Ajattelin kysyä onko glyfosaatista reppuruiskulla vedettynä mitään haittaa jos kuusen istutus tulee jo tälle syksylle?
Ettei juuriston kautta siirry myrkky taimiin?
Puhuinko jotain naapurista pete?
Ei kai ollut LIIAN tutun oloista?
Se ketä tunnistaa itsensä tai tekijän paikan saa kyllä aivan vapaasti hiukan kolahtaakkin. Ei sureta.
Ja peten piikki noista haavanvesojen kasvatuksen suhteen ei mennyt nyt perille. En minäkään kasvata niistä. Kun on paljon parempikasvuistakin haapaa olemassa. Minä taas en laita kuin sitä.
Sillä saa yli kymmenen vuotta nopeammin päätehakkuun kuin kotimaisella metsähaavalla. Ja viisikymmentä vuotta nopeammin vähintään kuin havupuulla.
Glyfosaatti on minulle suht vieras tuote. Paljon ei googlettamista tarvittu, kun kävi ilmi, että kyseessä on varsin mielenkiintoinen ja ongelmallinen asia.
Käyttö maatalouden elintarviketuotannossa, Tukesin kommentit sekä käyttöturvallisuustiedotteen lukeminen antaa ymmärtää, että glyfosaatti ei olisi oikein käytettynä erityisen hankala myrkky. Viiestiketjun alussa linkitetyn Bioturva-järjestön artikkelista huomaa, että ihan noin suoraviivaisesti ei pidä ajatella. Hämmentävää on, että teollisuuden tutkimukset, joihin mm. käyttölupapäätökset perustuvat, eivät ole puolueettomien tutkijoiden käytettävissä ja arvioitavissa.
Meillä metsänomistajien tarpeisiin myydään glyfosaattia mm. tuotenimellä Glyfonova Bio. Sen käyttöturvallisuustiedotteessa varoitellaan useaan otteeseen aineen joutumisesta vesistöön. Kuitenkin: ”Tuotetta ei pidetä haitallisena kaloille, vesi selkärangattomille, linnuille ja maaperäorganismeille.”
Mutta toisaalta: ”Torjunta-aine on vesieliöille lievästi myrkyllistä.”
Lisäksi todetaan, että ”Voi aiheuttaa pitkäaikaisia haittavaikutuksia vesiympäristössä.”
Jos kuitenkin palataan siihen, mistä on taimikon heinäntorjunnassa kyse, ongelma lienee huomattavasti pienempi kuin peltoviljelyssä. Yhden kiertoajan puitteissa glyfosaattia tarvitaan enintään kolmen vuoden ajan, eikä koko alaa tarvitse poikkeustapauksia lukuunottamatta käsitellä toisinkuin pelloissa. Lisäksi kasvipeitteisyyden takia huuhtoutuminen on peltoviljelyä huomattavasti pienempi riski. Minusta käyttäjän on silti syytä tiedostaa, millaisen aineen kanssa pelaa. Asia korostuu siksi, että metsäalan kirjallisuudessa en mainintoja glyfosaatin riskeistä ole huomannut. Päinvastoin, käytön tarvetta pohditaan vain lopputuloksen eli vesakon ja heinän torjunnan tehon kannalta. Ja siihenhän tutkimuksista on saatu kannustavia tuloksia.
Tulevaisuus ei näytä lohduttomalta, koska mahdollisuuksia korvaaviin aineisiin on jo olemassa. Googlella löysin artikkelin, jossa MTT:n tutkija Kari Tiilikkalaa haastatellaan Tamperelaisessa:
”Sille ei ole vielä löytynyt korvaavaa tuotetta, sillä glyfosaatti on tehokasta ja halpaa, Tiilikkala sanoo
Glyfosaatille etsitään kuitenkin vaihtoehtoja. Yksi sellainen voi olla koivutislepohjainen torjunta-aine. Se on osoittautunut tehokkaaksi rikkojen torjunta-aineeksi esimerkiksi katukiveyksiltä.
– Sitä on kuitenkin vaikea saada markkinoille, sillä siitä pitäisi teettää ensin satojen tuhansien eurojen arvoiset toksikologiset testit, Tiilikkala sanoo.
Koivutislettä ei voi patentoida. Siksi kukaan ei halua teettää kalliita testejä.
– Kun joku tekee testit, kaikki saavat valmistaa ainetta eli yksi maksaa ja kaikki hyötyvät. Olemme siis pattitilanteessa.”
Minusta tässä pelikentässä satojen tuhansien eurojen testit eivät ole minkäänlainen ongelma. Melkein mikä tahansa valtio tai isompi ympäristöorganisaatio pystyy rahoittamaan tutkimukset, jos koivutisleellä tosiaan on potentiaalia. Eihän meillä ollut ongelma edes Kataisen 700 000 euron tulevaisuustutkimuksen tilaaminen. Ongelma tämä on vain niille, jotka jostain syystä haluavat paeta vastuuta byrokratian taakse, kuten Jari Koskisen vastauksesta Reijo Hongiston (ps) kirjalliseen kysymykseen on aistittavissa:
Pitkäaikaisvaikutukset ovat yksi kiinnostavimmista asioista, mitä tähän liittyy. Käyttöturvallisuustiedotteen mukaan puoliintumisaika on yleensä 3-30 vrk. Mitä maininta ”yleensä” tarkoittaa, sitä en tiedä. Lakitekstissä se käytännössä vesittää lain, joten luultavasti tässä yhteydessä vaikutus on sama. Valmistajalla ei ole vastuuta puoliintumisjasta. Sama pätee vesistövaikutusten sanamuotoihin. Horoskooppikin tarjoaa täsmällisempää tietoa.
MTT tutkii glyfosaatin vaikutuksia vuoteen 2014 saakka kestävässä GlyFos-hankkeessaan. Tutkija Pirkko Laitinen on tehnyt väitöskirjan aiheesta ja todennut glyfosaatin voivan kertyä peltoon. Osa aineesta kulkeutuu kasvien juuristoon. Fosforilla on merkittävä rooli glyfosaatin käyttäytymisessä. En laita tähän linkkejä, koska useita kiinnostavia sivuja löytyy helposti googlen avulla.
Käyttöturvallisuustiedote: ”Eri nisäkäs-, lintu- ja vesieläinlajeilla suoritetut kokeet osoittivat että glyfosaatti ei kerry nisäkkäisiin, lintuihin eikä kaloihin”. Maaperästä ja kasveista ei mainita mitään, mutta em. organisaatioiden mukaan kertymistä on havaittu. Ongelma on konkreettinen gm-tuotteissa.
Kiinnostavaa on sekin, että bioturva-yhdistyksen artikkelista saa ainakin näin maalliikko täysin erilaisen käsityksen glyfosaatin toimintaperiaatteesta kuin esimerkiksi tästä markkinointipuheesta:
Glyfosaattia on palstalla käsitelty ennenkin. Iron on selvästi lukenut samoja artikkeleita, mitä netissä tuli vastaan kun edellisiä kommenttejani kirjoitin.
Metsänviljelyssä on jotain pielessä jos myrkkyjä pitää käyttää. Kun ottaa alusta lähtien asenteen ettei sellaisia ole omassa vaihtoehdossa ei ole kyse mistään ”uskonnosta” vaan hyvinkin järkevästä turhakekuormituksen laistamisesta. Metsähän pelkistetyimmillään kasvaa ilman mitään toimea ja toinen ääripää on sitten luonnon raskas kuormitus kaikkein kovimmilla tehotykityksillä.
Näissä selvästi piilee hiukan samankaltainen ajatusmaailma kuin tupakoitsijan aloittaessa. Eli että vakuutellaan itselle ettei nyt muutama ”sauhu” päivässä mitään tee. Ja sitten jo ollaankin koukussa helppoon tapaan. Sama on tuossa myrkytyksessä. Kun huomataan kuinka helposti hiukan suihkimalla saatiin kuollutta pintaa niin kynnys jatkoon madaltuu. Sitten sitä suihkitaankin jo joka paikassa kun kerran helpolla päästiin. On päästy ”mukavuusmakuun” kuin tupakoitsija. Miehekäs trendi on löytynyt ja eikä tule hiki.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.