Keskustelut Metsänhoito Energiapuun tulevaisuus

Esillä 10 vastausta, 551 - 560 (kaikkiaan 577)
  • Energiapuun tulevaisuus

    Tämä liittyy vuosi sitten julkaisemaani kuvaan: https://www.metsalehti.fi/lukijoiden-kuvat/miten-kasittelisitte-2/

    Kohteella tehtiin energiapuuhakkuu menneenä talvena. 16 ha alalta tuli kertymää 1047 m3. Ostomies arvioi, että pääosa kohteesta tehdään karsittuna rankana, ja jotkut kohdat kokopuuna. Näytti kuitenkin toteutuneen toisin päin. Hinta oli molemmille lajeille sama. Puustolle jäi tiheyttä vieläkin sen verran, että 5 vuoden päästä on edessä ensiharvennus. Muistelen usean palstan ”ammattimiehen” olleen kuvien perusteella sitä mieltä, että raivaussaha olisi oikea väline tällä kohteella. No, nyt tuli tehtyä hyvä ”raivaus”, hakkuutuloa tuli yli 20 k€ ja Metkat päälle. Olisi muuten ollut raivaussahalla aika iso työmaa…

    Tämän kohteen perusteella tuntuisi siltä, että rehevällä kasvupaikalla voisi puuta kasvatella alkuvaiheessa huomattavan tiheässä asennossa. 15 vuoden jälkeen energiapuuhakkuu ja 20 vuoden jälkeen ensiharvennus. Korkokannan ei tarvitse kummoinen olla, jotta tämä malli olisi kannattavin.

    Mutta, millaisia näkemyksiä palstalaisilla on energiapuun kysyntä- ja hintanäkymästä, sanotaan vaikka 15 vuotta eteenpäin? Itsellä on melko paljon ylitiheitä taimikoita, joissa vaihtoehtona olisi taimikonraivaus per heti, tai energiapuun korjuu 5-10 vuoden päästä.

  • suorittava porras suorittava porras

    Visalle on tarkennettava , että valveutuneimmat ja ammattimaisesti toimivat metsänomistajat eivät pyri kasvattamaan energiapuuta. Ei ainakaan taimikoissa hidastamassa taimien kehitystä ja alentamassa kasvatettavan puustoon laatua ja määrää.

    Alkuvaiheen ylitiheys metsässä/taimikossa pidentää myös kiertoajan pituutta , joka luonnollisesti viivyttää päätehakkuutulojen saamista. Viive on 3-10 vuotta. Juuri tämän takia esim. yhtiöt eivät tarpeettomasti viivytä taimikoidensa kunnostusta eivätkä kasvata metsiään missään vaiheessa ylitiheinä. Markkinakelpoisen puun määrä pysyy aktiivisen hoidon avulla hyvällä tasolla. Ei siis ole kysymys mistään poikkeavasta toiminnasta. Toimitaan vain metsän kannalta parhaalla mahdollisella tavalla joka tilanteessa. Tavoite on kasvattaa mahdollisimman paljon puuta. Ei tavoitella maksimaalisia tukia, kuten yksityisen puolen vallitsevaksi käytännöksi näyttää muodostuneen. Siellä ajellaan vaan tyytväisenä käsijarru päällä jonon keulalla.

    Tikkula Tikkula

    Tätä jankkaamista vain jatkuu. En ole pitkään aikaan jaksanut lukea kuin pätkiä aiheesta. Suorittavalle että: ”valveutuneet ja aktiiviset metsänomistajat pyrkivät tiheästä hirvikannasta eroon”. Ei kyllä taida koskea suorittavaa milläänlailla kun taisi metästellä muitten metsissä, eikä omia olla kasvatella?. Ymmärrän hyvin jos ollaan hirvien talvilaidun alueilla, puun kasvatusmetodit toisenlaiset .

    Sulli

    Siinä Suoritusporras on kyllä ihan varmasti oikeassa että energiapuun kasvattaminen ei missään oloissa, tilanteessa, tai paikassa ole kannattavaa. Lähelle ehkä pääsee sellaisella joutomaalla jolla ei kertakaikkiaan ole muuta käyttöä, eikä sahapuun tuottamiseen syystä tai toisesta ole mahdollisuutta. Silloinkin tod näk kannattavinta on mennä hieskoivulla (turpeinen kostea) tai haavalla (kivennäismaa) lyhyellä kiertoajalla, kaikki pois kerralla ja kantovesakosta uutta putkeen.

    Siinä vaiheessa jos energiaa vasiten jostain muualta on lähdetty korjaamaan niin joku on jo aiemmin mennyt pahasti pieleen, toki niitäkin kuvioita on ja tehdään vaikka kuinka. Priimatulosta noista ei kannata haaveilla, korkeintaan vahinkoa voi vähän pienentää.

    konstapylkkerö2

    Minkään ei ole tarvinnut mennä pieleen, jos e-puuta kerätään. Sehän on yksi puutavaralaji nykyään ja raha ratkaisee . Parempi saanto ja muuten sama yksikköhinta kuitupuu kanssa usein ratkaisee pelin e-puun eduksi harvennuksilla.

    Perko

    E -puun tulevaisuuden ennuste  on perin huono. Kovasti kiinnostaa  kuitenkin vaikka lähes täydellisesti päätyy polttoon ja tuhkaksi.  Yli  500 pähkäilyä eikä pylkeröt ole ratkaisua löytäneet.

     

    Visakallo Visakallo

    suorittava: ”Tavoite on kasvattaa mahdollisimman paljon puuta. Ei tavoitella maksimaalisia tukia, kuten yksityisen puolen vallitsevaksi käytännöksi näyttää muodostuneen.” 

    Kerropa suorittava nyt vihdoin meille, miten Metka-tuki heikentää maksimaalista puuntuotantoa? Kerro myös se, millä tavalla puuntuotos pienenee, jos nuoresta metsästä korjataankin kuitupuun sijasta energiapuuta? Markkinat ohjaa kaikkein eniten puuntuottajan ratkaisuja. Kaupat tehdään sellaisesta tavarasta, mistä on paras kysyntä ja hinta.

    Nostokoukku

    Lähes päivittäin kulkemani kylätien varteen ilmestyi isot kasat kuitua ja karvoineen kerättyä energiapuuta. Ihmettelin, kun iso koivunkuitupino oli tehty pitkänä rankana. Yleensä koivunkuitu on täällä kolmosta. Piti oikein mennä vakoilemaan. Kuitukasan päässä olikin energia-lappu. Suhteellisen järeää harvennuskoivua. Karvoineen kerätystä kasassa oli koivurangan latvoja ja kuitukokoista kuusta, pienempää kuin harvennettu koivu. No, täytyi vähän mennä metsän puolellekin katsomaan. Joka härjillä on ikänsä ajanut, se on härjistä kiinnostunut ja niistä puhuu. Kahden näille seuduin jyrkän mäen välissä oli ojitettu kivennäismaalaakso. Siitä oli puut hakattu. Ojien varsilta oli kertynyt koivua runsaasti, tietenkin myös muualta. Luontaisesti syntynyt alikasvoskuusikko oli harvennettu kasvukuntoon. Jälki oli oikein hyvää, hyvälaatuista puuta oli jäänyt riittävästi kasvamaan. Seuraavan harvennuksen voi arvioni mukaan tehdä 10, viimeistään 15 vuoden päästä.En tiedä kuka oli hakkuusta saanut tappiot kontolleen, metsänomistaja vai urakoitsija. Luultavasti kumpikin. Mutta (energia)puuta oli kertynyt paljon.

    suorittava porras suorittava porras

    Kun keskustellaan tukien ohjaavasta vaikutuksesta, on syytä palata aikaan ,jolloin päätökset nykyisten risukoiden ”tuottamiseksi” tehtiin. Se tapahtui ”risupaketin” seurauksena vuosituhannen vaihteessa. Paketin tarkoitus oli johtaa kannustimillaan vähentämään hoitorästejä. Kävi kuitenkin valitettavasti niin ,että rästit vain lisääntyivät ,kun toimenpiteitä siirrettiin isompien tukien kannustamana myöhemmäs. Nyt niitetään siitä satoa.

    Ilman Putinia ei paljon elvisteltäisi energiapuun hyvällä hinnallakaan. Tämän hetkinen energiapuun hyvä hinta toimii samaan suuntaan ,kun aiemmin maksetut isommat tuet energiapuun korjuussa. Kannattaa kuitenkin pitää mielessä tänä päivänä taimikonhoitoa suunniteltaessa , että elämme poikkeusaikoja eikä tämän päivän tilannetta kannata pitää pysyvänä ilmiönä. Tilanteen vakiintuessa energiapuun kysyntä ja hinta laskevat ja risukontuotantoon tähän asti löysästi suunnatuille varoille on parempaakin käyttöä.

    Kun tuet edelleenkin laskevat ja jotkut työlajit on pakko jättää ilman tukia, on toimenpiteiden ajoitukseen kiinnitettävä entistä tarkempaa huomiota. Taimikonhoito-ohjeissa painotetaan oikea-aikaisuutta ja jopa etupainotteista toimintaa. Kannattaa ottaakin tavoitteeksi tehdä hoitoyöt totuttua aikaisemmin ja niin ,että työmäärä ei karkaa missään vaiheessa ylivoimaiseksi. Pieninä annoksina riittävän varhain tehdyt hoitotoimet ovat loppujen lopuksi jopa vähemmän työtä vaativia verrattuna siihen , että töitä lykätään odotuksin ,että ei tarvitse käsitellä palstaa montaa kertaa. Jälkimmäisessä tapauksessa piilee se vaara ,että työ jää jossakin vaiheessa tekemättä liian haastavana eikä vahinkoa voi enää paikata. Koituvaa tuskaakaan ei ole lievittämässä toisarvoisen tavaralajin korkea hinta eikä tuki rästikohteen pelastamiseksi. Hoidettua metsä ei tarvitse pelastustoimia. Riittä ,kun odottelee rauhallisin mielin sopivaa myyntihetkeä. Pelivaraa ratkaisuihin on riittävä. Tilanne on toinen huonolle hoidolle jääneen palstan kohdalla. Ollaan jatkuvassa ajolähtötilanteessa ja lopulta käy niin , että lyöjät loppuu. Joka on pelannut pesäpalloa ,tietää, mistä on kysymys. Vuoro on silloin hävitty.

    Visakallo Visakallo

    Suorittava jo itsekin tuolla kirjoituksensa alussa totesi, että kysymys on vanhasta asiasta. Olen jo aika monta kertaa esittänytkin, että jätettäisiin jo ne lähes neljännesvuosisadan takaisten asioiden vatvominen, ja siirryttäisiin ihan tähän päivään. Viimekädessä markkinat ratkaisevat, mitä puuta metsistä milloinkin halutaan. Hoidetuissa metsissä ei ole tässä suhteessa ongelmia. Sekin meidän on vain hyväksyttävä, että osa metsistä jää hoitamatta, ja kaikki syyt tähän on täällä kerrottu jo lukuiset kerrat.

    Metsuri motokuski

    Jos kemeran ja metkan ehtoja on ajankohdan jälkeen jo pariin kertaan muutettu niin eiköhän vanhat ole jo vanhoja.

Esillä 10 vastausta, 551 - 560 (kaikkiaan 577)