Ympäristöjärjestö Elokapina pohtii liikenteen häirinnästä luopumista. Se aikoo keskittyä muihin tapoihin edistää asiaansa. Järjestön mielestä yksi huolestuttavimmista asioista Suomessa on metsät. HS
Kiitos vinkistä Tikkula! No niin. Sen verran vilkaisin että luonnonmetsiltä näyttäviä kohteita oli siellä hakattavina Juhalla. Puulajeja enemmän kuin meillä ja latvukset supistuneet, kun harvennuksia ei ole tehty vaan luonto on ne hoitanut. Todennäköisesti siis paljon hitaampia ja hankalampia hakata kuin meidän talousmetsät. En katsonut niin pitkälle että kommentoiko kuski tätä videolla. Seuraavan kiertoajan hakkuut ovat sitten jo helpommat.
Olin siellä tosiaan vuoden verran vierailevana tutkijana vuonna 1990 Ontarion Sault Ste. Mariessa, Great Lakes Forestry Center. Se on jo vaihtanut nimeä, Forestry Canada ehkä nykyään. Katselin väitöskirjaa varten taimitarhoilta mittausaineistoja, mutta ei ne lopulta sopineetkaan joten laskeskelin sitten kotimaasta magneettinauhalla (!) vietyjä tiedostoja.
Samana vuonna oli Montrealissa metsäkongressi ja vielä sen kanssa samaan aikaan Metsälehden lukijamatka, johon törmäsin sattumalta myös. Oliko nimimerkeistä joku sillä matkalla mukana? Metsäkongressi meni osaltani pääosin huvittelun merkeissä, koska en ollut osallistuja vaan osallistuvan Juha Lapin seuralainen. Sillä keinoin pääsin halvalla portista sisään, esimerkiksi oltiin Suomen kunniakonsulin puutarhakutsuilla.
Sen verran olen juuri tuollaista näkymää katsellut ettei pitkään viitsi enää tietokoneelta seurata.Onkohan nuo jonkun sellutehtaan metsiä ettei ole mielenkiintoa tukin kasvatukseen?
Veikkaan Rane että luonnonmetsiä, siksi niin tiukkoja. Suurin osa metsistä on ainakin aiemmin ollut ns. crown land eli valtion omistamaa, jonne myydään hakkuuoikeuksia yrityksille. Toinen mahdollinen selitys on tosiaan se että harvennushakkuita ei ole jostain syystä viitsitty tehdä. Luulisi kuitupuullekin olevan kysyntää.
Voi tosiaan olla aikoinaan tehdyn avohakkuun jälkeen syntynyttä metsää jolle ei olla tehty mitään.Ilmeisesti siellä riittää edelleen alkuperäistä tukkimetsää joten uuden tukin kasvatukseen ei katsota olevan tarvetta.Kuiduntarvetta kuitenkin on.
Näissä parasta tarinat hakatessa. Metsät valtion, ei harvennushakkuita, aukkojen koko yleensä satoja ha, jätetään muutamia jättöpuita ,sitten herran haltuun ( ei muokkausta, istutusta). Joku leimikko oli jo hyvänkokoista keskijäreys 200l (?) . Tukin latva 10cm, pienet lahot ei haittaa. Tässä parhaimpia paloja mitä jääny mieleen muutamasta pätkästä.
Otsikolla ”Ponsse Scorpion & H7 Ensinmäinen työmaa Canadassa isoa puuta” rungon maksimikoko 5 m3 luokkaa. Voisi olettaa että ainakin siinä kyseessä alkuperäinen luonnonmetsä. Näissä on ollut paljon tuhoja. Vuoristoniluri etenee lännestä kohti itää ja iskee kaikkiin puihin siinä välillä jotka vain lajiltaan ovat sille sopivia. Kannattaisi suosia sekametsiä, sano.
Tuo on varmasti alkuperäinen luonnonmetsä.Niin paljon kuivanutta kuusta että ei enää ole hiilinielu?Näkyvät kuitenkin niistä tukkia tekevän.Tuo ihmetytti että kuivanut/laho kuusikuitu ja terve kuusikuitu pistettiin samaan kasaan.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.