› Keskustelut › Metsänhoito › Energiapuun tulevaisuus

  • Tämä aihe sisältää 1,123 vastausta, 60 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten Rukopiikki toimesta.
Esillä 10 vastausta, 821 - 830 (kaikkiaan 1,123)
1 2 3 … 82 83 84 … 111 112 113

  • Energiapuun tulevaisuus

    Lähetetty: 30.3.2025, 13:41

    Merkitty: 

    Tämä liittyy vuosi sitten julkaisemaani kuvaan: https://www.metsalehti.fi/lukijoiden-kuvat/miten-kasittelisitte-2/

    Kohteella tehtiin energiapuuhakkuu menneenä talvena. 16 ha alalta tuli kertymää 1047 m3. Ostomies arvioi, että pääosa kohteesta tehdään karsittuna rankana, ja jotkut kohdat kokopuuna. Näytti kuitenkin toteutuneen toisin päin. Hinta oli molemmille lajeille sama. Puustolle jäi tiheyttä vieläkin sen verran, että 5 vuoden päästä on edessä ensiharvennus. Muistelen usean palstan ”ammattimiehen” olleen kuvien perusteella sitä mieltä, että raivaussaha olisi oikea väline tällä kohteella. No, nyt tuli tehtyä hyvä ”raivaus”, hakkuutuloa tuli yli 20 k€ ja Metkat päälle. Olisi muuten ollut raivaussahalla aika iso työmaa…

    Tämän kohteen perusteella tuntuisi siltä, että rehevällä kasvupaikalla voisi puuta kasvatella alkuvaiheessa huomattavan tiheässä asennossa. 15 vuoden jälkeen energiapuuhakkuu ja 20 vuoden jälkeen ensiharvennus. Korkokannan ei tarvitse kummoinen olla, jotta tämä malli olisi kannattavin.

    Mutta, millaisia näkemyksiä palstalaisilla on energiapuun kysyntä- ja hintanäkymästä, sanotaan vaikka 15 vuotta eteenpäin? Itsellä on melko paljon ylitiheitä taimikoita, joissa vaihtoehtona olisi taimikonraivaus per heti, tai energiapuun korjuu 5-10 vuoden päästä.

    Tekijä
    jpjulku jpjulku
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Metsuri motokuski 24.8.2025, 06:26

    Tätä samaa on tullut kysyttyä itsekin. Tosin lähestymällä asiaa eri suunnasta. Viimeisin vastaus oli että kirjoittaa kaikkien metsänomistajien puolesta. Minun puolesta ei tarvitse kirjoittaa. Koivua tuli istutettua tänäkin keväänä.

    Mutta jos visan metsissä kuitenkin on liikaa hirviä vaikka paikallinen hirviporukka ei ole epäonnistunut hirvimäärän vähentämisessä niin noinhan se on tehtävä männyn kasvatus kuin visa sen tekee. Tarpeeksi suurella tiheydellä että syöntivaraa on. Se että myykö puunsa energiana vai ei on toisarvoinen asia. Tärkeintä on että uudistaminen onnistuu.

    suorittava porras suorittava porras 24.8.2025, 06:42

    Puuhastelijalle…

    Kun syötävää ja suojaa on runsaasti tarjolla,niin on. Ei hirvet tyhjän perässä ravaa. Asettuvat sinne , missä on hyvä olla.

    Mahdollinen ongelma ei välttämättä ole edes laaja-alainen, mutta yksittäisen tilan kohdalla haastava, mikäli osa paikkakunnan hirvistä asettuu asumaan pidemmäksi aikaa sinne.

    Esimerkiksi omalla paikkakunnallani hirvien jo minimitiheyskin , 2,6/1000 , merkitsee reilua sataa yksilöä.Siirtyessään talvilaitumille hirvet yleensä laumautuvat . Muutaman hirven lauma voi tämän seurauksena osua jonkun onnettoman metsänomistajan tontille ,mutta muualla ei vastaavasti esiinny ensimmäistäkään. Ravinnon hyvä saatavuus on ratkaiseva tekijä.

    Hirvien ravinnon saatavuudessa on vallalla positiivinen ”pöhinä”. Voimakkaan laajentamisen kohteena olevat sähkönsiirtoverkkojen johtokadut ja ennallistettavat turvetuotantoalueet tarjoavat jatkossa enemmän syötävää. Ennakoitavissa on myös hirvikannan kasvua tämän seurauksena. Kehitystä vauhdittaa metsästyspaineen aleneminen petojen voimakkaan lisääntymisen seurauksena.  Kyseiseen pulmaan ei tunnu löytyvän ratkaisua. Varmin keino välttyä hirvivahingoilta tai pitää vahingot siedettävänä on pitää ravinnon määrä mahdollisimman niukkana taimikon ollessa pientä. Taimet on myös saatava kehittymään nopeasti ,jotta alttius vahingoille muodostuu mahdollisimman lyhytaikaiseksi. Pelkästään valittamalla tilanne tuskin korjaantuu.

     

    Visakallo Visakallo 24.8.2025, 06:46

    Jos aivan tarkkoja halutaan olla, olen ilmoittanut kirjoittavani kaikkien niiden metsänomistajien puolesta, jotka kärsivät hirvivahingoista. Onneksi läheskään kaikki eivät kärsi vahingoista, ja vielä vähemmän on meitä, joiden metsät sijaitsevat vakiintuneilla talvilaidunalueilla. Vaikka paikallinen hirviseura on tehnyt kaiken voitavansa, ei sekään voi kaikkia hirviä tällaisilta alueilta ampua, koska eihän niitä sen jälkeen olisi juuri muuallakaan. Olen hoitanut metsiä aikoina, kun hirviä oli vähän, ja myös sellaisina aikoina, kun niiden määrä karkasi käsistä, ja taas sellaisena aikana, kun tilanne parani. En ole koskaan esittänyt hirvien hävittämistä kokonaan, mutta nykyiset määrät suhteessa kuusettumisen todelliseen vähentämiseen ovat kyllä liian suuret.

    Visakallo Visakallo 24.8.2025, 07:15

    Metsuri motokuskille toivotan aidosti onnea koivunkasvatukseen! Se on koivulle hyvin sopivilla maapohjilla todella palkitsevaa, eikä harvennuksia tarvitse kauan odotella. Toivotaan, että hinnatkin pysyisivät hyvinä myös jatkossa.

    Metsuri motokuski 24.8.2025, 08:15

    Kiitoksia. Sitä yritetään.  Katsotaan mitä tulee. Kyllä meilläkin niitä hirviä on (vasaporukka ja kaksi komeaa sonnia). Onneksi vielä ovat jättäneet koivut rauhaan. Talveksi alue kyllä hyvin tyhjenee hirvistä. Jokunen läpikulkija voi jäädä pyörimään.

    Apli 25.8.2025, 07:52

    Pientä tarinointia kesästä ja muuta hakkuun ohella. #herra_hirvi #johndeereforestry #h212 #laaniaoy

    Herra Hirvellä mennyt mukavasti kesä, ja etsivät uutta motokuskia hommiin kun töitä riittää(: Pohojanmaalla..

    A.Jalkanen A.Jalkanen 25.8.2025, 10:12

    Eikö metsänhoitosuositusten uusi tiheämpi harvennusmalli ole suositus eikä määräys? Metsäuutisissa kerrotaan että enskassa tulee ongelmia, jos taimikonhoito on hutiloitu: joskus ajourien aukaisun jälkeen otettavaa ei enää ole. Ehkä näissä tapauksissa saadaan parempi jatko metsikölle jos tehdään pohjapinta-alan sijaan runkoluvun mukainen harvennus?

    Panu Panu 25.8.2025, 11:19

    Ongelma on juuri se runkoluku. Metsänhoitosuositukset eivät puhu mitään PPA:sta ensiharvennukssa (enää). Kun runkoluvun mittaa etukäteen niin ongelmia ei tule kuten jutun kommenttiin kirjoitin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 25.8.2025, 11:46

    Joo oikein huomattu Panulta, että jutun tapauksessa taimikko ollut harvahko ja enskaa yritetty kenties liian aikaisin? En ehkä niputtaisi ”havuvaltaisia” vaan soveltaisin kuusella pienempää runkolukua, ts. selvästi alle 2000 ennen enskaa (kuten jutun metsikössä), ja vastaavasti männyllä saa olla  enemmän. Jopa 3000 voi olla järkevä tiheässä kylväen perustetussa männikössä hirviriskialueella.

    Itse olen ollut siinä uskossa että uusi ohje tiheämpänä kasvatukseen koskee nimenomaan aikaa ennen enskaa. Tällainen käsitys jäi äskeisestä webinaarista. On kuitenkin loogista jättää vielä enskan jälkeenkin hieman enemmän runkoja, jos halutaan lisää kasvua metsikön keski-iässä eli nopeimman kasvun vaiheessa. Määrä on kuitenkin tapauskohtainen, eli ohjeita on osattava soveltaa kunkin metsikön historian pohjalta oikein. Pääasia kun ei ole ppa eikä runkoluku vaan latvusten kunto.

    Visakallo Visakallo 26.8.2025, 07:23

    Ainakin minulta oli mennyt ohi se tutkimus, että mänty ei hyödykään voimakkaasta harvennuksesta yhtä  paljon kuin on aikaisemmin ajateltu. Ilmeisesti tämä on osaltaan uuden harvennusmallin takana?

Esillä 10 vastausta, 821 - 830 (kaikkiaan 1,123)
1 2 3 … 82 83 84 … 111 112 113