Keskustelut Metsänhoito Energiapuun tulevaisuus

  • Tämä aihe sisältää 1,063 vastausta, 59 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , 3 tuntia sitten Perko toimesta.
Esillä 10 vastausta, 1,031 - 1,040 (kaikkiaan 1,063)
  • Energiapuun tulevaisuus

    Tämä liittyy vuosi sitten julkaisemaani kuvaan: https://www.metsalehti.fi/lukijoiden-kuvat/miten-kasittelisitte-2/

    Kohteella tehtiin energiapuuhakkuu menneenä talvena. 16 ha alalta tuli kertymää 1047 m3. Ostomies arvioi, että pääosa kohteesta tehdään karsittuna rankana, ja jotkut kohdat kokopuuna. Näytti kuitenkin toteutuneen toisin päin. Hinta oli molemmille lajeille sama. Puustolle jäi tiheyttä vieläkin sen verran, että 5 vuoden päästä on edessä ensiharvennus. Muistelen usean palstan ”ammattimiehen” olleen kuvien perusteella sitä mieltä, että raivaussaha olisi oikea väline tällä kohteella. No, nyt tuli tehtyä hyvä ”raivaus”, hakkuutuloa tuli yli 20 k€ ja Metkat päälle. Olisi muuten ollut raivaussahalla aika iso työmaa…

    Tämän kohteen perusteella tuntuisi siltä, että rehevällä kasvupaikalla voisi puuta kasvatella alkuvaiheessa huomattavan tiheässä asennossa. 15 vuoden jälkeen energiapuuhakkuu ja 20 vuoden jälkeen ensiharvennus. Korkokannan ei tarvitse kummoinen olla, jotta tämä malli olisi kannattavin.

    Mutta, millaisia näkemyksiä palstalaisilla on energiapuun kysyntä- ja hintanäkymästä, sanotaan vaikka 15 vuotta eteenpäin? Itsellä on melko paljon ylitiheitä taimikoita, joissa vaihtoehtona olisi taimikonraivaus per heti, tai energiapuun korjuu 5-10 vuoden päästä.

  • Metsuri motokuski

    Katsotaan nyt. Heti kun sähkönhinta alkaa olemaan kohdillaan niin tuulivoimaa rakennetaan. Nyt on vain hiljaisempi kausi ja kunhan maakuntakaavoihin saadaan puistoalueita kaavoitettua. Tuuli ja aurinkosähkö on tulevaisuuden energiapalettia.

    140ärrä

    Sähkökattila ei tuota energiaa, vaan muuntaa muualla tuotettua energiaa lämmöksi. Sullin esimerkki oli hyvä, sillä bioenergialla ei yleensä tuoteta pelkästään lämpöä, vaan samalla myös sähköä, ja lämmöntuotannon ansiosta päästään erinomaiseen hyötysuhteeseen. Sähkökattilan kokonaishyötysuhde riippuu käytetyn sähkön tuotantotavasta – modernilla hiililauhdevoimalalla päästään jonnekin 40%:iin, loput menee harakoille tai kaukolämpöön. Sitä en tiedä, mihin päästään modernilla puuhaketta käyttävällä voimalalla, mutta molemmissa tapauksissa iso osa tärvääntyneestä energiasta saadaan talviaikaan talteen lämmitysenergiaksi. Käytännössä siis pitäisi olla reilusti ylikapasiteettia sähkön tuotannossa, että suurin osa kaukolämmöstä voitaisiin tuottaa sähköllä.

    Polttavan kaukolämmön lähteen korvaaminen sähkökattilalla siis vähentää myös saatavilla olevan sähkön määrää. Sähkökattiloita voidaan ja kannattaakin rakentaa jokin määrä, mutta veikkaan nykyisellä tahdilla päästävän siihen, että jossain vaiheessa on pakko töhöttää megawatteja kaukolämpöveteen kalliinkin sähkön aikana, jos saatavilla ei ole korvaavaa lämmönlähdettä.

    Voimalaitoskattilat eivät muuten ole sellaisia, että ne voisi noin vain jättää kylmilleen määräämättömäksi ajaksi ja sitten taas raapaista tulet, kun äkkiä tarvitaankin lisää energiaa.

    Visakallo Visakallo

    Datakeskukset eivät valkkaa ajankohtia, milloin ne sähköä käyttävät. Halvan kesäsähkön ja muidenkin halpojen jaksojen aika on siinä vaiheessa Suomessa ohi, kun  uusia suuria datakeskuksia kytketään verkkoon.

    Makarov

    Ei ole tuo energiapuu itselle ollu mikään päätuote vaikka nyt toki muutaman kohteen teetin kun hinta oli kohilleen niin ei sinäänsä tuo hiipuminen haittaa. Raivaamalla saa kyllä hyviä enska kohteita tehtyä ja monesti tarvittaessa mätkitään jokunen kuitu pölkkykin kenturaan. Enempi tämä buumi tietysti laitatti sellaisten metsiä kuntoon joita ei oikein muutenkaan tahdo saada aktivoitua,  toki tuli vaihtoehdoksi myös hyvin metsiä hoitaneille.

    R.Ranta R.Ranta

    Tulevaisuus on tuntematon ja kysyntä todennäköisesti ennemmin hiipuva kuin lisääntyvä.

    Sinänsä aivan mahtava homma tuo viimevuotinen kysyntäpiikki, onnenkantamoinenkin. Kymmeniä hehtaareja sai laitettua kuntoon erittäin hyvään hintaan, niin kiljotiinilla kokopuuna kuin karsittuna rankanakin.

    Kaikissa hakkuissa olisi vieläkin aktiivisempi vain pitänyt olla.

    oksapuu

    Kyllä, sellainenkin enska meni kaupaksi mistä taannoin tarjottiin kymppiä ja vaadittiin raivuuta.

    No ei raivattu ja hintakin oli ihan jotain muuta…

    Kuokkija

    6,6 terawattituntia sähköä vuodessa datakeskukseen! 😀 Eihän tuossa ole mitään järkeä! Ja ihmettelen, jos se ikinä toteutuu kokonaan.

    https://yle.fi/a/74-20190010

    Kilo, mega, giga, tera, … Se olis 6 600 000 000 kWh! On kyllä ihan arpapeliä miten energiapuun kysynnälle käy tulevaisuudessa, jos tuollaiset datakeskukset toteutuisivat edes osittain.

    jpjulku jpjulku

    Kuokkija, miten siis näet yhteyden datakeskusten ja energiapuun kysynnän välillä?

    Kuokkija

    Korkeampi sähkön hinta vaikuttaa voimalaitosten intoon investoida sähkökattiloihin. Ja tuollaiset monen terawatin datakeskukset vaikuttaa sähkön hintaan.

    jpjulku jpjulku

    Vaikea sanoa, mitä näistä datakeskushankkeista pitäisi olla mieltä. Maailmallahan datakeskusten rakentamisen vastustus on vahvassa kasvussa. Suomessa keskustelu on vielä alkutekijöissään. Datakeskusten sähköveroalen poistaminen taidettiin kuitenkin jo joutua perumaan.

Esillä 10 vastausta, 1,031 - 1,040 (kaikkiaan 1,063)