Energiapuun tulevaisuus

Ruotsikin näkyy Saksan tapaan turvaavan metsiin, ja metsät nähdään siellä suoraan myös turvallisuuskysymyksenä. Meillähän kehitys on ollut lähinnä päinvastaista. Metsät on nähty enemmänkin ongelmana kuin turvana. Mikähän mahtaa meillä olla tähän syynä…

Ensin turve, sitten metsät. Jotakuinkin jokainen muu maa pyrkii hyödyntämään niitä luonnonvaroja mitä niille on annettu. Meillä on toisin jostain syystä. Ja kyllähän metsää meillä edelleen hyödynnetään mutta ilmapiiri on erikoinen.

Päijät-Hämeessä ollaan varmaan vielä vanhan tekniikan varassa, jos akkuvarastoja ja varavoimaloita tarvitaan. Tänne pohjoisemmaksi on asennettu jo ilma-vesipumppuja, jotka tuottavat itse oman sähkönsä. Näin olen ymmärtänyt muutamien ne asentamisen jutuista. Laitteen merkkivalo on ainoa joka kuluttaa sähköä. Koko ajan saa olla kuulemma vahtimassa, että lämminvesivaraaja ei ala kiehumaan. Minulla ei ole vielä kiehunut kuin kattila, kun olen sen joskus ladannut ajatuksissani liian täyteen kuivia kl….ja.

Nostetaanpa tätä ketjua. Hesarin ”piippujen tulppaus” -artikkelissa mainittiin taas kerran liiallinen energiapuun poltto. On haluttu mm. poistaa energiapuun vuotuinen verotuki (veroa ei peritä kuten fossiilisilta) noin 400 milj. euroa. Jos veroa aletaan periä, sen tasolla voidaan ohjata meneekö puuta polttoon vai ei. Mielestäni kaukolämmön ratkaisut pitäisi voida tehdä kunnissa ja myös huoltovarmuus huomioiden. Sähkö on pelkkänä haavoittuva hybridisodalle: Putte saattaa täräyttää drooneilla linjat poikki.

Kuinka paljon puuta nyt sitten menee polttoon? Energiapuun käyttö taisi olla suurimmillaan vuonna 2023 ja on siitä jonkin verran laskenut. Kommentti HS Sirkka-Liisa Peltoselle, joka on sitä mieltä, että kokonaishakkuiden taso 60 milj. m3 olisi ekologisesti kestävä taso, siis tarkoittaen ilmeisesti kaikkea hakkuupoistumaa ml. energiapuu. Taso on ollut nykyään vähän yli 60 milj. plus energiapuu. Metsien hoidon kannaltahan energia ja kuitupuu olisivat kaikkein tärkeimmät saada hoitumaan tulevan tukkisadon turvaamiseksi, joten niitä ei kannattaisi pienentää.

AJ:

Kyllä hakkuupoistuma on ollut tuota luokkaa – sisältäen tukkipuun, kuitupuun ja energiapuun. Kts. vaikka Luken tilasto markkinahakkuut 25.4.2024, siitä näkyy jakauma miten puu ohjautuu eri käyttöihin. Kokonaispoistuma sisältää edellisten lisäksi hakkuiden hukkapuun ja luonnonpoistuman.

Kyllä puun polttoa aivan säännöllisesti pidetään liian suurena. Energiapuun kokonaismäärästä on viime vuosina ollut runkopuuta vajaat 5 milj. m3 ja loput ovat hakkuutähteitä ja kantoja. Tämän lisäksi tulee kotitalouksien polttopuuta vähän enemmän, nämä yhteensä tekevät vähän yli 10 milj. m3. Eli noin kymmenesosa vuotuisesta 100 milj. m3:n runkopuun kasvusta korjataan suoraan energiaksi.

AJ:

”Laajamittainen puun poltto” tarkoittaa haketta (pienpuuta, hakkuutähteitä ja kantoja) kaukolämpöön ja sen lisäksi kotitalouksien polttopuuta. Hakkeesta vajaat 5 milj. m3 on runkopuuta. Tuo määrä olisi joka tapauksessa jouduttu harventamaan ja jättämään lahoamaan metsään, jotta liian tiheässä kasvavat pienet puut mahtuvat varttumaan tukeiksi. Sama koskee kuitupuun hakkuita jotka ovat myös tarpeen tukin tuottamiseksi.

Nämä kaksi erää poistumasta ovat sellaisia, joita ei pitäisi rajoittaa, koska seuraukset mekaaniselle metsäteollisuudelle eivät ole myönteisiä: tukin saatavuus heikkenee ja metsätalouden kannattavuus myös. Myöskään kotitalouksien polttopuun käytön rajoittaminen ei ole realistista. Huoltovarmuus pitää myös huomioida: miten toimitaan jos sähköverkko on nurin, sähkökattila ei toimi ja kaukolämpöä ei saada talvipakkasilla? On aivan mahdollista, että meidänkin sähköverkkoon tulee hybridi-iskuja.

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000012259290.html

Kyllähän Helsingissä pysäköinnin hinnoittelulla jo ainakin pienempituloisten autonomistusta jo hieman hillitään. Keskustassa kun satunnainen pysäköinti maksaa jo 4 euroa/tunti, ja asukaspysäköinti kadunvarressa ohikulkijoiden potkittavana ja kolhittavana 774 euoa/vuosi.