Keskustelut Metsänhoito Energiapuun tulevaisuus

  • Tämä aihe sisältää 1,123 vastausta, 60 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten Rukopiikki toimesta.
Esillä 10 vastausta, 831 - 840 (kaikkiaan 1,123)
  • Energiapuun tulevaisuus

    Tämä liittyy vuosi sitten julkaisemaani kuvaan: https://www.metsalehti.fi/lukijoiden-kuvat/miten-kasittelisitte-2/

    Kohteella tehtiin energiapuuhakkuu menneenä talvena. 16 ha alalta tuli kertymää 1047 m3. Ostomies arvioi, että pääosa kohteesta tehdään karsittuna rankana, ja jotkut kohdat kokopuuna. Näytti kuitenkin toteutuneen toisin päin. Hinta oli molemmille lajeille sama. Puustolle jäi tiheyttä vieläkin sen verran, että 5 vuoden päästä on edessä ensiharvennus. Muistelen usean palstan ”ammattimiehen” olleen kuvien perusteella sitä mieltä, että raivaussaha olisi oikea väline tällä kohteella. No, nyt tuli tehtyä hyvä ”raivaus”, hakkuutuloa tuli yli 20 k€ ja Metkat päälle. Olisi muuten ollut raivaussahalla aika iso työmaa…

    Tämän kohteen perusteella tuntuisi siltä, että rehevällä kasvupaikalla voisi puuta kasvatella alkuvaiheessa huomattavan tiheässä asennossa. 15 vuoden jälkeen energiapuuhakkuu ja 20 vuoden jälkeen ensiharvennus. Korkokannan ei tarvitse kummoinen olla, jotta tämä malli olisi kannattavin.

    Mutta, millaisia näkemyksiä palstalaisilla on energiapuun kysyntä- ja hintanäkymästä, sanotaan vaikka 15 vuotta eteenpäin? Itsellä on melko paljon ylitiheitä taimikoita, joissa vaihtoehtona olisi taimikonraivaus per heti, tai energiapuun korjuu 5-10 vuoden päästä.

  • Kokenut kaiken tietää

    Männikön kasvu ja tätä kautta myös nykyään hiilen sidonta on aina kärsinyt voimakkaasta harvennuksesta. Ensiharvennukset on viime vuosina aiheuttaneet aika suurenkin notkahduksen kasvuun, eli kun se saanto pitää olla suuri, ja ajourat on reilusti yli 4 metrisiä, niin liian harvaksi on mennyt. Tietysti korostuu mitä pienempään metsään mennään, isot koneet saattaa ilmiötä vielä pahentaa.

    Kuusiuskova

    Tämän takia meikäläinen usein tekee ensiharvennuksen itse, saa metsän halutun näköiseksi. Tosin meitä omatoimisia hakkaajia on koko ajan vaan vähemmän. Energiarangasta muuten luvattiin edelleen maksaa 48€ täällä etelässä.

    suorittava porras suorittava porras

    Nykyään enskoille on tarjolla vain niitä isompia koneita hakkuutoiminnan keskittyessä isommille yrityksille, jotka ”ostavat” pienet pois. Samalla poistuu myös huonosti tuottava pieni kalusto. Tämä kannattaa ottaa huomioon puustoa kasvatettaessa jo viimeistään nyt . Riukumetsiä ei kannata enää tuottaa millään verukkeella tai on sahaamassa omaa oksaansa. Esimerkkejä on jo aivan riittävästi olemassa. Niistä on syytä ottaa opiksi.

    Visakallo Visakallo

    Kuusiuskovalle totean, että täällä Etelä-Suomessa useita hyvin suuria puuta käyttäviä voimaloita, mm. Vuosaari, jotka imevät tehokkaasti koko alueen energiapuut. Niiden puuntarve oli alun perin suunniteltu nykyistä enemmän tuonnin varaan, mutta maailma muuttui sen jälkeen. Helenin tiedotuspolitiikka oli asiasta taannoin kieltämättä aika mielenkiintoista. Se hehkutti kyllä lämpöpumppuja, sähkökattiloita ja hukkalämmön talteenottoja, mutta sivuutti lähes täysin todellisen kivihiilen korvaajan, eli puun. Puun osuus pääkaupungin lämmittämisessä on nyt korkeimmillaan sitten kaukolämpöajan alkamisen.

    mehtäukko

    ”…Tietysti korostuu mitä pienempään metsään mennään, isot koneet saattaa ilmiötä vielä pahentaa…”

    Keskiraskas ketju on teloineen hieman yli 3metriä leveä ylettyen 11 metriin. Mikä on se pakkomielle, että on työnnyttävä ” mitä pienempään metsään” ? Tämä on kumma rasite, sillä taimikot oikein hoidettuna löytyy järkevä aika-ikkuna harventaa puusto.

    Kuitenkin pakollisten ajo-urien aukaisu kohtuullissa leveyksissä on mo:n hyväksyttävä, jos toiminta on metsätaloutta.

    Nostokoukku

    Miksi konemiehiä kiusataan harvennushakkuilla. Puun on pientä tai hakkuukelvotonta, kertymää ei tule ja kaikki osapuolet päätyvät tappiolle. Istutetaan kuusta 400 tainta hehtaarille, mäntyä 500. Kuusiuskova kertoi toisaalla huikeista kasvuista alle 40 vuodessa, puusto helposti avohakkuu mitoissa. Raivataan tuohon tiheyteen istutetut puustot tehokkaasti ja nautitaan kaikille osapuolille kannattavasta lopputuloksestsa. Koneyrittäjät voivat keskittyä vain riittävän isoon avohakkuukalustoon, valmistajat voivat suunnitella ja tuottaa entistä isompia koneita.

    suorittava porras suorittava porras

    Uraleveyksiin vielä sen verran ,että keskiraskas viimeksi käyttämäni moto, joka oli tuoteperheen pienin,  oli leveydeltään 3.70cm metrinlevyisillä teloilla varustettuna. Teloja löytyy jo leveämpiäkin eikä niitä ainakaan motosta kovin usein irtotella( omalla kohdalla ei kertaakaan) koko koneen elinkaaren aikana. Myös ajokoneissa sama varustus ja niille 5 metrin uratkin aiheuttavat joskus haasteita täydellä kuormalla liikuttaessa. Puskee kuin pässi mutkia suoraksi. Tilaa tarvitaan. Nykyistä kapeampiin ajourien ei ole enää paluuta. Urat tehdään sopiviksi jo ensimmäisen harvennuksen yhteydessä.

    Nuakka

    Nyt tuli totuus suorittavan suusta. Alle 5 metrin uria ei nykykalustolla tehdä.

    Kokenut kaiken tietää

    Jotta se kasvu ja sitä kautta hiilen sidonta olisi kiertoajan alussakin suurta, pitäisi taimikko kasvattaa tiheämpänä. Vaikka koneet on 3,5 metrisiä, ajourat on huomattavasti leveämpiä. Korjuun kannattavuus juuri on ohjannut niihin taimikonhoito suosituksiin, jotka on optimoitu 100 litraisten runkojen korjuuseen. Sitten voimakas ensiharvennus. Johtaa automaattisesti pienempään kasvuun. Toki järeytyminen vähän kompensoi tätä, mutta hiilensidonta on pienempää, kuin täystiheän metsän kasvatuksessa.

    mehtäukko

    Tuo on kannanotto.

    Miksikö tehdään harvennuksia? Kuuluu puunkasvatuksen vaiheisiin, ja jos se on vieläkin epätietoista, on valistus mennyt kuuroille korville.

Esillä 10 vastausta, 831 - 840 (kaikkiaan 1,123)