksella saataisiinkin aikaan todella intensiivinen jakuva kasvatus, niin se olisikin jotakin se. Pelkään pahoin että seuraa pelkkää keräilytaloutta.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    ChesterC

    Kyllä oli heikosti tehty uutinen aiheesta maikkarilla. Esimerkkikohde kaksijakoinen kuusi/koivu puusto, joka tehtiin ylispuidenpoistona ja harvennuksena. Tuskin kellään nyt tulisi mieleen kohdetta aukoksi hakata. Metsäammattilaiset leimattiin asiassa tietämättömiksi uunoiksi. No okei ehkä otin uutisen liian vakavasti. Suuri vaara on että jatkuvankasvatuksen nimissä hakataan tukkipuusto pois ja jätetään kituva alikasvos ja muutama ylispuu. Sinällään vaihtoehdot ovat ihan tervetulleita. Mahtaako puuston leimaus olla taas paikallaan jatkuvan kasvatuksen kohteissa?

    Aukusti

    Nykyinen isäntä Aukusti ja tuleva omistaja nuorempi Aukusti ovat päättäneet, että ilman muuta heidän metsissään hakataan aukkoja kuten tähänkin asti. Ja muodostetaan sellaisia tarpeeksi suuria selväpiirteisiä kuvioita, jotka ovat helposti uudistettavia ja hoidettavia sekä aikanaan tuleaisuudessa harvennettavia ja aukoksi hakattavia.

    Eikä jätetä mitään pienehköjä nuoremman puuston saarekkeita aukon sisälle, joista on vaikeata ja kannattamatonta suorittaa harvennuksia ja hakkuita taimikon keskeltä.

    Tällaisia muutaman aarin saarekkeita piti aikoinaan jättää aukoille. Reunavaikutuksen, eli varjostuksen vuoksi niiden ympärille jää kaista, jossa uusi taimiaines ei menesty.

    Nyt voi sitten puhtaalla omallatunnolla muodostaa järkeviä kuvioita kun nuorempaa metsääkin saa uudistaa.

    Piha-alueiden lähistöllä ja vesistöjen rannoilla metsät käsitellään tietysti maisemahakkuin.

    Gla Gla

    ChesterC: ”Kyllä oli heikosti tehty uutinen aiheesta maikkarilla.”

    Milloin tuo uutinen esitettiin? Netistä en sitä löytänyt.

    Itse en ala harsia, vaan suosin jaksollisen kasvatuksen menetelmiä. Kuten Aukustillakin, uuden lain mahdollisuudet näkyvät leimikoiden rajauksessa. Esimerkiksi 60-70 vuotiaan kuusikon ympäröimä 0,4 ha kokoinen loivan kumpareen päällä kasvava 40-vuotias männikkö tullaan hakkaamaan kuusikon kanssa samalla kertaa ilman omantunnon kolkutteluja. Kolmen hehtaarin aukosta tulee nyt suhteellisen selkeä ala.

    Lakimuutos todennäköisesti teettää hiukan vaivaa ostajille ja koneyrittäjille, kun harsintaleimikoita tarjotaan ja jonkin verran jopa päätyy myyntiin. Vaikka jo nyt, kenties energiapuun kasvatuksen myötä, tuntuu monenlaista kohdetta olevan tarjolla (vrt. suorittavan portaan kuvat), harsinta todennäköisesti skaalaa tulee vielä laajentamaan ja motokuskit saa lisää taivasteltavaa. Vakavasti otettavan harsintametsätalouden yleistymiseen en usko. Mielummin niin, että vihreät saavat uuden aseen keskusteluissa, kun pohditaan toisten omaisuuden hallintaa. ”Tämäkin olisi ihan laillisesti voitu käsitellä peitteisenä”.

    hemputtaja

    ### ChesterC: ”Kyllä oli heikosti tehty uutinen aiheesta maikkarilla.”

    Milloin tuo uutinen esitettiin? Netistä en sitä löytänyt.

    —snip—

    Lähetetty: 4 h, 12 min sitten
    Lähettäjä: Gla ###

    Tuli ainakin TV3:n seitsemän uutisissa (4.1.13).

    Harmitti suunnattomasti kuunnella. Mikä helvetti tätä nykykansaa vaivaa.

    Uutisessa toistettiin (useampaan kertaan??), että avohakkuupakko poistuu. Mikä saatanan avohakkuupakko.

    Hyvin menee perille täysin perusteeton huilutus. Helsingin Sanomatkin voi vetää lipun ympäristöystävällisen (tillin lii???) lasipalatsinsa tankoon.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Pääasiassa vanhaan malliin varmaan mennään. Suvun mailla on kyllä jonkin verran erikoiskohteita kuten rannat, karut kalliomaat, korvet, joilla peitteinen malli voi toimia paremmin.

    Lainvalvojilla ainakin riittää puuhaa, kun pitää valvoa napsahtaako uudistamisvelvoite vai ei. Lisäksi pitää valvoa aukkohakkuiden tiukoiksi vedetyt vakiintuneiden taimikoiden muodostumisen aikarajat. Tulee kalliita täydennysistutuksia jos noita tulkitaan tiukasti. Luontaisilla ja kylvöalueilla tulisi varsinkin olla malttia odottaa luontaista täydennystä ns. sivupuulajeilla.

    Gla Gla

    Tuskin tiukkaan, pilkun tarkkaan ja mielivaltaiseen valvontaan mennään. Jos ei muu, niin ainakin resurssipulaan vedoten tehdään loivia tulkintoja.

    Gla Gla

    Linkki MTV3:n uutiseen:

    http://www.katsomo.fi/
    ?treeId=33001008

    Metsäjuttu alkaa kohdasta 7:12. Mainoksia vain ei voi kelata.

    suorittava porras suorittava porras

    Otetaanpa esille sellainenkin mahdollisuus (joita varmasti tulee) , että metsän hakkuutulos (peitteisen metsän) ei täytäkään metsänomistajan odotuksia. Oletetaan , että puut korjaa ammattitaitoinen puunkorjuutyöntekijä joko koneella tai manuaalisesti. Tukkipino on kuitenkin odotuksiin/mo nähden matala ja korjuujälki haastavien olosuhteiden vuoksi kamala.

    Tapahtumia lähdetään penkomaan ja metsäkeskuksen viranomaiset toteavat metsän vaativan uudistamisen ja metsänomistaja puolestaan syyttä työn toteuttajaa heikosta sannosta. Hän voi jopa epäillä mittauksen oikeellisuutta ja syyttää puuiden ostanutta tahoa varastamisesta.

    Näitä tapauksia on aika-ajoin nähty julkisissakin tiedotusvälineissä. Kaiken tämän sekamelskan ja porun alkuperäisenä syynä on kuitenkin useinmiten peitteisen metsän arvioinnissa tapahtunut virhe ja metsänomistajalle syötetty virheellinen informaatio jatkuvan kasvatuksen erinomaisuudesta.

    Jatkuva kasvatus ja metsän hallittu peitteisenä kasvattaminen sopii pienille aloille ja metsänhoitoon hyvin perehtyneiden metsänomistajien käyttöön . Tavallisen kansan on viisainta keskittyä kasvattamaan metsiä suoraviivaisemmin (istutus / taimikonhoidot / harvennukset/ avohakkuu) ja selkeämmin menetelmin ilman isompia ja parempaa ammattitaitoa vaativia kikkailuja. Metsän liiallinen peitteisyys aiheuttaa vain epämiellyttäviä yllätyksiä eri tahoille ja toimijoille. Ei nähdä metsää puilta.

    Timppa

    Tietysti perinteisin menetelmin.

    Kuten Aukusti tuolla edellä totesi, että ne saarekkeetkin ovat haitaksi. Eivät ne kuuset kasva vaan ”palavat” aurigossa ja lopuksi kuolevat. Osan kaataa myrskyt. Niitä tuli aikanaan kokristua.

    Jokin aikaa sitten oli Hesarissa Sauli Valkosen ym. kirjoitus, jossa kritisoitiin sitä, että lakiehdotus vaatii jatkuvalle kasvatukselle tarkoitetun metsän jätettäväsi turhan tiheäksi, jolloin luontainen taimettuminen ei onnistu tai taimet vaan jurovat. Niinhän siinä käy. Senhän jokainen avosilmin metsässä liilluva tietää. Kääntöpuolena on taas se, että rankempi hakkuu hävittäisi taimet ja jätetyt puut olisivat myrskytuhoille alttiita.

    Ei taida pahemmin puuntarjontaa lisätä, koska metsäyhtiöt eivät taida olla kiinnostuneet ostamaan kohteita, joissa se riidan siemen on kylvetty joka hakkuusopimukseen. Sekin, että työpäiväkohtaiset tulokset putovat, on toinen sahafirmojen kannalta hankala asia, koska silloin ei joustavasti voi sopeuttaa apteerusta muuttuviin mittoihin.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 18)