Keskustelut Puukauppa Eikö 3,1 m pientä puutakin kannattaisi sahata?

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 73)
  • Eikö 3,1 m pientä puutakin kannattaisi sahata?

    Kun kuitupuun hinta on lähtenyt kohtalaiseen laskuun, niin aloin taas ihmettelemään pienen puun muuta käyttöä.

    Suomessa ilmeisesti ei esim. 3,1 metristä pientä puuta osteta sahaukseen. No pikkutukkia tietysti, mutta lähes kuidun hinnalla. Luulisi, että kohtuullisella hinnalla sahuri saisi lyhyttä 10-15 cm puuta. Vai onko Suomen mittakaavassa saannot leimikoilta kuitenkin turhan pieniä?

    Vertailuna palaan taas Viron tilanteeseen. Nykyisessä suhdanteessa esimerkiksi toimija Toftan 2  ostaa pelkästään 3,1 metristä sahapuuta. Sitten tietysti toimijan toinen saha Toftan 1 ostaa pitempää ja myös suurempaa tukkia.

    Ilmeisesti Viron sahoilla menee kohtuullisen hyvin, koska latva 13,0 cm ja pituus 3,1 m puusta kannattaa maksaa 90 euroa kuutiolta ja vähän isommasta 3,1 metrisestä satanen.

    Yksi selitys on tietysti se, että kun Virossa ei ole juurikaan selluteollisuutta ja kuitupuu menee pääasiassa Suomeen ja Ruotsiin, niin kuitupuun hinnan laskettua se menee sahaukseen.  Tämän tietysti kuvittelisi kyllä pitävän tällaisen puun hinnan kurissa.

    Jatkuvuustilassa Virossa pienen puun sahaaminen on kuitenkin paremmissa kantimissa.

     

  • mehtäukko

    Metsä asioista voi keskustella miten tahansa, mutta joku malli on paras tai oikein. Niinpä havusorvin latva lpm on esim. > 265mm, mä- tukin >150mm, pikkutukin 130-149mm, parrun 80- 150mm.

    ”3.1m pientä puuta” ptl:jina ei ole olemassakaan.

    TTL

    Suomessa hakataan teollisuuden käyttöön puuta karkeasti 60 miljoonaa kuutiota vuodessa. Kuitupuuksi tästä luokitellaan hieman yli 50% ja loput tukkia. Joitain väitteitähän on esitetty, että tästä tukkiosuudesta kuitenkin osa mene samaan osoitteeseen kuin kuitupuu.

    Lähtökohtainen ajatukseni on, että maksimoitaisiin sahattavan puun osuus. Metsästä yhtäältä hakattaisiin maksimaalinen osuus ns sahapuuta ja sahurit saisivat toisaalta pienempää tukkia edullisempaan hintaan. Raaka veikkaukseni on, että 50% nykyisestä kuitupuusta voitaisiin laadullisesti sahata kohtuullisen järkevästi taloudellisessa mielessä.

    Tätä nyt on pohdittu aikaisemminkin ja esteitä on paljon: sahatavaramarkkinoita vastaan ei kannata potkitella, kuiduttava teollisuus on vahva ja varmasti nykyiset suuret sahurit pistäisivät myös sokeria bensaan, jos suurehko ”markkinahäirikkö” ilmestyisi.

    Kuten tuolla aikaisemmin on todettu, niin lyhyellekin sahatavaralle on markkinoita ja niitä voidaan jalostaa edelleen.

    Maailman sahatavaramarkkina on vuositasolla suunnilleen 300 miljoonaa kuutiometriä. Suomen metsistä voitaisiin jatkuvasti tuottaa edellä esittämälläni arviolla ääritapauksessa noin 20-22 miljoonaa kuutiota sahatavaraa. Ei ratkaisevan suuri osuus koko maailman markkinasta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Sahattava puu on paras myytäessä, mutta ei niin hyvä jalostettaessa. Yksi kuutiometri puuta tuottaa enemmän arvonlisää muissa käytöissä kuin sahattuna. Puutuotteissa voi olla jotain poikkeuksia tähän sääntöön.

    Esimerkiksi Metsä Groupin tiedot viime vuodelta Metsälehden seminaarissa: liikevaihto 5,7 mrd josta puutuotteet noin 10 % eli 0,6 mrd. Sellu ja sahatavara olivat yhdessä nipussa 2,3 mrd, mutta tästä valtaosa on sellun osuutta. Kartonki 1,9 mrd, pehmo- ja tiivispaperit 1,2 mrd, puunhankinta ja metsäpalvelut 2,4 mrd.

    Missä tahansa näistä voi olla hyviäkin kasvun mahdollisuuksia, jos puu jalostetaan entistä pitemmälle kotimaassa.

     

    TTL

    Jos lasketaan vaikka liikevoitto ostettua puukuutiota kohden, niin eihän se esimerkiksi Versowoodilla monta euroa ole (2024) ja he vielä hieman jatkojalostavat sahatavaraa.

    Onko kuitenkin niin, että kohtalaisesti Suomesta viedään sahatavaraa esim. Viroon jatkojalostettavaksi?

    Olisi varsin mielenkiintoista laskea, millä hinnalla vaikkapa Ikea myy ulos metsistään hakkaamansa puun!

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli

    Olisi varsin mielenkiintoista laskea, millä hinnalla vaikkapa Ikea myy ulos metsistään hakkaamansa puun!

    Ikean ”puussa” on 80% pahvia. Ainakin logistiikassa tulee valtavat säästöt.

    Nostokoukku

    Ainoa käyttökelpoinen tavara mitä Ikeasta löysin, oli niiden iso kassi. Sillä oli hyvä kantaa polttopuita sisälle. Ei ottanut eukkokaan kierroksia, kun karikkeet jäi kassinpohjalle. Tosin olen käynyt IKEAssa vain kerran, saattoi olla Tampereella.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Minulla on IKEA:n ruokapöytä, umpikoivua.

    Nostokoukku

    3,1 metristä pientä puuta ei ole tavaralajina olemassakaan.

    Ehkä vähän huonosti sanottu puutavaralajiksi. Mutta valtion aukoista tuo 3,1 metrinen latvaläpimitaltaan 10-15 senttinen näyttäisi olevan kertymältään suurin erä. Olkoon sitten mitä hyvänsä, vaikka pikkutukki, tavaralaji tai jotain sinne päin. Pikkutukiksi sitä on täälläpäin aina sanottu. Ja sahaukseen menee.

    Sahatavaran ”jalostus” alkaa jo metsässä. Se vie vain vähän enemmän aikaa kuin nykyiset menetelmät. Muistan, kun tv:ssä erään suursahan, muistaakseni Kuusamolainen Pölkky Oy, toimitusjohtaja sanoi, että toiminnan alkuaikoina parhaimmillaan 1,7-1,9:stä raakakiinnosta sai kiinnon valmista tavaraa. Valitti, että samaan tarvitaan nykyjään vähintään kiinto enemmän. Rillikkatukkien sahuussa hukkaan menee aina enemmän kuin järeitten tukkien. Valtion ja firmojen omien metsien hakkuista tulevista tukeista ei taida enää irrota kuin kaksi kakkosnelosta pölkystään, joistakin harvoista tyvitukeista ehkä pari kakkosvitosta.

    mehtäukko

    Kyllä täällä on höpisty vaikka mistä. Jos ptl:t ei ole edes keskustelijoilla selvillä…”olkoon sitten mitä hyvänsä..”, kuinka onnistuu yleensäkään keskustelu?

    Nostokoukku

    Eikö pikkutukki ole puutavaralaji? Kun aikoinaan tein leimikoita, täytyi arvioida kertymän puutavaralajit. Tietokoneen laskentaohjelma antoi omat ehdotuksensa puuston maastotunnusten perusteella suhteessa pituus/läpimitta. Aina noita useimmiten ylioptimisia lukuja joutui käsin korjailemaan. Kyllä siellä seassa oli aina arvioitu myös pikkutukki omana puutavaralajinaan. Mutta ohjelman tekijälle oli varmaankin sattunut virhe.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 73)