Keskustelut Metsänhoito Energiapuun tulevaisuus

  • Tämä aihe sisältää 1,123 vastausta, 60 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten Rukopiikki toimesta.
Esillä 10 vastausta, 891 - 900 (kaikkiaan 1,123)
  • Energiapuun tulevaisuus

    Tämä liittyy vuosi sitten julkaisemaani kuvaan: https://www.metsalehti.fi/lukijoiden-kuvat/miten-kasittelisitte-2/

    Kohteella tehtiin energiapuuhakkuu menneenä talvena. 16 ha alalta tuli kertymää 1047 m3. Ostomies arvioi, että pääosa kohteesta tehdään karsittuna rankana, ja jotkut kohdat kokopuuna. Näytti kuitenkin toteutuneen toisin päin. Hinta oli molemmille lajeille sama. Puustolle jäi tiheyttä vieläkin sen verran, että 5 vuoden päästä on edessä ensiharvennus. Muistelen usean palstan ”ammattimiehen” olleen kuvien perusteella sitä mieltä, että raivaussaha olisi oikea väline tällä kohteella. No, nyt tuli tehtyä hyvä ”raivaus”, hakkuutuloa tuli yli 20 k€ ja Metkat päälle. Olisi muuten ollut raivaussahalla aika iso työmaa…

    Tämän kohteen perusteella tuntuisi siltä, että rehevällä kasvupaikalla voisi puuta kasvatella alkuvaiheessa huomattavan tiheässä asennossa. 15 vuoden jälkeen energiapuuhakkuu ja 20 vuoden jälkeen ensiharvennus. Korkokannan ei tarvitse kummoinen olla, jotta tämä malli olisi kannattavin.

    Mutta, millaisia näkemyksiä palstalaisilla on energiapuun kysyntä- ja hintanäkymästä, sanotaan vaikka 15 vuotta eteenpäin? Itsellä on melko paljon ylitiheitä taimikoita, joissa vaihtoehtona olisi taimikonraivaus per heti, tai energiapuun korjuu 5-10 vuoden päästä.

  • suorittava porras suorittava porras

    Visalle on todettava ,että minä en ole ajamassa puun käyttöä energiaksi alas. Sen tekevät kyllä muut tahot ihan pyytämättä. Keskeisimmät asiat ,joihin olen yrittänyt vaikuttaa ovat , että taimikot kasvatetaan suositustiheyksissä ja ,että korjattava puutavara on kookkaampaa verrattuna nykyisiin käytäntöihin.

    Ollikaisen työryhmä on korostanut Tapion ohjeiden noudattamista. Tarkoittaa taatusti myös sitä , että puita ei yritetä kasvattaa liian tiheässä. ”Intensiiviset” harvennuksen pieniläpimittaiseen puustoon useaan kertaan ovat myös työryhmän huolena. Puitahan on pakko harventaa ,jotta latvus ei supistuisi liikaa. Liika supistuminen on seurausta liian suuresta kasvatustiheydestä ja alkuvaiheen hoidon puutteista taimikoissa.

    Positiivisia uutisia on ilmassa. Taimikonhoitorästejä on purettu niin , että tukivarat loppuvat taas kesken. Tuki on siis tarkoitettu rästien purkamiseen. Milloinkahan voidaan uutisoida, että taimikonhoidot tehdään ajallaan eikä rästien purkamiseen tarvita tukia lainkaan? Rästien purkamista vartenhan tuet on säädetty. Tuet eivät kuulu oikea-aikaiseen taimikonhoitoon.

     

    Petkeles Petkeles

    Aika monta vuosikymmentä on rästien purkamista tuettu eri tavoin eivätkä ne ole siitä vähentyneet.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ei nyky-Metka ole niinkään tarkoitettu rästien purkamiseen, vaan se ohjaa tekemään taimikonhoidon oikeana ajankohtana. Ohjaisi vielä selkeämmin, jos tuettaisiin vain taimikoita – ei nuoren metsän hoitoa tai energiapuun korjuuta.

    Olisi hyvä saada konsensus, että suojelualueita perustetaan tarpeellinen määrä (valtion rahoitus) ja että puuta jää hakkaamatta tarpeellinen määrä (teollisuuden osuus). Konsensuksessa on se ongelma, että päästölaskelma on niin epävarma että ei tiedetä milloin hiilineutraalius oikeasti saavutetaan. Jos EU:ssa jätettäisiin laskelmasta pois maatalouden ja metsätalouden maaperät, silloin laskelma olisi kunkin maan osalta kohtalaisen varma. Ei laskelma muutenkaan sisällä kaikkia osioita kattavasti.

    mehtäukko

    Eurostoliiton jäärämäisen pakonomainen tuijotus ensin alueensa näivettämiseen on typeryyden huippua. Kun muualla ihmisten hulluja aikaansaannoksia palautettaisiin edes tälle tasolle, jokin kohtuus toteutuisi.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    * mehtäukko on oikeassa: muidenkin maanosien tulisi toimia ilmastonmuutosta vastaan.

    * Mä ehkä laitoin jo tämän webinaarin mutta kertauksena vielä.

    https://metsatiedepaneeli.fi/uutiset/webinaari-eu-saantelyn-vaikutukset-puuntuotantoon-suomessa/

    * Liittyen metsälain muutokseen, muistelin että Ruotsissa metsälain uudistamiskriteerit ovat meitä tiukemmat. Heillä on kuin onkin alin uudistamisikä edelleen käytössä. Minimi-ikä riippuu kasvupaikasta ja puulajista. ”Föryngringsavverkning får inte göras innan skogen nått en viss ålder, den så kallade lägsta slutavverkningsåldern. För bestånd som domineras av barrträd varierar lägsta tillåtna åldern mellan 45 och 100 år, beroende på markens produktionsförmåga. Bok får föryngringsavverkas tidigast vid 80 år och ek vid 90 år.”

    Leuku Leuku

    Tässäkö energiapuun tulevaisuuden lopullinen niitti? Ainakin punavuorelaisen sisustustakan lämmittäjän kohdalla. Ehkä. 4 €/kg.

    mehtäukko

    Joo, siinä taas pitkätukkaisia jymäytetään oikein kunnolla..

    Nostokoukku

    Ei heitä jymäytetä, saavat mitä haluavat. Polttopuut ovat monelle kaupunkilaiselle sisustuselementti, ei energian lähde. Koivuisista aidoista polttopuista saattaa aina karista vähän roskia. Nämä esitellyt polttopuut ovat roskattomia. Säilyy edustustila siistimpänä. Lisäksi omaatuntoa ei soimaa, kun ei ole tarvinnut tappaa elävää puuta.

    mehtäukko

    Korjaan: pitkätukkainen antaa jymäyttää itseään, mutta sitähän saavat mitä tilaa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Metsäuutisissa juttua yhdeltä energiapuun käyttäjältä. Puuta uskotaan edelleen tarvittavan vaikka sähkökattilat tulevat. Ilmeisesti korkean sähkön hinnan aikaan ajetaan kattiloita puulla. Puuenergian raportointivelvoitteet ovat menneet näpertelyasteelle jos jokainen puutoimitus vaatii oman raportin! Eiköpä riittäisi että lasketaan vuositasolla yhteen puun käyttö ja raportoidaan se. Haloo EU-päättäjät, järki kateissa?

    https://www.metsalehti.fi/artikkelit/kokkolan-energia-rakentaa-omaa-puunhankintaorganisaatiota/#d22ca7cc

Esillä 10 vastausta, 891 - 900 (kaikkiaan 1,123)