Energiapuun tulevaisuus

Tämä aihe sisältää 801 vastausta, 49 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 20 tuntia, 5 minuuttia sitten Nostokoukku toimesta.

Esillä 10 vastausta, 751 - 760 (kaikkiaan 801)

1 2 3 … 75 76 77 … 79 80 81

Energiapuun tulevaisuus

Lähetetty: 30.3.2025, 13:41
Merkitty: Energiapuumarkkina

Tämä liittyy vuosi sitten julkaisemaani kuvaan: https://www.metsalehti.fi/lukijoiden-kuvat/miten-kasittelisitte-2/

Kohteella tehtiin energiapuuhakkuu menneenä talvena. 16 ha alalta tuli kertymää 1047 m3. Ostomies arvioi, että pääosa kohteesta tehdään karsittuna rankana, ja jotkut kohdat kokopuuna. Näytti kuitenkin toteutuneen toisin päin. Hinta oli molemmille lajeille sama. Puustolle jäi tiheyttä vieläkin sen verran, että 5 vuoden päästä on edessä ensiharvennus. Muistelen usean palstan ”ammattimiehen” olleen kuvien perusteella sitä mieltä, että raivaussaha olisi oikea väline tällä kohteella. No, nyt tuli tehtyä hyvä ”raivaus”, hakkuutuloa tuli yli 20 k€ ja Metkat päälle. Olisi muuten ollut raivaussahalla aika iso työmaa…

Tämän kohteen perusteella tuntuisi siltä, että rehevällä kasvupaikalla voisi puuta kasvatella alkuvaiheessa huomattavan tiheässä asennossa. 15 vuoden jälkeen energiapuuhakkuu ja 20 vuoden jälkeen ensiharvennus. Korkokannan ei tarvitse kummoinen olla, jotta tämä malli olisi kannattavin.

Mutta, millaisia näkemyksiä palstalaisilla on energiapuun kysyntä- ja hintanäkymästä, sanotaan vaikka 15 vuotta eteenpäin? Itsellä on melko paljon ylitiheitä taimikoita, joissa vaihtoehtona olisi taimikonraivaus per heti, tai energiapuun korjuu 5-10 vuoden päästä.

Tekijä
jpjulku

Teema Metsänhoito

Petkeles 16.8.2025, 09:30

Kannattaako sitä bf:a joka paikassa puolustella…

suorittava porras 16.8.2025, 10:07

Anneli taisi katsella Visan järjestämällä metsäretkellä ( oliko v 2017?) vanhan metsälain ja vakuustalketusten aikaan uudistettujen taimikoiden tuotoksia. Tuolloin raivaus tehtiin varmasti oikeaan aikaan ja huolehdittiin taimikon vakiintumisesta ripeästi, että saatiin omat rahat ulos vakuustililtä. Kun vakuustalletus poistui, kemeraporkkana veikin kehitystä ihan toiseen suuntaan. Kun tulos alkoi näyttää huonolta ,kaivettiin hirvi syntipukiksi. Toimenpiteiden tukikelpoisuusehdon täyttyminen on enemmänkin merkkinä liian myöhään tehdystä toimenpiteestä, kun oikea-aikaisesta. Oikea-aikaisia raivauksia tehdään 2-3 hehtaaria kymmenellä bensalitralla.

A.Jalkanen 16.8.2025, 10:12

Ehkä suorittava voisi käydä retkellä Hartolassa. Visakallon kasvatusketju on täällä monta kertaa kuvattu eikä vaikuta huonolta. Sitä hän voi kommentoida itse onko vuosien varrella tullut muutoksia. Itsekin harkitsisin luontaisia ja kylvöön pohjaavia vaihtoehtoja hirvialueella. Sitä paitsi jos alue on talvilaidun, kaikki syödään joka tapauksessa taimikon koostumuksesta riippumatta – eikö niin?

Nostokoukku 16.8.2025, 10:16

Tällä seudulla on hyvin paljon firmojen ja valtion maita. Olen päässyt vertailemaan käytäntöjä. Toinen raivaa taimikkonsa hyvin puhtaaksi muusta kuin viljellystä puusta, ja usein, varhaisperkauksesta lähtien. Toinen kasvattaa kylvämällä uudistetut taimikkonsa kuten Visa. Ensimmäinen taimikonhoito, tai pitäisi kai kutsua harvennus, vasta n. 4 metrisenä. Kummankaan taimikoissa ei ole juurikaan hirvituhoja. Lumituhoja olen nähnyt huomattavan paljon pari vuotta ensiharvennuksen jälkeen lannoitetuilla kuvioilla. Koskaan en ole nähnyt lumituhoja kylvämällä uudistetuissa taimikoissa. Tämä on korkeata seutua. En mene vannomaan, etteikö lumen rakenne ole täällä erilainen kuin matalemmilla seuduilla, koska se sortaa mieluummin lannoitettuja puustoja. Joka tapauksessa täällä tulee vähintään kerran kymmenessä vuodessa kunnon tykkylumitalvi jolloin lannoitetuissa metsissä alkaa käymään rutina ja lannoitushyöty on menetetty.

suorittava porras 16.8.2025, 11:05

Eihän ne lumituhot vielä taimikonhoitovaiheessa näykään. Vasta harvennuksen jälkeen käy ilmi liian tiheässä kasvatetun puuston heikkous lumituhojen kohdalla. Hirvi puolestaan ilmestyy mieluusti taimitiheiköihin ,joissa mäntyjen syöntiä hillitsevien haitta-aineiden tuotanto on kärsinyt ankaran kasvukilpailun seurauksena ja ympäristö tarjoaa lisäksi piilopaikan .

Tiheässä puuston runkomuoto ei kehity tarpeeksi kestämään tuuli ja-lumikuormia. Sama tilanne on juuriston kohdalla. Puut ovat alttiita kaatumaan , kun juuret ovat kehittyneet vain nimeksi eivätkä pysty pitämään pitkää ja hontelo runkoa pystyssä. Tilannetta pahentavat toispuoleisiksi kehittyneet puut, jotka saavat aikaan usein dominoilmiön ja laajemman tuhon. Näitä esiintyy säännöllisesti 180 metrin korkeuskäyrän yläpuolisilla alueilla.

Visakallo 16.8.2025, 11:09

Suorittava näköjään suoltaa aivan pakkomielteisesti epätotuuksia meikäläisen männynkasvatuksesta. Ensinnäkään männiköissäni ei ole koskaan ollut lumituhoja. Toiseksi, niissä ei ole pidetty mitään muita puita kuin mäntyjä kasvamassa. Kolmanneksi, mitään muutoksia kasvatustavassa ei ole lähes 50 vuoden aikana tehty. Neljänneksi, tukkikelpoisuus ei ole missään vaiheessa myöhästyttänyt raivauksia, koska suunnilleen puolet raivauksista on tarvittaessa tehty ilman tukea. Suorittavan olisi parempi tulla paikanpäälle tutustumaan täkäläiseen metsänhoitoon, kuin esittää siitä vuosikymmenestä toiseen epätotuuksia.

pikkutukki 16.8.2025, 11:24

Itsekellään on uskontonsa ja sokeat pisteet ja jankkaukset. Viestiketjuja voisi nimetä nimimerkkien mukaan .

suorittava porras 16.8.2025, 12:09

Visa ei taida hoksata ,että muutkin omistavat metsää . Mielipiteeni on muodostettu koosteena kokemuksista erilaisissa olosuhteissa ja useiden metsänomistajien mailta ja paikkakuntien alalta.

Aloitin aikanaan kommentointini tälle palstalle työssäni toteamistani ylitiheydestä ja taimikonhoidon viiveiden aiheuttamista riskeistä. Energiapuukohteet olivat riskikohteina ykkösiä.

Hirven kohdalla iso osa palstalaisista kiinnitti huomiota epäolennaisuuksiin eivätkä kaikki ymmärrä vieläkään ,että hirvivahinkoja voi vähentää muutenkin ,kun metsästämällä. Hirvi tungetaan mieluusti myös syyksi taimikonhoitorästien syntymiseen , vaikka hoitorästit vain edistävät hirvien selviytymistä.

Yksi teemaan liittyvä aihe on liian pienikokoinen puu ( mm ne Visan alle 50-litraiset savotat), jota tarjotaan markkinoille. Siihen ongelmaan olen pyrkinyt esittämään ratkaisua tai oikeasti vain alleviivaamaan oikea-aikaisten ja suositusten mukaisten toimien vaikutusta. Koko toimintaketju voi paremmin ,kun jokainen tekee oman osansa kunnolla ajallaan eikä siirä ikäviä asioita toisten tehtäväksi talkolla. Liian kallis työvaihe jossain kohtaa ketjua ei muutu yhtään sen halvemmaksi ,jos sen onnistuu siirtämään toiselle. Ei varsinkaan ,jos sen suorittamiseen tarvitaan vielä paljon kalliimpia välineitä. Riittävän varhain toteutettuna työ ei ole ylivoimaista eikä liian kallista. Ja mikä tärkeintä, lopputulos on kaikkien kannalta parempi. Makasiinin th-ohjeilla tämä onnistuu varmasti. Ihmeitä ei tarvitse lähteä tekemään.

Visakallo 16.8.2025, 14:51

Suorittava voi jatkossa tarkentaa omaa ulosantiaan siten, että kertoo, ketä milloinkin jutuissaan tarkoittaa. Samoin kannatta pitää lukua myös siitä, mitä on aikaisemmin kirjoittanut. Meikäläisenkin sahojen bensankulutus oli näköjään noussut taas kymmeneen litraan hehtaarilla. Kyllä se oikeasti oli litran vähemmän. Joka on tehnyt kylvömänniköiden taimikonhoitoja, tietää kyllä ainetta kuluvan tavanomaista taimikonhoitoa enemmän. Vaikka vain keskustelupalstalla ollaankin, niin jatkuva ja tarkoituksellinen lööperin laskeminen ei ole sitä parasta keskustelukulttuuria.

suorittava porras 17.8.2025, 19:48

Tarkennapa ,mikä esimerkiksi edellisessä kommentissani on lööperiä.

Tälläkin palstalla moni on kehunut sitäkin ,että laiminlyö tarkoituksella raivaukset ja hoidattaa varttuneet taimikot vierailla energiapuunkorjuuna, koska raivaus on liian kallista. Kaikilta tämä temppu ei onnistu eikä siihen käytäntöön ole syytä ketään kannustaa. Metsän tila romahtaa ,jos suunnitelma ei toteudukaan. Näitä tapauksia on nähty ja tullaan tulevaisuudessa näkemään vielä enemmän.

On hyvä ,että Visa kertoo raivailevansa taimikoitaan tukiehtojen ulkopuolellakin. Se vain ihmetyttää ,miksi varsinainen taimikonhoito jää puolitiehen. Visa ei ilmeisesti käytä sitä Makasiinissa mainostamaansa mittakeppiä ,kun ensiharvennus on tehtävä energiapuuna liian laihojen puiden ja suuren runkomäärän takia. Näillä nurkilla taimitiheys raivauksen jälkeen tähtää suositusten mukaisesti ainespuuna tehtävään ensiharvennukseen myös kyvömänniköiden kohdalla. Syömävaraakaan hirville ei 5-metrisessä taimikossa enää tarvita.