› Keskustelut › Metsänhoito › Energiapuun tulevaisuus

Esillä 10 vastausta, 631 - 640 (kaikkiaan 658)
1 2 3 … 63 64 65 66

  • Energiapuun tulevaisuus

    Lähetetty: 30.3.2025, 13:41

    Merkitty: 

    Tämä liittyy vuosi sitten julkaisemaani kuvaan: https://www.metsalehti.fi/lukijoiden-kuvat/miten-kasittelisitte-2/

    Kohteella tehtiin energiapuuhakkuu menneenä talvena. 16 ha alalta tuli kertymää 1047 m3. Ostomies arvioi, että pääosa kohteesta tehdään karsittuna rankana, ja jotkut kohdat kokopuuna. Näytti kuitenkin toteutuneen toisin päin. Hinta oli molemmille lajeille sama. Puustolle jäi tiheyttä vieläkin sen verran, että 5 vuoden päästä on edessä ensiharvennus. Muistelen usean palstan ”ammattimiehen” olleen kuvien perusteella sitä mieltä, että raivaussaha olisi oikea väline tällä kohteella. No, nyt tuli tehtyä hyvä ”raivaus”, hakkuutuloa tuli yli 20 k€ ja Metkat päälle. Olisi muuten ollut raivaussahalla aika iso työmaa…

    Tämän kohteen perusteella tuntuisi siltä, että rehevällä kasvupaikalla voisi puuta kasvatella alkuvaiheessa huomattavan tiheässä asennossa. 15 vuoden jälkeen energiapuuhakkuu ja 20 vuoden jälkeen ensiharvennus. Korkokannan ei tarvitse kummoinen olla, jotta tämä malli olisi kannattavin.

    Mutta, millaisia näkemyksiä palstalaisilla on energiapuun kysyntä- ja hintanäkymästä, sanotaan vaikka 15 vuotta eteenpäin? Itsellä on melko paljon ylitiheitä taimikoita, joissa vaihtoehtona olisi taimikonraivaus per heti, tai energiapuun korjuu 5-10 vuoden päästä.

    Tekijä
    jpjulku jpjulku
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Nostokoukku 7.7.2025, 18:47

    Melko suurikaan runkoluku ei aiheuta kasvutappiota, jos ensiharvennus tehdään ajoissa. Olen ollut hakkaamassa 80-luvun alussa lukemattomia ensiharvennuksia n. 10 metrisiin männiköihin, 30 metrin uravälillä. Uraväli oli tasan 30 metriä, nauhoitusporukka kävi ne etukäteen nauhoittamassa. Rungoista sai keskimäärin 2 kolmemetristä kuitua. Harvennus tehtiin ns. laatuharvennuksena. Tuossa vaiheessa huonolaatuiset susipuut pystyi vielä poistamaan. Jäävän puuston tiheydestä oli ohje 1000-1200, tuhat oli ehdoton alaraja. Tuolloin tämä työ vielä kannatti. Korostan, että näissä nuoreikoissa ei ollut ”räippäpuustoa” lainkaan, pelkkää ainespuuta. Näistä kuvioista kerättiin seuraavassa harvennuksessa todellinen potti. Kolmannessa väljennyksessä kertymä oli jo enimmäkseen tukkia. Konekorjuun tultua uraväliksi muutettiin 20 metriä, toteutuneena yleensä 18-15 metriä. Pituus- ja järeysvaatimus muuttui vähintään 14 metriseksi ja 100 litraksesi. Tuon kokoisessa kuivahkonkankaan männikössä luonto on tehnyt jo valintansa. Kasvatuskelpoisia runkoja on enää 700 jätettäväksi. Pienillä kuvioilla pääosa pinta-alasta on ajouria, niiden risteyksiä ja laaniaukkoja. Jäljelle jääneen puuston seuraava käsittely on avohakkuu. Eikö sekin aiheuta kasvutappiota? Konekorjuu on tuonut myös kasvatusohjeisiin harvemmat käsittelykerrat. Sehän johtuu siitä, että ei ole aineksia useampaan käsittelyyn. Eikö siitäkin synny kasvutappiota, kun koko maapohjan kasvukykyä ei hyödynnetä liian voimakkaan harvennuksen seurauksena. Olen mitannut relaskoopilla ensiharvennusten jäävän puuston pohjapinta-aloja vuosia. Konekorjuukin on vuosien varrella mennyt entistä rajummaksi, etenkin ensiharvennuskohteilla. Hyvä puustoisilla, väkivaltaisesti taimikkovaiheesta asti hoidetuilla kuvioilla jäävän puuston ppa on hyvin usein 11-14. Käsittääkseni suositusten mukainen alaraja on vieläkin 18.

    mehtäukko 7.7.2025, 18:50

    ”..E-puunkorjuu pitää tehdä siihen sopivalla kalustolla. Ei isoilla koneilla…”

    Täällä kehuskellaan 3000 – 4000 tiheyksiä, joihin sopii ep-harvennus. Minkälaisissa koneissa on 11 metrin puomi, ja missä ei ole? Myös mainostetaan haamu-urilta korjuuta…

    Kokorunkoja ei pikku räpsyillä ylletä käsitellä saati pystyttäisiin ajamaan.

    On tämä vaan melkoista sirkusta, jossa neuvojia piisaa. ”

    Melko suurikaan runkoluku ei aiheuta kasvutappiota, jos ensiharvennus tehdään ajoissa”. Mutta siten poistettavat puut on surkean pieniä,samoin kantohinta. Alle 50L harvennuksia ei edes osteta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 7.7.2025, 19:01

    Varmaan se moneen kertaan vatuloitu Metkan ehtojen mukainen jäävän puuston yläraja max 2500 kpl on ihan hyvä männylle 2. taimikonhoidossa? Aiemmissa hoidoissa (varhaishoito ja 1. taimikonhoito) voidaan pitää hieman isompi runkoluku, varsinkin korkean hirviriskin alueella.

    Tapion harvennusseminaarissa oli uusien mh-suositusten mukainen ensiharvennusohje mänty VT Etelä-Suomi, 3 % laskentakorko: noin 35 vuoden iässä harvennus ppa 25 > n. 16,5. Noin 50 vuoden kohdalla 2. harvennus ppa 26 > 17,5. Päätehakkuu koittaa n. vuonna 76 ja silloin ppa on yli 30. Tässä yksi esimerkki kasvatusohjelmasta. Luvut on katsottu kuvasta joten eivät ole ihan tarkkoja.

    suorittava porras suorittava porras 7.7.2025, 19:06

    Ja se ajourien liian pieni etäisyys toisistaan johtuu nimenomaan siitä ,että niillä pienillä himmeleillä ei pystytä käsittelemään koko urien väliä  ellei ajourat ole lähempänä toisiaan. Toinen vaihtoehto on toki ”leimata” puita pujottelemalla urien väleissä tai kurkottelemalla epätoivoisesti.

    Mitä energiapuiden keräilyyn tulee ,on siinäkin oltava riittävän järeä alustakone ,jonka kuormaimella yletytään 11 metrin päähän ja tuodaan sieltä kerätty kokopuunippu kasalle muita puita särkemättä. Se ei sampoilla onnistu.

    Sekin on todettava ,että haamu-uramenetelmä kehitettiin vain siksi ,että pienillä koneilla ei muuten olisi päästy 20 metrin uraväleihin. Käytännössä uraa syntyikin hehtaarille enemmän ,kun sopivalla isommalla koneella. Eli itsepetosta koko menetelmä. Läpi kuitenkin meni ,kuin väärä raha ,kun asiaa ihan korjuuopppaassa neuvottiin. Sattui vain olemaan niin , että energiapuun korjuuoppaat olivat käytännössä vain pienkonevalmistajien kaupallisia tiedotteita. Näihin tuntuu löytyvän uskovia vielä tänäkin päivänä. Värikkäät kuvat ja pulskat puheet uppoavat kansaan edelleen.

    Nostokoukku 7.7.2025, 19:08

    Metsureiden valmistus on lopetettu. Konekorjuun ehdoilla mennään ja metsänhoitosuosituksia muutetaan konekorjuuta palvelemaan, ei metsää. Urakkasopimukset on vedetty kireiksi. Yhä isompia ja siten tuottavampia koneita käytetään hakkuisiin. Puuston on oltava isoa ja niin koneittenkin. Kun on pakko konemiehenkin jotenkin pärjätä. Niitä pieniä himmeleitä en ole nähnyt pariin vuosikymmeneen ainakaan ( entisen) työnantajani metsissä. Sieltä olen ajouraväliä ja ppa mittauksia tehnyt, aivan palkan edestä. Koneet on sen kokoisia, että oikein pelottaa, kun ne mäen takaa esiin kömpivät.

    mehtäukko 7.7.2025, 19:46

    Olin jo vastata N-koukun…”  Olen ollut hakkaamassa…”. Sama täällä, mutta valitettavasti se aika oli ja meni. Niitä uravälejä on nyt turha haikailla, sillä asiat suunnilleen oikein tekemällä kehitys ja tegnologia on kehittynyt virallisestikin (myös mo-puoli) hyväksyttäväksi. Ja manutekijöitä ei ole eikä tule, – taas valitettavasti.

    Nostokoukku 7.7.2025, 20:01

    Niin se on, valitettavasti, niin näreenkarvasia ukkoja ei enää merkittäviä määriä tehdä, jotka ympäri vuoden itsensä metsästä elättäisivät. Mutta metsät ja metsien lainalaisuudet ovat pysyneet jääkaudesta lähtien samana. Niiden on kuitenkin muututtava konekehityksen mukana.

    oksapuu 7.7.2025, 20:11

    Ei 3000 rungon runkoluku ole nuoressa metsässä ollenkaan paha jos on jo kertaalleen siihen raivattu. Lisäähän saa aina tarvittaessa raivattua varsinkin jos ollaan omassa metsässä ja itse tekee.

    Nythän on taas tarkoitus siirtyä tiheämmässä kasvatettuihin metsiin, siihen joutuu yhtiön rengitkin sopeutumaan…

    suorittava porras suorittava porras 7.7.2025, 21:09

    …tiheämmässä kasvatetaan , mutta myös nykyistä suurempaan järeyteen ja korjuukertojen vähentämiseen pyritään samalla. Onnistuu ihan helposti, kunhan turha roju pidetään poissa haittaamassa istutusten kehittymistä. Tiheämmässä kasvattaminen ei saa tarkoittaa niin suuria tiheyksiä ,että istutettu pääpuulaji kärsii ja korvautuu vähempiarvoisella.

     

    Järeämpi tavara on myös yhtiöiden elinehto. Toimitukset pystytään pitämään hallinnassa ,kun puuta kertyy helposti ja tasaiseen tahtiin. Korjuupomo hätyyttelee helposti  paksummille puille ,jos leimikosta ei ala puuta tulla toivottuun tahtiin.

    Visakallo Visakallo 7.7.2025, 21:37

    Nyt näyttää valitettavasti siltä, että puunkorjaajille on tulossa hiljaiset ajat. Voi olla, että jatkossa energiapuuleimikoille riittää hyvinkin tulijoita.

Esillä 10 vastausta, 631 - 640 (kaikkiaan 658)
1 2 3 … 63 64 65 66