› Keskustelut › Metsänhoito › Energiapuun tulevaisuus

Esillä 10 vastausta, 781 - 790 (kaikkiaan 801)
1 2 3 … 78 79 80 81

  • Energiapuun tulevaisuus

    Lähetetty: 30.3.2025, 13:41

    Merkitty: 

    Tämä liittyy vuosi sitten julkaisemaani kuvaan: https://www.metsalehti.fi/lukijoiden-kuvat/miten-kasittelisitte-2/

    Kohteella tehtiin energiapuuhakkuu menneenä talvena. 16 ha alalta tuli kertymää 1047 m3. Ostomies arvioi, että pääosa kohteesta tehdään karsittuna rankana, ja jotkut kohdat kokopuuna. Näytti kuitenkin toteutuneen toisin päin. Hinta oli molemmille lajeille sama. Puustolle jäi tiheyttä vieläkin sen verran, että 5 vuoden päästä on edessä ensiharvennus. Muistelen usean palstan ”ammattimiehen” olleen kuvien perusteella sitä mieltä, että raivaussaha olisi oikea väline tällä kohteella. No, nyt tuli tehtyä hyvä ”raivaus”, hakkuutuloa tuli yli 20 k€ ja Metkat päälle. Olisi muuten ollut raivaussahalla aika iso työmaa…

    Tämän kohteen perusteella tuntuisi siltä, että rehevällä kasvupaikalla voisi puuta kasvatella alkuvaiheessa huomattavan tiheässä asennossa. 15 vuoden jälkeen energiapuuhakkuu ja 20 vuoden jälkeen ensiharvennus. Korkokannan ei tarvitse kummoinen olla, jotta tämä malli olisi kannattavin.

    Mutta, millaisia näkemyksiä palstalaisilla on energiapuun kysyntä- ja hintanäkymästä, sanotaan vaikka 15 vuotta eteenpäin? Itsellä on melko paljon ylitiheitä taimikoita, joissa vaihtoehtona olisi taimikonraivaus per heti, tai energiapuun korjuu 5-10 vuoden päästä.

    Tekijä
    jpjulku jpjulku
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Nostokoukku 19.8.2025, 11:23

    Olen kyllä Visan kanssa samaa mieltä, että ensiharvennuksilla poistettavien puiden tilavuus edustaa aika hyvin puuston keskitilavuutta. Ensiharvennuksellahan kertymä tulee pääasiassa ajourilta. Niiltä kasaan menee niin isot kuin pienetkin rungot. Vai yritetäänkö ajourat kierrättää puuston pienempijäreyksisistä kohdista? Tämä kyllä selittäisi jonkun verran ajouran ”kiemurtelua”. Uravälihän vaihtelee 18-14 metrin välillä. Mitä olen yhden ison toimijan metsissä ensiharvennuksia seurannut, niin harvennus taitaa keskittyä enemmän niihin puuston järeimpiin runkoihin. Keskiläpimitta näyttäisi putoavan reippaasti harvennuksissa. Tämä on ymmärrettävää. Koneenhan on tehtävä ymmärtääkseni samat liikkeet järeydeltään 60 litraisen rungon kanssa kuin 150 litraisen. Keskittymällä järeämpiin runkoihin tuotos on toista luokkaa.

    suorittava porras suorittava porras 19.8.2025, 11:32

    Nyt on Nostokoukulla olleet vääristävät lasit päässä. Harvennuksessa mennään aina laatu edellä ja kasvussa jälkeen jääneitä runkoja harventaen. Niitä ”tikkuja” on vain joskus pakko jättää kasvamaan ,kun parempia ei ole lähitienoolla tarjolla. Muuten menee harvaksi. Liian tiheinä kasvatettujen kohteiden kohdalla ongelma on yleinen. Kohteen puusto on myöskin ”tasaisen” pientä. Kuitufirmat tekevät niissä tapauksissa  vain nimellisen tarjouksen ja antavat energiapuuyhtiön voittaa kisan suosiolla.

    mehtäukko 19.8.2025, 11:53

    ”..Uravälihän vaihtelee 18-14 metrin välillä…” Joko tekijä tai ”tarkastaja” tai molemmat ovat olleet kännissä.

    Nostokoukku 19.8.2025, 12:12

    Sitten minulla on ollut väärät lasit päässä jo vuosikymmeniä. Ohjeissa mennään aina laatu edellä, käytäntö on eri asia. Ehkä siksi menee tosiaan harvaksi. Olen niitä tiheyksiä aika paljon mitannut. Jos ppa on harvennuksen jälkeen ajouran keskeltä mitattuna 11 ja ajourien välistä mitattuna 14, mielestäni se on harvaa. Se on tietenkin vain henkilökohtainen mielipide. Uravälejäkin olen mitannut, aikoinaan jopa palkkani vastineeksi. Mainitsemani uravälivaihtelu on yleisin mittaustulos. Joskus se on lipsahtanut pieneltä matkaa jopa 20 metriin, mutta harvoin. En ole tavannut kuin yhden tekijän juovuksissa koneesta, hänkin jo nuorena miehenä ongelmansa takia siirtynyt autuaammille leimikoille. Tarkastajia en ole tavannut juopuneena. Ja olen ollut aikoinaan monessakin auditoinneissa mukana, tosin mitan tyhmemmässä päässä, viemässä mitan päätä mittauskohteeseen. Aina auditoinneissa mittaustuloksen luki mitasta arvovaltaisempi henkilö.

    suorittava porras suorittava porras 19.8.2025, 12:41

    Olet ilmeisesti ollut tarkastamassa lyhytpuomisten ”ensiharvennuskoneiden” jälkiä. Jos puomi yltää vain 7-8:ajan metriin ,jälki on Nostokoukun kertoman kaltaista. Mitä tulee siihen ,että palstalta löytyy keskimääräistä paksumpia kantoja ,on kyseessä enimmäkseen kaksihaaraisten puiden poistaminen. Nämä tuhoutuvat muuten myöhemmin itsekseen kasvettuaan lisää pituutta ja saatuaan riittävästi räntää oksilleen. Ei siis ole kyse mottikiimassa tehdyistä valinnoista. Niitä puita jätetään ,joilla on tulevaisuutta.

    Visalla kysyisin ,miksi susipuita olisi enemmän hoidetussa kylvömännikössä verrattuna istutettuun? Molemmissa tapauksessa etukasvuiset ja muiden taimien kasvua haittaavat puuyksilöt poistetaan jo taimikonhoidon yhteydessä. Näin ainakin täällä on tehty . …mutta täällä ei optimoidakaan energiapuun saantoa. Tähtäin on paljon kauempana. Kokemusta löytyy siemenpuiden avulla ,kylväen tai istuttamalla uudistettujen alojen ensiharvennuksista. Taimikonhoidon jälkeen kaikki ovat samalla viivalla.

    Nostokoukku 19.8.2025, 12:57

    Luulisin, että en ole koskaan nähnyt lyhytpuomista motoa, enkä niiden jälkiä mitannut. Näitä 2000-luvun Ponsseja, Komatsuja ja Timberjackkeja ne ovat olleet. Ei kai niissä ole lyhytpuomisia ollut. Puomin pituuksia en ole kyllä mitannut, jälkiä kyllä riittävästi.

    Panu Panu 19.8.2025, 13:35

    Tässä on hyvää pohdintaa ajouravälistä:

    ”Ajouraväli on ollut keskimäärin reilut 21 metriä.”

    ”Mitattava ajouraväli on tavoitteen mukainen 20 metriä. Tehollinen ajourien keskiväli on 17.7 metriä, 70 metriä leveällä kohdalla on neljä ajouraa (70m / 4 =17.5m). ”

    Ajourien vaikutus ensiharvennuksen taloudelliseen kannattavuuteen

    Makarov 19.8.2025, 17:28

    Olen tässä ajouravälissä kyllä nyt Koukun puolella. Ei taho 20m välejä käytännössä olla vaan aina tahtoo kaventua, varmaa helpompi koukkia ja nopeampi kun aina muutamanmetrin varastaa urasta. Moottorisahalla omilla tehnyt n.30m ajouravälin omalle traktorille niin onhan se aivan erinäkönen ensiharvennuksella. Seuraavalle kerkeää käytännössä jo kadota kun sen verran kaposet niin ei haittaa vaikka tekee uudet kun yleensä jo koneella sitten viimeistään hakataan.

    Pete 19.8.2025, 17:39

    Samaa mieltä tästä, että sinällään ensiharvennuksen uravälillä ei ole niin väliä jos jäävän puuston tilajakauma on tasainen tai laatuharvennus huomioiden riittävän tasainen. Ei toisessa harvennuksessa tarvita mitään ensiharvennuksen uria valmiiksi, siinä menee jo sen verran harvaksi, että uudet urat voi varsin hyvin puhkaista ja silti jäävä puusto on tasaisessa (riittävän tasaisessa) asennossa. Jos ensiharvennuksessa on kolhittu uran varren juuret ja rungot, niin sitten on toki kätevä ottaa ne kuiduksi toisessa harvennuksessa. Tällöin ei kovin tasaista ja täyspuustoista jälkeä kylläkään jää.

    Visakallo Visakallo 19.8.2025, 17:46

    Yhtä asiaa en suorittavan suunnan taimikonhoidossa ymmärrä. Jos kerran etukasvuiset osataan siellä poistaa hyvin tarkasti, niin miksi myös alle jääviä ei osata poistaa yhtä tarkasti? Täälläpäin pyritään tarkkuuteen kaikissa työvaiheissa.

Esillä 10 vastausta, 781 - 790 (kaikkiaan 801)
1 2 3 … 78 79 80 81