Ongelma on kun tehdään 4-5-vuotis varhaisperkaus ja 3-4m ja n.10v taimikonhoito, mm. Lepät kasvavat vielä energiapuukokoon vaikka joka ikinen olisi kaadettu. Sitä riittää sitten ensiharvvennuksessa kun on niin nopeakasvuinen. Ennen näitä hakkuita, metsägroup teki ainespuuharvennuksia tilalla ja minä tein istutuskuusikoihin ainespuuennakkoraivauksen. Nämä tilat missä näitä vallitsevia ohjeita on käytetty pitkään ja ammattilaisten suunnitelemina ja teettäminä on nyt siirrytty ainespuuennakkoraivauksista istutuskuusikoissa suoraan energiapuuharvennuksiin. Pienet kannot, luontaisesti syntyneet kuuset ja lepät kehittyvät vielä n. 10 vuotiaana ja 3-4m tehdyn toisen taimikonhoidon jälkeen.

Ennen ei ollut itsestään selvyys, että tehdään ensiharvennuksella ennakkoraivaus kun kertymä on 50m3 ja hinta 15e. 500e panostus ennakkoraivaukseen oli kova raha ja sitä valitusta on täälläkin saanut kuulla ihan tarpeeksi. Ymmärrän kyllä ihmisiä, jotka ovat teettäneet varhaiset raivaukset, että kismittää se 500e lasku kun vihdoin pitäisi kotiapäinkin saada rahaa.

3-4m kun tehdäön toinen raivaus varhain perattuun taimikkoon niin onhan se jo sen verran myöhään, että ne suurin osa vesoista ei enää kasvatettavaa puustoa haittaa ja lepät vähäisesti haittaa mutta sehän on ihan taivahan tosi, että ihmiset ei sitä kolmatta 500e heitä tuuleen kevyin perustein. Noh, minua ei haittaa mitä minä raivaan mutta jatkuvasti tulee lisää varhain perattuja istutuskuusikoita enegiaksi ja syyt siihen selvillä kun minulla itsellä ei taas niin käy, että kuuskiota joutuisi laittamaan energiaksi.

Metsälehdessä oli uutinen Ei polteta tulevaisuutta – ympäristökampanjasta. Se on kartoittanut energiapuuterminaaleja ympäri Suomea. Terminaaleja on rakennettu uusia ja entisiä laajennettu. Löysivät useista tarkastetuista kohteista ainespuuta ja haapaa. Haavat olivat ilmeisesti kertoneet tarkastajille, että heidät on poistettu ilman syytä arvokkainta kohteilta. Kampanja paheksui voimakkaasti puun polttamista, se kun on kivihiiltä pahempaa ilman saastuttajaa.

Ja samalla päästään eroon hoitamattomuuden takia riukutiheiköiksi kasvatetuista pöheiköistä ja niiden taloudellisesti kannattamattomasta korjuusta. Tuplasti win-win.

Eikös metsien mahdollisimman hyvä kasvu mahdollisimman vähällä työllä ja pienillä kustannuksilla ole se tärkein tavoite. Nyt jotkut aivan tarkoituksella siirtävät ja laiminlyövät taimikonhoitoa ja hidastavat metsän kehitystä . Samalla tulevaisuuden pelastamiseen käytettävä työmäärä kasvaa.

Tästä elävä esimerkki on varhaisempien hoitojen laiminlyöntien korjaaminen keräämällä kokopuuta. Jos moto viettää hehtaarin palstalla lähes viikon, on hoitokustannus mielettömän suuri ,mutta tulos jää niukasti plussalle ,kun puista saadaan tiliä. Metsää en monta kertaa saada noissa tapauksissa kelvolliseen kasvukuntoon. Energiapuuharvennus saattaa olla ensimmäinen ja viimeinen harvennus.

Toinen tie hoitaa homma on moneen kertaan mainittu intensiivinen raivaus taimikon kasvun alkuvuosina , joilla toimenpiteillä turvataan taimien keskeytymätön kehitys tasaiseksi ja luonnon voimia kestäväksi metsäksi. Puuta ja nimenomaan laadukasta puuta kasvaa mainitulla mallilla monin verroin enemmän verrattuna siihen ,että hoitotoimia siirretään myöhempään ajankohtaan. Lisäksi  hyvin kehittynyt nuori metsä on harvennettavissa aiemmin ja siitä huolimatta poistettava puusto on riittävän kookasta kannattavaa korjuuta silmällä pitäen. Silloin saadaan vähemmällä työllä ( ja päästöillä) enemmän aikaan.

Kun toimitaan yleisemmin edellä kerrotulla tavalla ,metsien kokonaiskasvu lisääntyy ja niistä riittää enemmän raaka-ainetta eri tarpeisiin. Tilanteen vaatiessa energiapuun osuuttakin on mahdollista kasvattaa joustavasti ja nopeastikin ,kun käytettävissä on järeämpää tavaraa. Paksummasta puusta pystytään keräämään energiapuukasaan sama määrä puutavaraa päivässä tai parissa , kun onkivavoista viikossa. Jäljelle jää lisäksi varmasti kelvollisesti kehittyvä metsä. Onkivapojen korjuun jäljiltä metsän tila ei tule vastaamaan monestikaan odotuksia.

Kannattaa pitää mielessä ,että onkivapojen keräilyyn ajaudutaan . Se ei missään nimessä saa olla toiminnan tavoite. Se on kallein ja tehottomin tapa hoitaa metsiä.

Suorittava ei vastaa sanoistaan lompakolla.

Matemaatiikan lyhyt oppimäärä:

Kokopuu 10e

Kuitu 40e

Tukki 90e

On varmasti totta, että mitä paksumpaa puu on, sitä nopeampaa sen tekeminen on. Mutta energiaksi ostettuna tukkipuu tainkuitupuu on kallista. Työmäärä voi olla suurempi risujen keräilyssä mutta se voi olla halvempaa myydä poltettavaksi kuin tukki tai kuitu. Kokopuunhinta on aika joustava alaspäin sekö energiarangan hinta. Maanomistaja on yleensä tyytyväinen edes johonkin hintaan. Kuitupuun ja tukkipuun hinta ei kuitenkaan jousta yhtään jos sitä käytetään energiaksi. Energiapuun loppujen lopuksi ostavat kaukolämmön käyttäjät ja heillä ei ole vaihtoehtoa (puu 28% tuulivoima 4%), he maksavat energiapuusta niin paljon, että se kannattaa metsästä tehdä. Samalla tämä nostaa myös kuitupuun hintaa mikä on myös hyvin asiansa hoitavien etu. Jos kannattaa siis järeämpää tavaraa ostaa poltettavaksi, täytyy energiapuusta olla todellinen pula.