Energiapuun tulevaisuus

Tottakai harvennus kuuluu puunkasvatuksen vaiheisiin, mutta koneelliselle korjuulle on pelkkä riesa. Kuten Kokenut sanoi, nykyiset metsänhoitosuositukset tähtäävät koneellisen korjuun kannattavuuteen. Puuston ja metsänomistajan mielipiteillä ohjeissa ei oikeastaan ole jalansijaa. Miksi asiaa ei viedä perille asti? Istutustiheys kuusella 400, männyllä 500. Tehokas raivaus ja lannoitus. Puusto avohakkuu mitoissa alle 40 vuodessa. Oksamassaa tarvitaan puunkasvuun ja energiaksikin sitä kertyisi enemmän. Koneyrittäjä ei tarvitsisi tehdä huonoa tulosta harvennuksilta ja metsänomistajan ei tarvitsisi harmitella leveitä ajouria.

Kelpaako Nostokoukun reseptin mukaan harvassa kasvatettu puu sahoille? Pitäisikö puut vähintäänkin karsia?

Jep, suorittavan näkökohta on selkeä: metsätilat ovat pieniä ja harvennuksia on niputettava, jolloin jokainen kuvio ei välttämättä tule harvennetuksi optimihetkellä. Silloin hiukan liian harva on vähemmän haitaksi kuin liika tiheys, koska ajoituksessa on enemmän pelivaraa ennen latvuksen pilalle menoa.

Äläs nyt Nostokoukku, eikös kuitupuu ole sellufirmoille mieleinen ja tuottoisa ostos edelleen. Vessi eli Veli-Jussi Jalkanen kertoo havainneensa että yksittäinen suuri puu (etenkin kuusi) voi kasvaa harvassa asennossa hyvin vielä suurena, jos sillä on pitkä latvus. Toisaalta hän pyrkii itse lyhyisiin kiertoaikoihin omassa metsänhoidossaan. Nämä ovat kaksi eri asiaa: kasvatetaanko puita hakattaviksi vai hiilen sitojiksi. Mutta nyt mentiin sivuun energiahakkuista.

Niin tavallaan mentiin, mutta energiakäyttö toisaalta mahdollistaa pieniläpimittaisen puun korjuun ja hyödyntämisen, ja täten hiilen sidonnan ja kuutioiden kasvattamisen kiertoajan alussa. Minulta korjattiin harventamatonta metsää juuri 5 hehtaaria aukoksi, kyllä niin voi tehdä. 7500 runkoa puitiin, ei tarvinnnut kiertoajan kuluessa murehtia ajouravaikutusta. En kyllä suosittele yleismenetelmäksi. Lahoa oli muuten reilusti  yli 300 mottia, tulee sitä ilman korjuuvaurioitakin.

Sellufirmoille on  sama minkä kokoista puuta kattilaan työntävät. Menihän tässä joku vuosi sitten sellun huippuhinnan aikana tukkileimikoista kaikki tavara samaan kasaan ja selluksi. Oikeastaan on parempi mitä järeämpää. Sahauskelvottomasta järeästä puusta tulee sellua. Mutta korjuuketjuille harvennukset ovat riesa. Ja tähän on yritetty saada parannusta metsänhoito-ohjeilla. Puutahan tulee kasvattaa korjuun näkökulmasta, ei puuston luontaisen dynamiikan mukaan.

Luken tutkimuksethan osoittavat, että suomalaisesta puustosta ei ole hiilensitojaksi. Kasvatetaan puuta vain teollisuuden tarpeisiin ja koneellisen korjuun etu mielessä.