Keskustelut Metsänhoito Biotalouden vaikutus metsänkasvatukseen.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 62)
  • Biotalouden vaikutus metsänkasvatukseen.

    Kuuntelin ST1:n hallituksen puheenjohtajan Mika Anttosen esityksen bioenergiatalouden tulevaisuudennnäkymistä.

    Pelkistäen voi todeta, että väestönkasvu lisää niin huimasti energian kysyntää, että sen hinta väistämättä nousee. Toisaalta tehdään uusia keksintöjä, jotka mahdollistavat uusia tapoja valmistaa puuraaka-aineesta polttoaineita. Kuten tiedämme mm. UPM:llä on rakenteilla tällainen laitos. Samoin ST1:llä erilaisiin raaka-aineisiin perustuvia laitoksia.

    Kun raakaöljyn hinta kaksinkertaistuu, mikä on ilman muuta selviö, ja teknogia kehittyy, niin eräänä päivänä tullaan näkemään tilanne, että metsistä voisimme saada kannattavasti Suomen tarvitseman polttoaineen. Näin uskon. Kysymys on vain ajankohdasta. Ja tietysti siitä, että metsät on järkevästi kasvatettu.

    Kysymys kuuluukin, miten metsienkäsittelyssä on valmistauduttu tällaiseen vaihtoehtoon. Niinpä. Sen sijaan, että katsottaisiin tulevaisuuteen ja mietittäisiin, miten metsiä niiden haasteisiin nähden olisi järkevintä kasvattaa, ollaankin suunnattu katse joidenkin hihhuleiden pelästyttäminä sadan vuoden taa. Sehän on selvää, että jk-metsistä kerättävän energian kerääminen vaatii niin suuren energiapanostuksen, ettei se koskaan voi tulla kannattavaksi.

    Ihmetyttää tämä lyhytnäköisyys. Toivoisi asiasta syvällisempää keskustelua. Ja tietysti myös käytännön vaihtoehtoja kasvatusmalleiksi.

  • Korpituvan Taneli

    Tässä mielessä tuo JK hömpötys tosiaankin on ihan turhaa.

    Jos ajatellaan mitä muutoksia metsänkasvatukseen pitäisi tehdä, niin kovin suuret käänteet ovat näinkin kankealla laivalla pahasta!
    Eiköhän nykyinen intensiivinen jaksollinen kasvatus ole se tärkein. Kun sitä jatketaan suht koht ennallaan, niin on sitten kuitenkin aina mahdollisuus siihen tukkiinkin, tulevaisuuttahan ei tiedä.

    Metsäpolitiikan puolella pitäisi jatkaa energiapuun keräystä tukevaa linjaa. Vaikea alaa on yht´äkkiä polkaista maasta, kun tosipaikka tulee, ennakoida pitää.

    Muistelen että joku olisi laskenut etteivät meidän metsämme edes riitä energiaomavaraisuuteen. Siispä on pidettävä yllä myös turvepuoli. Vesi- tuuli- ja aurinkoenergiaakaan ei saa tässä unohtaa.

    Vaikka puu ilmeisesti tosi paikan tullen ei edes oikein polttoon riitäkkään, on silti syytä tehdä siitä myös nestemäisiä polttoaineita. Silloin emme ole kriisin tullessa pulassa.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    jees h-valta

    Eihän tällä JK-”hömpällä” varmaan lie tarkoituskaan ottaa mitään kaikenkattavaa metsänkasvatusmetodia. Kyllä varmasti jaksollisia piisaa ja niistä energiapuutakin. Suurempi huoli tuntuu nyt olevan kokoajan vain vähenevä puunkäyttö. Ja siinä valossa kaikki ”kukat saa kukkia”.

    Kaataja

    Mistäs Jesse on löytänyt analyysin, että puunkäyttö Suomessa vähenee?

    Raumalla jos suljetaan yksi vanha paperikone, niin siinä tontilla tietenkin puun käyttö vähenee. Nykyään monessa kunnassa / kaupungissa ollaan siirtymässä uusiutuvan energian voimalaan, jolla tuotetaan vähintään kaukolämpöä, joillain lisukkeena vielä sähköäkin.

    Mm. Sastamalassa ilmoitettiin juuri aloitettavan uuden voimalaitoksen tekoa, Luvialla odotetaan kaavan virallistamista, Uudessakaupungissa avataan kohta iso voimalaitos…

    Näitähän kasvaa kuin sieniä sateella. Ja kyllähän ne puuta imevät. Kaikeksi onneksi EU kielsi turvemaiden raivauksen, joten turpeen kulutuskaan ei taida olla noususuhdanteessa…!

    Metsälehden sivuilta muuten löytyy artikkeleita aiheeseen:

    http://www.metsalehti.fi/Metsalehti/Metsauutiset/2013/1/Puun-osuus-kaukolammosta-kasvaa/

    http://www.metsalehti.fi/Metsalehti/Metsauutiset/2013/1/Leppavirralle-uusi-biolampokeskus/

    http://www.metsalehti.fi/Metsalehti/Metsauutiset/2013/1/MUUT-LEHDET-Haketta-kuluu-Savossa/

    Korpituvan Taneli

    Kaataja:
    ”Kaikeksi onneksi EU kielsi turvemaiden raivauksen, joten turpeen kulutuskaan ei taida olla noususuhdanteessa…!”

    Aviisin mukaan se raivauskielto kumminkin kumoutui?

    Turve on puun kilpailija ehdottomasti, mutta kotimainen sellainen.
    Eikun yhdessä turvemiesten kanssa piikit tanaan kivihiiltä vastaan.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Pähkäilijä

    Timppa kirjoitti

    ”Kun raakaöljyn hinta kaksinkertaistuu, mikä on ilman muuta selviö, ja teknogia kehittyy, niin eräänä päivänä tullaan näkemään tilanne, että metsistä voisimme saada kannattavasti Suomen tarvitseman polttoaineen. Näin uskon. Kysymys on vain ajankohdasta. ”
    ############

    PJ = Petajoule
    k kilo 1 000
    M mega 1 000 000
    G giga 1 000 000 000
    T tera 1 000 000 000 000
    P peta 1 000 000 000 000 000

    Vuonna 2011 Suomen energian kokonaiskulutukseta katettiin puuperäisillä tuotteilla 320 PJ (88.9 TWh) ja öljyllä 353 PJ (98 TWh)

    Jos öljy tehdään puuperäisistä raaka-aineista tarvitaan 200 TWh lisää puun käyttöä – prosesissa puolet puun energiasta muuttuu lämmöksi ja toisesta puolesta saadaan biodieseliä.

    200 TWh vuodessa -> 100 miljoonaa kuutioa nykyisten käyttömäärien päälle.

    Suurien yksiköiden kanssa käy usein ettei ymmärrä kokonaisuutta, vähän kuten Kreikan konkurssissa jonka meinaavat maksaa vientituotteillaan (fetajuusto).

    eli
    1 m3 puuta on 2 MWh
    1 000 m3 puuta on 2 GWh
    1 000 000 m3 puuta on 2 TWh
    100 000 000 m3 puuta on 200 TWh joka tarvitaan lisää että öljytuotteet saadaan korvattua puulla. Samalla tulee 100 TWh lämpöenergiaa (360 PJ jolla voidaan korvata maakaasu ja hiili pääpiirteissään)

    Eli kysymyshän on vain mistä repäistään 100 miljoonaa mottia puuta vuodessa lisää…

    EDIT

    siis selvennykseksi, 100 milljoonaa mottia nykyisen käyttömäärän päälle vuodessa.

    mehänpoika

    Biotalous on ”vihreää taloutta”. Suomessa se on uusiutuvien luonnonvarojen kestävää hoitoa ja käyttöä. Bioenergian käyttö on nykyisellään hyvin pieni osa biotaloutta, mutta sen suunta on ilmeisesti kasvava.

    Bioenergiaraaka-aineen (hakerangan ja hakkuutähteen) korjaaminen metsistä nykyisellä tyylillä tulee suhteellisen kalliiksi. Ohutläpimittaisen harvennuspuun tai hakkuutähteen korjuu raskailla koneilla nostaa korjuun kustannuksia.

    Lisäksi hakerangan korjuussa metsistä häviää huomattavia määriä ohutläpimittaista puuta, joka sinne lahotessaan olisi ollut lisäämässä maapohjan viljavuutta. Siinä mielessä bioenergian korjaaminen on vaikuttamassa metsämaan kasvukykyyn heikentävästi.

    Ilmeisesti pelkän runkopuun korjuussa ei, varsinkaan taloushyötyyn suhteutettuna, aiheudu niin suuria tuoton menetyksiä.

    Timppa

    Pähkäilijälle. Ei syytä huoleen
    Tuulilasin mukaan Suomessa käytettiin bensiiniä 2500 000 litraa ja dieseliä 2485 000 litraa. Jos bensa-autot korvataan dieselillä ja muutenkin pienempikulutuksellisilla mottoreilla, niin liikennepolttoainetta tarvittaisiin vain jotain 3500 000 litraa, siis vain noin 35 000 000 m3 puuta lakelmasi mukaan. Se määrähän on jossain vaiheessa löydettävissä, kun sellun keitto vähenee ja puuvarannot jatkavat kasvamistaan.

    Olen kyllä täysin samaa mieltä siinä, ettei risuja kannata kerätä energiapuuksi, koska se käräily on kallista ja energiaa kuluttavaa. Ja tietysti myös heikentää metsän ravinnetasetta. Siksi kysymys kuuluu, että millaisilla tiheyksillä sitä metsää olisi syytä kasvattaa, jotta saataisiin riittävän halvalla kerättävää puuta.

    Vielä kerran. Lainsäätäjät tuntuvat katsovan peruutuspeiliin.

    jees h-valta

    Kyllähän tuo Timpan määrä puuta on jo nyt löydettävissä ilman sellunkeiton vähentymistäkin. Vaikka on sekin tosiasia kuten koko puun teollisuuden käyttömäärän laskukin. Ei se kaataja tuo bio aivan vielä korvaa kaikkea menetystä jota on jo vuosia tapahtunut.
    Mutta hyvä suunta ehdottomasti vaikkei varmasti tuo polttoaineen suhteen ole kiireen häivääkään. Paljon normaalia dieseliä palaa vielä ja hinta tulee pysymään kilpailukykyisenä koska käytön määrä laskee ja kilpailu silloin kovenee.

    jees h-valta

    Olen muuten suht varma että turpeen kanssa eletään ja edetään vielä piiitkään. Viherpipertäjät alkaa olla palaamassa oikeaan lokeroonsa. Eli kerrostalokoppiin lämmittelemään kaukolämmöllä joka tuotetaan näille kivihiilellä. Eihän ne turpeesta lämpene?

    Timppa

    Tämän keskustelun käynnistin siis siitä lähtökohdasta, että millainen on tilanne, kun nyt kasvunsa aloittanut puuntaimi on vaikka 30-vuotias. Kuka osaa vastata? Kehittyvien jättiläismäisten kansantalouksien vaikutusta ei Suomen horintista voi helposti ymmärtää. Se tulee olemaan valtava.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 62)