› Keskustelut › Puukauppa › Ei hyvältä näytä

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 37)
1 2 3 4

  • Ei hyvältä näytä

    Sent on: 12.9.2016, 16:43

    Oon ny hieronu puukauppoja. Toki kierros on kesken mutta aika surkeeelta näyttää. havukuitupuun osalta voidaan puhua jo romahduksesta. Viimevuoteen verrattuna havukuidun hinta on pudonnut yli kymmenen prosenttia, eli 3-4 euroa kuutio! Eikö voi sanoa että romahdus. Tämä siis hankintapuusta.Tukkiniin. Hankintahakkaaja ajetaan taas ulos metsästä. Pystökaupan ja hankintahinnan ero näyttää asettuvan neljän euron tasolle….elikkä ei kannattas hankinta. Mäntytukkia ei haluta ostaa ollenkaan, kuuselle jonkulainen kysyntä vielä pystyleimikoihin.
    Metsälehti ja muutkin julkaisut kirjoittavat vilkkaasta puukaupasta. Sahatkin tekevät kuulemma kohtuullista tulosta joskin alhaisin hinnoin.
    Uskompa puukaupan hiljenevän ihan minimiin näillä ehdoin.
    Ostomiesten kanssa on turha keskustella koska minkäänlaisia liukumia ei kuulemma sallita vaikka ois kuinka pitkät perinteet ja hyvä yhteistyö takavuosilta
    .Näin ainakin napapiirillä.

    Tekijä
    wanhajätkä
    Theme Puukauppa Puukauppa
  • Jätkä 13.9.2016, 06:42

    Koneyrittäjien ja teollisuuden välisissä sopimuksissa on OLLUT joskus pykälä, jossa on määritelty korjattavan puun määrä / vuodessa.

    Myös hinta on ollut kokolailla läpihinta, eli yrittäjä on voinut luottaa siihen, että rahnaa tulee sopimuskaudella niin ja niin paljon.

    Jos tehdas joudutaan pysäyttämään tai muuten sen puuntarve vähenee, joutuu yhtiö maksamaan yrittäjälle sopimuksen mukaan.

    Sillä perusteella saattoi ennen pystykaupassa hinta olla paljonkin parempi kuin hankintana, koska ”Konetyö oli jo maksettu”.

    Tämänhetkistä tilannetta en tunne, mutta aikanaan se oli jotenkin näin.

    On kuitenkin selvää, että kun teollisuus saa raaka-aineensa hyvin läheltä, sen kiinnostus kaukokohteisiin pysyy vähäisenä. Se taas ilmenee helposti puun hinnassa.

    Omituista on se, että ruotsin teollisuus ostaa paremmalla hinnalla täältä puuta, vaikka niillä omat kantohinnat ovat huomattavasti halvempia.
    Vaikka sama omituisuus esiintyy myös venäjän puun ostokuvioissa.

    pihkatappi pihkatappi 13.9.2016, 07:10

    Kyllähän tuolla Pohjois-Suomessa on tyritty taimikonhoidossa. Ohjeena on ollut että puita jätetään 2500 runkoa hehtaarille koska puusto on niin lyhyttä. Nyt olisi sitten kiireellisiä ensiharvennusleimikoita alle 40 litran runkokoolla tarjolla ja Metsäkeskuksetkin on valjastettu soittelemaan metsänomistajille, että noissa olisi hoidon aika. Sellaista se on kun tavoitellaan maksimaalista puun mottituotantoa. 1800 on ihan maksimi jäävien runkojen määrä taimikonhoidossa, sillä päästään sinne 70 litran ensiharvennuspuustoon, josta Rovaniemelläkin maksetaan 15 euroa motille. Noita alle 40 litraisia eivät kehtaa ostaa, kun sen mottihinnan sanominen on vaikeaa.

    Firman katkonta huomioiden, päätehakkuun tekeminen hankintana saattaa kannattaa. Vasta silppusivat yhden päätehakkuun, jossa laskin tulevan 70% tukkia, kun oli suoraa keskiläpimitaltaan 23 senttistä petäikköä. Loppumitassa oli 50% tukkia, oli vissiin alkanut kuituosuus ensimmäisestä oksasta. Aina ei kerkiä paikanpäälle.

    rame 13.9.2016, 07:15

    Omituista on se, että ruotsin teollisuus ostaa paremmalla hinnalla täältä puuta, vaikka niillä omat kantohinnat ovat huomattavasti halvempia.
    Vaikka sama omituisuus esiintyy myös venäjän puun ostokuvioissa.
    Lähettäjä: Jätkä

    Mikähän tämän selittää?
    Olisiko yksi tekijä se että kokonaiskulut kuitenkin ovat samaa luokkaa ostaa sitten koti- tai ulkomailta.
    Sellainen toimari joka ei osta edullisinta raaka-ainetta tuskin kauan palkkalistoilla pysyy.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 13.9.2016, 08:03

    Maiden rajojen yli menevät erät lienevät sellaisia, joista vastaanottajamaassa on tietyllä alueella pulaa tai jolla on ylitarjontaa lähtömaassa. Esimerkiksi Uimaharjun tehtaalle Enoon kannatti tuoda koivua idästä.

    Ylitarjontatilanteessa parhaat leimikot viedään ensin. Hyvä että leimikkotekijöitä tuodaan esiin: pohjoisessakin pitäisi saada taimikonhoito tehdyksi (ilman kemeraa!) ja vieläpä riittävän harvaksi että kauppa kävisi. Ilmastonmuutoksen edetessä puun kasvu paranee pohjoisessa, joten investoinnit metsään ja sen hoitoon tulevat koko ajan kannattavammiksi.

    wanhajätkä 13.9.2016, 08:37

    Lleimikkotekiöillä on tosiaan tärkeä osansa. Samoin on täydennysojitukset ja pengertiet, tuhkaus. Jos tuo kemera tosiaan pelais ees jotenkin kannustashan se niinkuin sen tarkoitus onkin, investoimaan edellämainittuihin.

    Laatupuun tuottaminenki on välillä aika kinkkistä. 90 luvulla ostamani palsta on siitä hyvä, eiku paha esimerkki. Taimikot on juuri kehittymässä kakkos kehitysluokkaan. Ylitiheänä. Raivauksen paikka….muttamutta, Ilmeisesti huono taimiaines ja ehkä väärä puulaji valinta aikanaan rehevään maaperään on tehnyt kyllä niin ruman ja oksaisen metsän (mänty).Pakko kai tuo on antaaylitiheänä vähän karsiutua koska kasvu on kuitenki erinomainen vieläkin.Tuiskin saisin jos harventaisin se 1800 hehtaarille nyt, edes pystykarsinnalla siitä laatumetsää.
    Pikkusen ohi aiheesta mutta onko muilla kokemusta vastaavasta tilanteesta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 13.9.2016, 09:24

    Ei ihan liity otsikkoon, mutta voisiko wanhajätkän metsikköön jättää harvennuksessa muita puulajeja kuin mäntyä, jos siinä on parempilaatuista taimiainesta seassa? Tiheys on tasapainoilua laadun ja korjuun kannattavuuden eli kantohinnan välillä. Joidenkin mielestä päätöksenteko menee loppupuuston ehdoilla, mutta ensiharvennuskin olisi saatava kaupaksi. Omatoiminen voi paikata oksikkuuslaatua karsimalla. Ilmeisesti pituuskasvu ei hyydy hieman harvemmassa taimikossa kovin paljon. Aukealla kasvavat puut ovat sitten eri juttu.

    Jätkä 13.9.2016, 09:56

    Laatupuun tuottaminenki on välillä aika kinkkistä. 90 luvulla ostamani palsta on siitä hyvä, eiku paha esimerkki. Taimikot on juuri kehittymässä kakkos kehitysluokkaan. Ylitiheänä. Raivauksen paikka….muttamutta, Ilmeisesti huono taimiaines ja ehkä väärä puulaji valinta aikanaan rehevään maaperään on tehnyt kyllä niin ruman ja oksaisen metsän (mänty).Pakko kai tuo on antaaylitiheänä vähän karsiutua koska kasvu on kuitenki erinomainen vieläkin.Tuiskin saisin jos harventaisin se 1800 hehtaarille nyt, edes pystykarsinnalla siitä laatumetsää.
    Pikkusen ohi aiheesta mutta onko muilla kokemusta vastaavasta tilanteesta.
    Lähetetty: 1 h, 9 min sitten
    Lähettäjä: wanhajätkä

    Laatupuun (männyn) – tuottaminen hyvällä pohjalla vaatii kyllä myös työtä.
    Ylitiheä kasvatus saa aikaan ohuemmat oksat ja ne myös kuolevat nopeammin, mutta ne eivät kylläkään oikeasti karsiudu.
    Jos oksa kuolee parin sentin paksuisena, niin kyllä se tynkänä näkyy vielä kaksikymmentä vuotta. Tulos on sahatavarassa kuiva – taikka laho oksa tai oksanreikä.

    Kun oksat ovat kuolleet noin viiteen metriin asti, voisi olla harvennuksen paikka. Laatuharvennuksella paksuoksaiset (isommat) puut kasaan ja tienvarteen. Ohuet – kuivat oksat alkavat tippumaan vuoden sisään ja pari elossa ollutta kiehkuraakin kuivuu ”liikaan valoon”.

    Vaarana ylitiheälle metsälle on harvennuksen jälkeen aina tuuli – ja lumituho, mutta sekin riski pitää ottaa ja onhan mahdollista vakuuttaa metsä niiden varalle.

    wanhajätkä 13.9.2016, 10:21

    Ei ihan liity otsikkoon, mutta voisiko wanhajätkän metsikköön jättää harvennuksessa muita puulajeja kuin mäntyä, jos siinä on parempilaatuista taimiainesta seassa? Tiheys on tasapainoilua laadun ja korjuun kannattavuuden eli kantohinnan välillä. Joidenkin mielestä päätöksenteko menee loppupuuston ehdoilla, mutta ensiharvennuskin olisi saatava kaupaksi. Omatoiminen voi paikata oksikkuuslaatua karsimalla. Ilmeisesti pituuskasvu ei hyydy hieman harvemmassa taimikossa kovin paljon. Aukealla kasvavat puut ovat sitten eri juttu.

    Eipä tuossa oikeen oo ku joku sattumakuusi ja hieskoivu. Ne kuuset on toki jättämisen arvoisia.
    Tuo alue on aika suuri, n.60 hehtaaria ja teiden laidoillahan se näyttää pelkastään ”harakkamänniköltä”. Kyllä sieltä syvemmältä taimikosta löytyy silti kohtalainen nuorimetsä ja toisen harvennuksen jälkeen varmasti ihan hyväkin.
    Nyt aattelin seurata kehitystä jonku aikaa ihan katseella. Pituuskasvu on kuitenkin yli puolimetriä joka on lappilaisittain ihan hyvä.Toki tänävuonna koko tällä alueella se on puolet siitä…allekkin. Semmosia tupsuja.

    Kurki 13.9.2016, 11:59

    Täällä Länsi-Kainuussakin monessa paikassa männyn latvat ovat kuin risti korkon katolla. Selitykseksi kuulin, että viime vuoden alkukesä oli kolea ja siksi pituuskasvu jäi tänä kesänä lyhyeksi. Tänä vuonna alkukesä on ollut lämmin, kun kesä alkoi jo toukokuun alussa ja ensi kesänä männyn latvakasvut ovat sitten pitkät, johon kesän sää ei enää vaikuta.
    Kuusi se ei välitä alkukesän kylmyydestä. Täällä nuorten kuusien pituuskavu on ollut hyvä 30..60 cm.. Mittasin 4 metrisen kuusen latvasta noin 1 m kasvun.

    Pete 13.9.2016, 16:29

    Sitkeässä istuu usko siihen, että tiheässä oksat karsiutuvat paremmin. Se toki pitää paikkaansa, että oksat jäävät ohuemmiksi jos tungosta on kunnolla, mutta oksikkuuslaadun ja järeytymisen välillä täytyy yrittää tehdä oikea valinta. Se on kuitenkin varmaa, että kun tyvitukin oksat ovat kuolleet, niin harvakaan kasvatusasento ei niiden oksien paksuutta enää lisää.

    En tunne lapin olosuhteita kovinkaan hyvin, mutta veikkaisin, että kannattaa keskittyä siihen, että tyvitukin oksat kuivuvat nopeasti (20-30 vuotta?) ja sen jälkeen tehdään latvukselle tilaa hyvinkin reippaasti. Järeys on laatukriteereistä kuitenkin ylivoimaisesti tärkein. Kuitupuun laadulla ei väitetä olevan niin väliä, mutt akuten tässäkin ketjussa mainitaan, niin järeyslaadulla on kuitenkin merkitystä.

    Räkämännikön tiukassa pitäminen ei paranna puun laatua vaan päinvastoin huonontaa sitä kun järeyskehitystä jarrutellaan. Järeys on ainoa järkevä keino jolla laatua voi parantaa. Ja niin se lukemattomilla ”räkämännikköhehtaareilla” paraneekin. Todella harvassa ovat ne männiköt joita ei kahden reippaan harvennuksen jälkeen tukkina hakata.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 37)
1 2 3 4