Keskustelut Metsänhoito Energiapuun tulevaisuus

Esillä 10 vastausta, 401 - 410 (kaikkiaan 952)
  • Energiapuun tulevaisuus

    Tämä liittyy vuosi sitten julkaisemaani kuvaan: https://www.metsalehti.fi/lukijoiden-kuvat/miten-kasittelisitte-2/

    Kohteella tehtiin energiapuuhakkuu menneenä talvena. 16 ha alalta tuli kertymää 1047 m3. Ostomies arvioi, että pääosa kohteesta tehdään karsittuna rankana, ja jotkut kohdat kokopuuna. Näytti kuitenkin toteutuneen toisin päin. Hinta oli molemmille lajeille sama. Puustolle jäi tiheyttä vieläkin sen verran, että 5 vuoden päästä on edessä ensiharvennus. Muistelen usean palstan ”ammattimiehen” olleen kuvien perusteella sitä mieltä, että raivaussaha olisi oikea väline tällä kohteella. No, nyt tuli tehtyä hyvä ”raivaus”, hakkuutuloa tuli yli 20 k€ ja Metkat päälle. Olisi muuten ollut raivaussahalla aika iso työmaa…

    Tämän kohteen perusteella tuntuisi siltä, että rehevällä kasvupaikalla voisi puuta kasvatella alkuvaiheessa huomattavan tiheässä asennossa. 15 vuoden jälkeen energiapuuhakkuu ja 20 vuoden jälkeen ensiharvennus. Korkokannan ei tarvitse kummoinen olla, jotta tämä malli olisi kannattavin.

    Mutta, millaisia näkemyksiä palstalaisilla on energiapuun kysyntä- ja hintanäkymästä, sanotaan vaikka 15 vuotta eteenpäin? Itsellä on melko paljon ylitiheitä taimikoita, joissa vaihtoehtona olisi taimikonraivaus per heti, tai energiapuun korjuu 5-10 vuoden päästä.

  • Visakallo Visakallo

    ”Jonkinlainen ympäristö- ja maisemahaittakin teiden varsille lahoamaan jäävät kasat varmasti ovat.”

    Tuossa Nostokoukun toteamuksessa voisikin piillä Suomen uusi Nokia!

    – Laitetaan kaikki kynnelle kykenevät, -ja jo eläkkeellä olevatkin motomiehet korjaamaan keppimetsistä kokopuuta, ja ajamaan ne teiden varsiin lahoamaan. Lahoavat kasat lisäisivät luonnon monimuotoisuutta lukuisine hyönteis- ja kasvilajeineen. Tämän jälkeen saapuisivat turistilaumat useilta mantereilta bussilasteittain ihastelemaan näitä luonnon ihmeitä. Maailman onnellisimman kansan lisäksi Suomessa asuisi myös maailman onnellisimmat hyönteiset! Hotellien seinät pullistelisivat, ja uusia rakennettaisiin. Finnair avaisi uusia lentoreittejä, ja tuulisähköä menisi hyvään hintaan kaupaksi! Metsätkin tulisivat hyvään kuntoon, ja kaikki olisivat onnellisia.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Hyönteishotelli, vain isommassa mittakaavassa.

    Visakallo Visakallo

    Täpselt! – sanoi virolainen.

    suorittava porras suorittava porras

    Tilastot osoittavat , että ”keppimetsiä”/ nuoren metsän kunnostuksia on korjattu/tehty viime vuonna neljännes edellistä vuotta vähemmän. Taimikoita on hoidettu myös vähemmän. Positiivista on kuitenkin varhaishoidon lisääntyminen 6%:lla.

    Edellisestä voisi päätellä ,että kokopuuta ei suinkaan ole korjattu hoitotoimena sieltä ,mistä monet tuntuvat toivovan. Energiapuuta on hankittu nimenomaan järeämmistä rästikohteista ,joiden tilaa voi vain kauhulla arvailla. Kunnostusta odottavat taimikot ja nuoret metsät ovat tilastojen perusteella jääneet edelleen odottamaan toimenpiteitä. Tämä on se ikävin vaihtoehto ,josta olen varoitellut. Kun jätät taimikon huonolle hoidolle ,voi nuori metsäkin jäädä kunnostamatta ,jos tähdätään siihen ,että korjataan energiapuuta eikä homma onnistukaan. Käteen jääkin hanttikortti. Hoitorästit muuttuvat aikanaan harvennusrästeiksi ja silloin peli on jo suurelta osin menetetty.

    Täälläkin on väitetty. että energiapuuta kokopuuna korjataan kovinkin laajasti.  Tilastot kertovat aivan jotain muuta. Sitä tehdään tarpeeseen nähden liian vähän ja vuosi vuodelta vähemmän. Ränsistynyt järeämpi kuituleimikko on paljon houkuttelevampi vaihtoehto ostajalle. Voivat tarjota puista kuinka vähän tahansa kunhan isäntä ei jää maksun puolelle. Ollaan ajolähtötilanteessa ,jossa metsälle on pakko tehdä jotakin mihin hintaan tahansa, mikäli jotain aiotaan pelastaa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kokopuun korjuusta eli nuoren metsän hoidosta ja sen tukemisesta olisi hyvä päästä pois. Mitä sitten on korjattu, ränsistyneitä vai vain hieman liian tiheinä kasvaneita? Pitäisi ehkä haastatella toimijoita alalla: onko ongelmia ja missä kohtaa. suorittavan tilannekuvakin voi olla oikeaan osuva!

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja

    Nuorenmetsänhoito tarkoittaa raivaussahalla tehtäviä taimikonhoitoja ja energiapuukorjuuta, johon haetaan tukea ja niputetaan yhteen. Mistä suorittava päättelee, että tästä, että kokopuuta on korjattu 2024 vähemmän? Sehän ei kerro on taimikonhoitomäärien ja energiapuukorjuiden suhdetta. 2024 ostettiin siis energiapuuta enemmän kuin koskaan. Metsähakkeen määrät on kasvanut kaikilla alueilla viimeiset 5 vuotta, tämän näkee tilastoista. Metsähakkeen määrät ovat korkeimmillaan 2024. Tämäkin luku tietysti sisältää havut mutta metsähakkeen eli kokopuun käyttö on kasvussa.

    Aika hyvä käsitys on mitä on korjattu kun on jo edellisessä buumissa ennakkoraivannut ja tässä uusimmassa buumissa, miktä on kestänyt kohta 5 vuotta. Ei tarvii itse keksiä satuja mitä on tehty energiaksi ja mitä ei ja onko kannattanut.

    suorittava porras suorittava porras

    Eihän liian pieneten puiden korjuuseen kannata tukia enää ohjata ,kun järeämpääkin on tarjolla jo nyt ja tulevaisuudessa vielä enemmän ,kun taimikoiden raivauksia jää tekemättä. Sitten harvennetaan riittävän järeitä kohteita ja luonnollisesti myös raivataan liian pieni puuaines tarpeettomana  ennen hakkuuta. Haastavammat paikat toteutetaan tuntitöinä.

    Rästipalstan kohdalla saattaa ilmetä tulevaisuudessa vieläkin isompia ongelmia , jos puun polttamista aletaan verottaa. Siinä vaiheessa ei tarvita ainoaakaan giljotiinikonetta. Puuta ei osteta poltettavaksi. On itsensä pettämistä ,jos ei oteta tätä vaihtoehtoa huomioon.

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja

    Kokopuu ja ranka on halvempaa kuin kuitu tai Tukki poltettavaksi, että yrittäjille on aina mahdollisuuksia työllistää itseään ennenkuin puut järeytyvät kuitukokoiseksi, josta on maksettava korkeampaa materiaalihintaa olkoonkin, että sen teko on nopeampaa.

    suorittava porras suorittava porras

    Meinaatko ,että koneella tehty työ on ilmaista? On ihan eri asia tehdä  sadan litran runkoja  verrattuna  siihen että sama kuutiosisältö kerätään 5-20 litran pienemmistä rasseista. Pahimmillaan pienipuisen hehtaarin palstan käsittelyyn kuluu hakkuukoneen työaikaa saman verran ,kun hoidetun metsän ensiharvennuksessa, harvennuksessa ja päätehakkuussa kuluu yhteensä koko kiertoaikana. Puhutaan kolmesta tai neljästä päivästä. Toki voidaan tehdä vaikka saunavastoja ,jos korvaus on riittävä. Tuntitöiksi niin katsotaan , kenellä tulee kipuraja ensimmäisenä vastaan.

    Visakallo Visakallo

    Ammatti Raivooja näkee miten asiat ovat, suorittava näkee jotain muuta. Suorittavan tavaramerkkinä on kaikki nämä vuodet ollut kytkeä yhteen asioita, joilla ei välttämättä ole mitään tekemistä keskenään. Teki minustakin keppimetsänkasvattajan, vaikka en sitä ole koskaan ollut, enemmänkin päinvastoin. 80% kiertoaikainen tukkiprosentti on ollut sääntö, ei poikkeus. Koivulla ei siihen olla vielä päästy, mutta jos nykyinen laatuluokitus pysyy jatkossakin, niin lähelle aletaan olla.

Esillä 10 vastausta, 401 - 410 (kaikkiaan 952)