Keskustelut Metsänhoito Energiapuun tulevaisuus

  • Tämä aihe sisältää 1,123 vastausta, 60 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten Rukopiikki toimesta.
Esillä 10 vastausta, 851 - 860 (kaikkiaan 1,123)
  • Energiapuun tulevaisuus

    Tämä liittyy vuosi sitten julkaisemaani kuvaan: https://www.metsalehti.fi/lukijoiden-kuvat/miten-kasittelisitte-2/

    Kohteella tehtiin energiapuuhakkuu menneenä talvena. 16 ha alalta tuli kertymää 1047 m3. Ostomies arvioi, että pääosa kohteesta tehdään karsittuna rankana, ja jotkut kohdat kokopuuna. Näytti kuitenkin toteutuneen toisin päin. Hinta oli molemmille lajeille sama. Puustolle jäi tiheyttä vieläkin sen verran, että 5 vuoden päästä on edessä ensiharvennus. Muistelen usean palstan ”ammattimiehen” olleen kuvien perusteella sitä mieltä, että raivaussaha olisi oikea väline tällä kohteella. No, nyt tuli tehtyä hyvä ”raivaus”, hakkuutuloa tuli yli 20 k€ ja Metkat päälle. Olisi muuten ollut raivaussahalla aika iso työmaa…

    Tämän kohteen perusteella tuntuisi siltä, että rehevällä kasvupaikalla voisi puuta kasvatella alkuvaiheessa huomattavan tiheässä asennossa. 15 vuoden jälkeen energiapuuhakkuu ja 20 vuoden jälkeen ensiharvennus. Korkokannan ei tarvitse kummoinen olla, jotta tämä malli olisi kannattavin.

    Mutta, millaisia näkemyksiä palstalaisilla on energiapuun kysyntä- ja hintanäkymästä, sanotaan vaikka 15 vuotta eteenpäin? Itsellä on melko paljon ylitiheitä taimikoita, joissa vaihtoehtona olisi taimikonraivaus per heti, tai energiapuun korjuu 5-10 vuoden päästä.

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    En tiedä mitä Koukku haluaa sanoa mutta on metsistä hiilen sitomiseen mikäli siitä maksetaan. On myös suojelualueiksi jos niistä maksetaan. Metsätalous on vielä monelle elinkeino ei harrastus eikä hyväntekeväisyyttä. Asenteet varmaan tältä osin muuttuvat sitä mukaa kuin metsätalouden osuus tuloista pienenee.

    Nostokoukku

    Eipä nuo Luken laskelmat oikein hiilensitomisesta vakuuta. Yhteiskunnalla ei ole varaa maksaa hiilensitomisesta eikä suojelusta. Ja mikä tärkeintä, poliitikoilla ei ole haluja maksaa. On paljon kunniakkaampaa maksaa liiallisista hiilipäästöistä ulkomaisille toimijoille sakkomaksuja kuin kotimaan metsänomistajille. Kotimaassa maksut menisivät pääosin geopoliittisesti väärille alueille.

    mehtäukko

    ”..Istutetaan kuusta 400 tainta hehtaarille, mäntyä 500…” Tuonhan tuo koukku sai kerrottua.

    Kuten olen joskus kertonut, prof.Kärkkäinen mainitsi nimenomaisesti tukin laadun ja täystiheyden varmistuksen harvennuksilla. Muu sen verukkeisto on pötyä.

    Hoidetuissa harvennuksissa koneketjulla saa kohtuullista tulosta, taksa myötäilee järeyden mukaan. Mo joutuu tinkimään tilistään laiminlyömissään kohteissa, mikä on ihan oikein.

    Nostokoukku

    Kärkäisellä on se ongelma, että hän ajattelee asioita puuston kasvatuksen ja metsänomistajan näkökulmasta. Hän on luultavasti unohtanut koneellisen korjuun vaatimukset. Ja sehän tulee olla kasvatuksessa ykkösprioriteetti.

    mehtäukko

    Ja höpö höpö.

    Kone-yrittäjien liitto ei ole laatinut harvennusmalleja.

    Nostokoukku

    Onko koneköpöillä oikein oma liitto? Ettei vain olisi ammattiliitto. Ja ajamassa edunvalvontaa. Eipä olisi uskonut.

    Visakallo Visakallo

    Nostokoukku: ”Yhteiskunnalla ei ole varaa maksaa hiilensitomisesta eikä suojelusta. Ja mikä tärkeintä, poliitikoilla ei ole haluja maksaa. On paljon kunniakkaampaa maksaa liiallisista hiilipäästöistä ulkomaisille toimijoille sakkomaksuja kuin kotimaan metsänomistajille. Kotimaassa maksut menisivät pääosin geopoliittisesti väärille alueille.”

    Olen samaa mieltä kuin Nostokoukku. Kyllä kaikki puheet hiilensidonnan korvaamisesta metsänomistajille voi jättää täysin omaan arvoonsa.

    Visakallo Visakallo

    Helenin arvion mukaan Helsingin Vuosaaren biolämpölaitoksessa käytetään biomassaa noin 1,5 terawattituntia vuodessa, mikä vastaa arviolta 12 000 rekallista puuta. Se tekee keskimäärin 33 rekkalastillista päivässä. Suurin osa biomassasta on metsähaketta, mutta myös puupellettejä käytetään. Helen pyrkii hankkimaan polttoaineita mahdollisimman paljon kotimaasta, ja keskikulkumatka on noin 90 kilometriä, mutta polttoainetta voidaan tuoda myös 200 kilometrin päästä ja ulkomailta täydentämään saatavuutta.

    Perko

    Moto ”hakkurit ” oli lakossa, eikä siitä kapinasta kovin pitkästi  ole. Kovat porvarit ja ei mene mukamas jk metsään on sellaiset liiton säännöt.  Onko jokin paikka johon halulla menee vai kiertelee lavetteineen  ABC :ltä seuraavalle.

    mehtäukko

    Möyrytkää vaan pässit keskenänne, kun olette taas niin umpi tyhmiä.

Esillä 10 vastausta, 851 - 860 (kaikkiaan 1,123)