Keskustelut Metsänhoito Energiapuun tulevaisuus

Esillä 10 vastausta, 791 - 800 (kaikkiaan 801)
  • Energiapuun tulevaisuus

    Tämä liittyy vuosi sitten julkaisemaani kuvaan: https://www.metsalehti.fi/lukijoiden-kuvat/miten-kasittelisitte-2/

    Kohteella tehtiin energiapuuhakkuu menneenä talvena. 16 ha alalta tuli kertymää 1047 m3. Ostomies arvioi, että pääosa kohteesta tehdään karsittuna rankana, ja jotkut kohdat kokopuuna. Näytti kuitenkin toteutuneen toisin päin. Hinta oli molemmille lajeille sama. Puustolle jäi tiheyttä vieläkin sen verran, että 5 vuoden päästä on edessä ensiharvennus. Muistelen usean palstan ”ammattimiehen” olleen kuvien perusteella sitä mieltä, että raivaussaha olisi oikea väline tällä kohteella. No, nyt tuli tehtyä hyvä ”raivaus”, hakkuutuloa tuli yli 20 k€ ja Metkat päälle. Olisi muuten ollut raivaussahalla aika iso työmaa…

    Tämän kohteen perusteella tuntuisi siltä, että rehevällä kasvupaikalla voisi puuta kasvatella alkuvaiheessa huomattavan tiheässä asennossa. 15 vuoden jälkeen energiapuuhakkuu ja 20 vuoden jälkeen ensiharvennus. Korkokannan ei tarvitse kummoinen olla, jotta tämä malli olisi kannattavin.

    Mutta, millaisia näkemyksiä palstalaisilla on energiapuun kysyntä- ja hintanäkymästä, sanotaan vaikka 15 vuotta eteenpäin? Itsellä on melko paljon ylitiheitä taimikoita, joissa vaihtoehtona olisi taimikonraivaus per heti, tai energiapuun korjuu 5-10 vuoden päästä.

  • Visakallo Visakallo

    Panu tiedusteli runkolukua siinä vaiheessa, kun talvehtimisalueen kylvömänniköt menevät täällä energia/ensiharvennukseen. Se on 3000 kieppeillä, eli puiden väli on silloin 1,8 metriä. Tärkeintä on, ettei välit olisi tätä lyhyempiä.

    suorittava porras suorittava porras

    Taimikonhoidossa pyritään teillä päin tarkkuuteen ,mutta siitä huolimatta runkoluku jää th:ssa liian korkeaksi (3000 runkoa/ha). Onko mittakeppi liian lyhyt vai eikö sitä käytetä. Alle 2 metrin välein olevilla männyillä ei ole riittävästi kasvutilaa. Ei kehity juuret eikä latvus oikeassa suhteessa puun pituuteen nähden.

    Lisäksi on riski ,että harvennus siirtyy ja  puukaupat jäävät tekemättä ,kun tiheässä kasvavien runkojen keskitilavuus jää alle 50 litraan poistettavien runkojen osalta. Tuolloin latvukset alkavat supistua jo liikaa. Muutama vuosi, niin metsä on pilalla. Joillakin yhtiöillä saattaa olla isommatkin vaatimukset puuston järeydelle. Silloin ei voi kun odottaa.

    Raivaamalla vähän reippaammalla kädellä hankitaan vuosia pelivaraa harvennusten ajoituksen suhteen. Ajaudutaan helposti ”ajolähtötilanteeseen”,jos taimikko jätetään liian tiheäksi. Peli on menetetty ,jos puut eivät käy kaupaksi.

    Muistutan vielä siitä ,että kohu harvaksi päätyneistä harvennuskohteista johtui paljolti siitä ,että kohteilta oli menty käsittelemään liian varhain. Puunostajat ovat ottaneet vahingosta opiksi eivätkä välttämättä osta enää pienipuisia leimikoita entiseen malliin. Eivät ,vaikka harvennuksella olisi metsänhoidollisesti kova kiire. Mainehaittaa harvennuksen huonosta  lopputuloksesta ei haluta ottaa.

    Visakallo Visakallo

    Männyn latvusten kanssa ei tule ongelmaa, kun pituuden ei anneta mennä kovin paljoa yli 10 metrin. Joko suorittava muistaa, miksi tähän menetelmään on täällä päädytty? Maantieteestä johtuvia olosuhteita kun ei pysty täällä muuttamaan. Kuusikot ja koivikot hoidetaan normaalisti hyvän metsänhoidon ohjeiden mukaisesti. Riskialueilla olevat koivikot suojataan sähköaidoin. Männiköissä pinta-alat ovat suurempia, joten niissä aitaukseen ei olla lähdetty.

    suorittava porras suorittava porras

    Mäntyä voi kasvattaa mainiosti 12-14 metrin pituuteen 2000 runkoa/ha tiheydessä. Pelivaraa harvennukselle  on useampi vuosi.

    Kolmannes ylimääräisiä puita runkoluvusta aiheuttaa jo merkittäviä kasvutappioita, alentaa keskijäreyttä ja vähentää sen seurauksena myyntimahdollisuuksia. Pahemmassa tapauksessa on tartuttava raivaussahan ja kaadettava liiat pois ,mikäli pyritään säilyttämään metsän elinvoimaisuus.

    Hirvi on huono selitys ylitiheydelle. Taimikonhoito tehdään yli 4-5 metriseen taimikkoon, jolloin hirvivaara on ohi. On hätävarjelun liioittelua jättää tuon pituisia puita yhtään suosituksia tiheämpään.

    Visakallo Visakallo

    Suorittava ei näköjään ole vieläkään ymmärtänyt, miksi ensiharvennusvaiheessa on se 3000 runkoa. Koska taimikkoa on jouduttu kasvattamaan 4-5 metriin asti normaalia tiheämpänä, sen raivaaminen 2000 ei ole järkevää. Silloin eteen voisi tulla jo lumituhojenkin vaara. Lisäksi itse raivaustyö olisi jo työläs ja kallis. Menetelmä on näihin oloihin kehitetty ja ollut erittäin hyvin toimiva jo kaksikymmentä vuotta. Sitä muutetaan, jos siihen tulisi tarvetta. Tähän asti ei ole tullut.

    Makarov

    Muistaakseni Suorittava kehotti aikaisemmin taimikot hoitamaan tavoitetiheyteen 2-3 metrin pituudessa, nyt näyttänyt nousevan pituudet 4-5 metriin.

    Kyllä tuo Visan kasvatus systeemi hyvä on hirvituho alueilla, se on helppo sivusta huudella ilman kasvatus vastuuta. Tämmöisiä vähän ylitiheitä männyntaimikoita hirvien takia itse käsitellyt ennakkoraivauksilla joskus sillai että mätkinyt maahan melko järeääkin tavaraa tehden tilaa vielä kasvulle. Omana työnä ihan hyvä homma mutta ymmärrän että maksaa sen verran että moni jättää teettämättä jos ei itse pysty tekemään. Nytkin olisi tällainen kuvio joka olisi tarkoitus tehdä.

    suorittava porras suorittava porras

    Onko kyse pelkästään sivusta huutelusta , jos tarkoituksena on omalta osaltaan yrittää vaikuttaa siihen , että metsät hoidetaan ajallaan ja mahdollisimman vähällä vaivalla? Esim.  raivaukset on edullisinta ja helpointa tehdä mahdollisimman varhain. Työ on mielekästä eikä ole useimmille ylivoimaista. Kauppakelpoinen satokin kehittyy nopeasti eikä tarvitse tuskailla puutavaran  menekkivaikeuksien kanssa . Jälkimmäinen tilanne on ollut monilla käsillä tähänkin mennessä ja ongelma laajenee energiapuun kysynnän laimenemisen seurauksena. Eikö tilanteeseen Makarovinkin mielestä ole syytä varautua?

    Panu Panu

    @Visakallo miten tuohon 3000/ha päädytään? Mennäänkö siihen heti varhaisperkauksessa vai esim. varhaisperkauksessa 5000/ha ja taimikonhoidossa pahimman hirvivaaran ollessa ohi 4-5 metrissä 3000/ha?

    Visakallo Visakallo

    Juuri tuolla tavalla kuin Panu kirjoitti, eli varhaisperkauksessa n. 5000/ha (lehtipuusta vapaana) ja 4-5 metrin pituudessa n. 3000 kpl/ha.

    Visakallo Visakallo

    Vain 5 astetta oli plussan puolella aamulla kun ajoin hirventorjuntahommiin. Näkyi 50 metriä pitkä kantokasa lähteneen laanilta. Syksyn merkkejä ilmassa.

Esillä 10 vastausta, 791 - 800 (kaikkiaan 801)