Keskustelut Metsänhoito Ehdotus Metsälehdelle

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 217)
  • Ehdotus Metsälehdelle

    Olen eri tavoin yrittänyt saada maa-ja metsätalousministeriöstä vastauksia mieltä painaviin kysymyksiin. Tuntuu olevan kovin vaikeaa. Jos sitä yrittää ”oman” kansanedustajan kautta, niin asiaa ei välttämättä ymmärretä oikein, se suodattuu matkalla, jos vastaus tulee se on ”yleinen standardivastaus”, joka löytyy valmiina eikä anna vastausta tehtyyn kysymykseen. Toisaalta on ehkä ymmärrettävää ettei yhden ihmisen vuoksi ministeriö vaivaudu vastaamaan.

    Tuli mieleen. Mitäpä jos Metsälehti lisäsi lehteen muutaman kerran vuodessa ”Lukijat kysyvät ja ministeri(ö) vastaa” palstan?

    Metsänomistajat ja muutkin Metsälehteä lukevat alan toimijat saisivat suoran linjan ministeröön. Metsälehti keräisi ja valikoisi lukijoilta eniten kiinnostusta herättävät ajankohtaiset, asialliset maa-ja metsätalousminiteriön toimialaan kuuluvat kysymykset. Metsälehti toimittaisi kysymykset ministeriöön ja julkaisi saadut vastaukset ministeri(ö) vastaa palstalla.

    Luulisi ministeriönkin vastaavan, kun kysyjinä on suuri joukko alan toimijoita ja vastaukset menevät 180 000:lle ammatilehden lukijalle. Jos ei vastaa kysymykseen, sekin on arvokas tieto.

    Lukijat olisivat varmaan innostuneita ja kiinnostuneita tällaisesta mahdollisuudesta saada äänensä kuuluviin, jonka seurauksena Metsälehden tilaajamäärät räjähtäisivät nousuun.

    Tässä malliksi ensimmäinen mieltä painava kysymys ministeriölle:

    ”Lounais-Suomen kuusikot ovat laajasti juurikäävän saastuttamia. Pakkasjaksot ovat vähentyneet ja kuusikoiden hakkuut joudutaan tekemään lähes kokonaan sulan maan aikana, mikä lisää ongelmaa. Ongelmaa lisää entisestään se, että lähes kaikki päätehakatut kuusikot uudistetaan kuuselle, koska suuren hirvieläinkannan vuoksi puulajin vaihtoa ei voida tehdä. Tämä on suuri ongelma myös ilmastonmuutoksen varautumisessa. Kuusen ongelmat on nähty jo etelä-ruotsissa asti.

    Vastuullinen ministeri on useaan otteeseen ilmoittanut, että hirvitiheys ei saa ylittää 3,5 yksilöä tuhannella hehtaarilla. Samoin maa-ja metsätalousministeriön laatimassa hirvikannan hoitosuunnitelmassa todetaan, että yli 4 hirven tiheydet johtavat kestämättömiin ongelmiin. Täällä kuitenkin alueellinen riistaneuvosto on asettanut VS2 hirvitalousalueelle tavoitteeksi 5,5 ja VS3 hirvitalousalueelle 4,7 yksilöä tuhannelle hehtaarille. Maa-ja metsätalousministeriö valvoo riistakeskuksen toimintaa ja alueelliset riistaneuvostot kuuluvat riistakeskukseen. Onko maa-ja metsätalousministeriö ollut tietoinen tästä vastuusta ja onko asia tarkoitus korjata.”

  • suorittava porras suorittava porras

    Metsuri motokuski

    Eikös vastaava kysymys ole tehtykkin jonkun kansaedustajan toimesta ihan lähi vuosina.

    Tolopainen

    Ministeri lta saa vastauksen n. vuoden kuluessa, mitä olen joskus jotain kysynyt ja yleensä hallituskausikin on silloin lopussa. Hirvilupia ei ole enää viime vuosina rajoitettu mitenkään. Niitä seurat saa enemmän kuin haluavat niitä käyttää. Menkää itse hirvenpyyntiin joulukuussa, kun päivänvaloa on muutama tunti.

    Zyskovitsilta saa nopeasti vastauksen s.postilla ja on perillä asioista.

    mulle

    Lukijat kysyvät ja ministeri(ö) vastaa

    Mulle

    Planter Planter

    Kiitos Metsälehdelle, että ottaa ehdotuksen pohdittavaksi!

    Meidän palstan porukalle sanoisin,  että tarkoitus ei ollut, että ne ministerit löytyvät tältä palstalta ja alkavat palstalla vastaamaan kysymyksiin. Ministerin vastauksia, jos niitä saadaan, voidaan sitten ruotia täällä.

    Tarkoitus ei myöskään ollut perustaa pelkää hirvipalautekanavaa. Metsäala on melkoisessa  murroksessa ja paineessa. Kysyttävää riittää kyllä monesta muustakin asiasta.

    Kun palstan ”ministerit” nyt kuitenkin ehtivät jo vastata, niin kommentoin lyhyesti niitä:

    Kuvilla alueellisen riistakeskuksen edustaja ilmeiseti yrittää esittää, että tietyillä hirvitalousalueilla tavoitteisiin on päästy. Se ei kuitenkaan ollut kysymys johon piti vastata.

    Kysymys lyhennetynä oli tämä:

    Riistakeskukseen kuuluva alueellinen riistaneuvosto on asettanut hirvitiheystavoitteita 4-5,5 / 1000 ha. Maa-ja metsätalousministeriö on linjannut, että hirvitiheydet yli 3,5 -4 / 1000 ha ovat kestämättömällä tasolla. Eikö ministeriö tiedä, että sen kuuluu valvoa Riistakeskuksen toimintaa ja jos tietää, niin miksi se antaa asettaa tavoitteita, jotka estävät kestävän metsätalouden harjoittamisen.

    ”Hirvilupia ei ole enää viime vuosina rajoitettu mitenkään. Niitä seurat saa enemmän kuin haluavat niitä käyttää.”

    Eivät saa. Kun hirvitiheystavoitteeksi on asetettu vaikkapa 5 / 1000 ha, niin riistakeskus myöntää lupia (siis rajoittaa) sen mukaan, että pysytään tuossa tiheydessä.

    Toisen kysymyksen paikka on tilanne, että hirvitalousalueelle on asettettu sidosryhmien hyväksymä tavoite, kaikkien hyväksymä tavoite, mutta siihen ei päästä. Näitäkin alueita on paljon. Se vaatii muita toimenpiteitä.

    Esittämäni kysymys on  suuri periaatteellinen kysymys, miksi maa-ja metsätalousministeriö on asettanut useilla alueilla tavoitteet niin, että se itsekin myöntää, ettei metsänuudistaminen niissä olosuhteissa onnistu. Jos miniteriö on päättänyt siirtää metsänomistajien omaisuuden metsätalouskäytöstä hirvitalouskäyttöön, niin jonkinlainen perustelu ja ainakin ilmoitus tapahtuneesta  olisi kohtuullista saada.

    ”Eikös vastaava kysymys ole tehtykkin jonkun kansaedustajan toimesta ihan lähi vuosina.”

    Laitapa vastaus palstalle!

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Itse olen ehdottanut, että sidosryhmien yhteinen tahtotila hirvikannan suuruuden suhteen pitäisi olla riistaneuvostoa velvoittava, eli sen yli ei saisi koskaan mennä. Ohjauksen terävöittäminen on välttämätöntä, muuten ei onnistu biotalous, metsien monimuotoisuuden kohentaminen eikä ilmastonmuutokseen varautuminen. Kyseessä ovat siis isot asiat.

    Muita ongelmakohtia:

    -Hirvieläinkannan ilmoittaminen metsäpinta-alaa kohden auttaisi hahmottamaan laidunnuspaineen ja tasoittamaan sen maan eri osissa.

    -Epäonnistunut hirvivahinkojen korvausjärjestelmä, korjattavissa?

    -Vieraslaji valkohäntäpeura pitäisi julistaa lainsuojattomaksi moninaisten haittojen vuoksi. Riistalihaa voidaan tuottaa menestyksekkäästi aidatuissa tarhoissa, kun lajiksi valitaan kuusipeura.

     

    Haba Haba

    Vastuuhenkilö tietenkin käy kuvauttamassa itsensä hirvenjätöksen vierellä ja asettaa nyrkkinsä siihen.

    Planter Planter

    Anneli voisikin laittaa nuo ehdotukset kysymyksen muotoon lähetettäväksi.

    Tälleen:

    ”Miksi alueellisten riistaneovostojen sidosryhmien yhteinen tahtotila hirvikannan suuruuden suhteen ei ole alueellista riistaneuvostoa velvoittava? Miksi se ei voisi olla riistaneuvostoa velvoittava?”

    Klausuuli: Haluan kuitenkin huomauttaa, että jokainen päättää itse uskaltaako kysyä. Olemme huomanneet, että demokratiakehityksen vaatiminen voi johtaa vakaviin seuraamuksiin ja teekuppia on tutkittava ja maisteltava alituisesti.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kysymykseni ovat luettavissa blogissani, ”Avoin kirje Suomen riistaneuvostolle”. Vastaus on siellä myös luettavissa. Ministereiltä toivoisi vastauksia siihen, miten ongelmat aiotaan hoitaa pois päiväjärjestyksestä, siis: liikenneministeri (liikennevahingot), terveysministeri (terveyshaitat) ja maa- ja metsätalousministeri (metsävahingot).

    http://metsanomistaja.blogspot.com

    Gla Gla

    Metsälehti kyseli joskus jossain palautekyselyssä, millaisiin tapahtumiin Metsälehden kannattaisi osallistu tjsp. Vastasin, että sidosryhmätilaisuus, jossa olisi mukana keskustelemassa maa- ja metsätalousministeriön, puuntuottajien ja riistahallinnon edustajat olisi oikein kiinnostava tilaisuus. Korona-aikana tällaisen järjestäminen on hankalaa, joten ”kysy ministeriltä-palsta” olisi hyvä korvike.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 217)