Keskustelut Metsänhoito Energiapuun tulevaisuus

  • Tämä aihe sisältää 266 vastausta, 32 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 3 viikkoa, sitten Sulli toimesta.
Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 266)
  • Energiapuun tulevaisuus

    Tämä liittyy vuosi sitten julkaisemaani kuvaan: https://www.metsalehti.fi/lukijoiden-kuvat/miten-kasittelisitte-2/

    Kohteella tehtiin energiapuuhakkuu menneenä talvena. 16 ha alalta tuli kertymää 1047 m3. Ostomies arvioi, että pääosa kohteesta tehdään karsittuna rankana, ja jotkut kohdat kokopuuna. Näytti kuitenkin toteutuneen toisin päin. Hinta oli molemmille lajeille sama. Puustolle jäi tiheyttä vieläkin sen verran, että 5 vuoden päästä on edessä ensiharvennus. Muistelen usean palstan ”ammattimiehen” olleen kuvien perusteella sitä mieltä, että raivaussaha olisi oikea väline tällä kohteella. No, nyt tuli tehtyä hyvä ”raivaus”, hakkuutuloa tuli yli 20 k€ ja Metkat päälle. Olisi muuten ollut raivaussahalla aika iso työmaa…

    Tämän kohteen perusteella tuntuisi siltä, että rehevällä kasvupaikalla voisi puuta kasvatella alkuvaiheessa huomattavan tiheässä asennossa. 15 vuoden jälkeen energiapuuhakkuu ja 20 vuoden jälkeen ensiharvennus. Korkokannan ei tarvitse kummoinen olla, jotta tämä malli olisi kannattavin.

    Mutta, millaisia näkemyksiä palstalaisilla on energiapuun kysyntä- ja hintanäkymästä, sanotaan vaikka 15 vuotta eteenpäin? Itsellä on melko paljon ylitiheitä taimikoita, joissa vaihtoehtona olisi taimikonraivaus per heti, tai energiapuun korjuu 5-10 vuoden päästä.

  • Panu Panu

    Eihän Helenilläkään kestänyt kuin 116 vuotta päästä kivihiilestä eroon (pääsi tänään ainakin Salmisaaressa ellei sitten ole aprillipila :-).

    Kokenut kaiken tietää

    Eikös lähes kaikki datakeskusten käyttämä sähkö muutu lämmöksi, jos rakennetaan tarpeeksi keskuksia, niin tuleehan niistä lämpöäkin.

    Panu Panu

    Kyllä mutta niitä datakeskuksia ei välttämättä enää tule jos hallitus nostaa niiden sähköveroa kuten on kaavaillut.

    Visakallo Visakallo

    Suomessa on 745 taajamaa, joissa kaukolämpö on lähes kaikissa. Kaukolämpölaitosten tekninen käyttöikä on samaa luokkaa kuin tuulivoimaloidenkin, eli 20-25 vuotta. Kaukolämpölaitoksia uusitaan sitä mukaa kuin niiden käyttöikä lähenee loppuaan, eli mitään äkkikäännöksiä ei niidenkään osalta tapahdu.

    Tolopainen Tolopainen

    Datakeskukset tulevat Suomelle aivan liian kalliiksi, kun niille pitää turvata häiriötön sähkön saanti. Niiden pitää itse maksaa kulunsa eikä kaataa niitä muiden sähkön käyttäjien maksettavaksi. Mutta mehän asummekin hölmölässä. Jonne otetaan vastaan kaikenlaista huuhaata, joka muka työllistää. Missä se Inkoon terästehdaskin viipyy. Jopa alumiini tehdaskin on luvattu tänne rakentaa, sehän on aivan järkyttävä sähkönkuluttaja.

    Apli

    Mitä enemmän suomeen rakennetaan tuuli ja aurinkovoimaa sitä varmemmin kaukolämpö sähköistyy, toki datakeskusten ja jätevesilaitoksien hukkalämpö myös syö kaukolämmön käyttöä, ja maalämpö myös.. Pienissä kunnissa monesti se tilanne että asukasluku kun vähenee niin paikallinen kaukolämpöyhtiö voi olla melkoisissa vaikeuksissa ja rakennuksia joudutaan sitä kautta muuttamaan maalämmölle ja jopa sähkölämmitykseen. Ilmastonmuutos myös ajaa jatkossa kaukolämpöyhtiöitä ahtaalle.

    Nuakka

    Melkoinen negatiivinen kierre syntymässä maaseudulle. Tuulimyllyt karkottavat luonnonrauhan etsijät, lämmöntuotannon sähköistyminen lopettaa energiayrittäjyyden, maaseudun työpaikat ja asukkaat vähenevät joten koulut, kaupat ja terveysasemat joutaa sulkea. Tämän jälkeen kukaan ei haluakkaan maalle muuttaa, joten turha pitää teitä ja tietoverkkoja kunnossa. Samalla voi sanoa hyvästit metsuriarmeijalle joka raivaa ne taimikot ettei sitä arvottomaksi muuttunutta energiapuuta syntyisi lisää.

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja

    https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000011061070.html

    ”Kallis huuma, kuka viheltäisi pelin poikki?”

    ”Asiantuntijat arvioivat, että kansalaiset joutuvat kärsimään Suomen valitsemasta linjasta.”

    Epäilen kyllä jos Kainuun korvessa on datakeskus, että miten pitkiä matkoja sitä lämpöä voidaan sieltä siirtää. Kaukolämpölaitos siirtää kaupungeissa lämpöä muutamia kilometrejä.

    Apli

    Syntyvyyden romahdus johtaa siihen että monissa kunnissa ei ole kohta kouluja yms asukasluvun lasku on semmoinen että eipä ole niitä rakennuksia joita lämmittää, isoissa kaupungeissa taas panostetaan hiilineutraaliuteen johon polttava teknologia ei istu, vaan hukkalämpöjen käyttöönotto ja sähkön käyttö, lämpöakut joita ladataan kun sähkö halpaa yms..

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja

    Muu tuotanto kuin tuuli ja aurinkovoima laskee ja uutta sähköntuotantoa tulee vain säästäriippuvaisuutta aurinko ja tuulivoimaa: https://www.fingrid.fi/ajankohtaista/tiedotteet/2024/sahkon-tuotannon-ja-kulutuksen-kehitysnakymat-paivitetty–fingrid-varautuu-merkittavaan-kasvuun-kuluvalla-vuosikymmenella/

    Sähkönkulutuksen kehitysnäkymät pdf

    Sähkönkäytön ennustetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2035: https://www.fingrid.fi/ajankohtaista/tiedotteet/2024/sahkon-tuotannon-ja-kulutuksen-kehitysnakymat-paivitetty–pidemman-aikavalin-nakyma-ennallaan/

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 266)