Keskustelut Metsänhoito Avohakkuukielto

  • Tämä aihe sisältää 548 vastausta, 46 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , sitten A.JalkanenA.Jalkanen toimesta.
Esillä 10 vastausta, 531 - 540 (kaikkiaan 548)
  • Avohakkuukielto

    ”Avohakkuu on kuin pissaisi talvella housuunsa”
    Saksan malliin lopullinen ratkaisu niitä yli puolen hehtaarin aukkoja enään tehrä, ilman sanktioita, tuholainen.

  • Kurki

    Siinä näyttäisi olevan kyse avohakkuusta mutta säästöpuuryhmiä on todella paljon ja isoimmat niistä varmaan 0,5ha. Sen lisäksi yksittäisiä säästöpuita on jätetty hyvin tiuhaan. Joko tuo on FSC-hakkuu suojelualueineen tai sitten mahdollisesti joku Metsähallituksen kokeilu.

    Taitaa olla yksityisten mailla hakkuu.

    Pirttivaara on lähellä rajaa samalla korkeudella.

    Linkki; https://www.metsa.fi/maat-ja-vedet/pinta-alat/karttapalvelut/

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Maa- ja metsätalousvaliokunnan lausumat eli päätösehdotukset eduskunnalle.

    http://verdelehti.fi/2021/10/24/avohakkuiden-vahentaminen-valtion-metsissa-etenee-kansalaisaloitteen-suuntaan/

    mehtäukko

    On tietysti päivän selvää, että valtion metsissä on varaa keplotella 20-30 % pienemmällä metsän tuotolla. Jos se nähdään niin yhteiseksi hyväksi, olkoon niin. Se tuo muille tilaisuuden lisätä kysyntää.

    Yksityismetsistä kun älyävät jo itsesuojeluvaiston perusteella pitävän näppinsä kaukana.

    Rane

    Jaahas,Satu Hassikin siis esitti avohakkuiden sallimista jatkossakin.Viisas päätös.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tämä kannattaa lukea oikein ajatuksella (kursivoinnit minun).

    Mietintö asiasta s. 7: ”Metsien lähtötilanne ja käytettävä korkokanta vaikuttavat ratkaisevasti taloudellisia vaikutuksia koskevaan arviointiin. Helsingin yliopiston taloudellis-ekologisten optimointimallien mukaan jatkuvaan kasvatukseen perustuvan metsänhoidon parempi kannattavuus näyttää mahdolliselta kuusi- ja sekametsissä. Sen sijaan Etelä- ja Keski-Suomen mäntymetsissä jaksollinen kasvatus näyttää kannattavammalta, ainakin jos korkokanta ja erityisesti keinollisen uudistamisen kustannukset ovat riittävän matalia.”

    http://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Mietinto/Documents/MmVM_13+2021.pdf

    mehtäukko

    Näyttää ja näyttää. Paljonko siinä on oletuksia?

    Metsuri motokuski

    Ainakin täällä pohjoisessa Keski Suomessa ei männikötkään tahdo luontaisesti uudistua. Täällä on sitäkin yritetty ihan tosissaan.  Kyllä ne tarvii jonkinlainen muokkauksen ja mieluimmin siemenet perään.

    Rane

    Luontojärjestöt ovat yksituumaisesti hymistelleet valiokunnan päätöstä.Hiukan mysteeri että miksi?Valiokunta päätti YKSIMIELISESTI hylätä aloitteen ja lisäyksenä on vaatimuksia erinäisten selvitysten laatimisesta.Jossain muussa asiayhteydessä olisi tämmöiset kaunokirjalliset lopputulokset tyrmätty jyrkästi mutta nyt ei oirettakaan tämmöisestä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Niinhän tuossa tekstissä sanottiinkin, että Etelä- ja Keski-Suomen männiköissä jaksollinen eli luontainen tai keinollinen uudistaminen on useimmiten parempi.

    Pohjois-Suomen männiköissä puolestaan varmaan monesti käy hyvin luontainen eli siemenpuuhakkuu muokkauksen kanssa, tai jatkuvapeitteinen eli pelkkä poimintahakkuu, kun heinä ei ole samanlainen ongelma ja kasvu pienempi.

    Kuusikoissa ja sekametsissä jatkuvaa kasvatusta voi harrastaa jos edellytykset siihen on eli kuusentaimia syntyy. Metsähallituksen metsät painottuvat pohjoiseen, joten kysymyksiä liittyy mm. siemenvuosien toistumiseen riittävän usein.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Rane, y-tahojen strategiana on pyytää mahdottomia, niin saavat läpi jotain. Komissiohan toimii samaan tapaan, ja sitten ympäristöjärjestöt ja ympäristöhallinto ihmettelevät, miksi metsäalalle ei kelpaa mikään vaan sanotaan kaikkeen ei.

    Jos luette Verde-lehteen siteeratut lausumat, tavoitteethan ovat melko hyvät: Metsähallitukselta edellytetään suunnitelmia ja toimia jatkuvapeitteisen mallin lisäämiseksi ja lisäksi eduskunnan pitää mitoittaa Metsähallituksen tuloutustavoite kokonaiskestävän metsänhoidon mahdollistavaksi.

Esillä 10 vastausta, 531 - 540 (kaikkiaan 548)