› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 4,781 - 4,790 (kaikkiaan 4,794)
1 2 3 … 478 479 480

  • Aukon tuottomenetelmät

    Lähetetty: 24.7.2023, 14:36

    Merkitty: 

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

    Tekijä
    Perko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 4.4.2026, 10:16

    Luultavasti jk:ssa tarvitaan ainakin taimikonhoitoa, koska taimiahan syntyy paljon, ainakin markkinoijien mukaan.

    Se ei toimi aukossa!!

    Perko osannee ja halunnee selittää, miksi puu ei voi kasvaa aukossa 10 – 20 m3 vuodessa, mutta jk-metsässä voi kasvaa.

    Oletetaan että molemmissa malleissa on metsätilalla sama määrä puita: pienet, keskikokoiset ja isot. Toisessa ne ovat sekaisin ja toisessa erillään. Jk-metsässä on jokaisella kuviolla eniten nopeimmin kasvavia keskikokoisia puita (15-25 cm). Jaksollisella tilalla on myös eniten näitä nopeimmin kasvavia puita – siis keski-ikäisissä metsiköissä, joita on kehitysluokkien jakaumassa eniten.

    Luulisi että jk:n tuotoksen on pakko jäädä alemmaksi, kun pienten kasvua haittaavat isot ja isojen kasvua pienet. Jaksollinen kasvattaja tarjoaa jokaiselle kokoluokalle optimaaliset kasvuolot, jatkuva kasvattaja ei. Pienet taimet kilpailevat isojen kanssa valosta, vedestä ja ravinteista. Jaksollisessa metsässä isojen välillä on kiertoajan loppupuolella lähes puutonta tilaa.

    Näiden lisäksi tasaikäiskasvattaja käyttää parannettua siemenainesta ja antaa pienille taimille alkuvuosiksi vielä lisäbuustia muokkaamalla maan.

    Menikö logiikka ja ajatus väärin, Perko?

    Perko 4.4.2026, 10:37

    A J  katso  kirjasta, en viitsi kun palaute on jo tiedossa.  Voit korjailla teoriasi jos havaitset puutteita, niin miekin teen.

    PS;  that’s how it happened !

    Kuusiuskova 4.4.2026, 10:52

    Minä voin kertoa, jaksollinen kasvaa paremmin. Jk ei kasva läheskään niin hyvin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 4.4.2026, 11:13

    ”Päätehakkuu tehdään, kun keskiläpimitta on puolukkatyypin metsässä päälle 24 senttiä ja mustikkatyypin metsässä 26 senttiä.” (Metsäuutiset).

    Vaikuttaa siltä että hiilinielujen ja luontoarvojen lisäämisen toivomus pitempien kiertoaikojen ja tiheämpänä kasvattamisen avulla ei toteudu yhtiöiden metsissä. Lisäkasvua tavoitellaan sen sijaan lannoittamalla.

    Jovain Jovain 4.4.2026, 12:28

    Paljon tarjoillaan ristiriitaista hypetystä. Jk ei ole jaksottaiseen rinnastettavaa metsänhoitoa. Jk metsässä ei ole kuvioita, mutta siellä on siitäkin huolimatta tilaa kasvaa kaikenkokoisilla ja ikäisillä puilla. Siellä ei ole ”jokaisella kuviolla eniten nopeimmin kasvavia keskikokoisia puita”. Jk metsässä puut ovat luontaisesti hajautettuna. Kuvitellaan, että metsä uudistuu raivattuun avonaiseen ja harvaksi hakattuun alustaan (metsään). Useinmiten ei ja tilalle saadaan pusikot ja useinmiten hoitamattomat pusikot. Tästä syystä suosituksissa on valuvikaa ja väittäisin, että suosituksissa lähdetään väärästä olettamasta. Ensisijaisesti pitäisi huolehtia luonnon taimistoista ja uusiutuvista metsistä. Valitettavasti todetuista lähtökohdista menetetään paljon aikaa ja vaivaa ja suoranaisesti metsien tuotosta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 4.4.2026, 12:36

    Totta Jovain: taimia on lukumääräisesti eniten jk-läpimittajakaumassa.

    Toisaalta tilavuutta eli pohjapinta-alaa lienee eniten keski-ikäisissä puissa, muutenhan Perkon huippukasvu ei toteutuisi. Iso vanha puu voi myös kasvaa paljon tilavuutta per puu, jos sillä on runsaasti kasvutilaa kuten Vessin kokeiluissa.

    Jovain Jovain 4.4.2026, 13:36

    Aivan, isot puut tuottavat myös jk metsänhoidossa.

    Perko 4.4.2026, 21:40

    Varmaan jo muinaiset foinikialaiset oli kuulleet tuon tuotantolinjan hyödyllisimmän pisteen menettelyn. Mutta meidän metsäneuvonta kannatti propsia pinoon kuorittuna alle tuotantokustannusten kun vuorineuvos mafia sponsoroi hallitukset,  Pakolliset taimikaupat  ja hinnoittelulla vääristetty korjuukustannus ne  toimii osaksi edelleen.

    Jonkun  Eu neuvoston määräämät reilut sakot kieroilusta saattaisi oikaista  lieroilut hemmettiin puukaupasta.   Nykyinen avointieto  purkaa tätä vanhaa asetelmaa.

     

    Timppa Timppa 4.4.2026, 22:06

    Kannattaa muistaa, että uusista jalostetuista siemenistä syntyneetn puut kasvavat paremmin.  Tämä on nykyään vielä tärkeämpää, koska metsäkato on niin hirveä.

    Perko 4.4.2026, 22:48

    Millä menettelyllä metsäkato on tullut näin äkkiä?

Esillä 10 vastausta, 4,781 - 4,790 (kaikkiaan 4,794)
1 2 3 … 478 479 480