Keskustelut Metsänhoito Energiapuun tulevaisuus

  • Tämä aihe sisältää 1,123 vastausta, 60 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten Rukopiikki toimesta.
Esillä 10 vastausta, 951 - 960 (kaikkiaan 1,123)
  • Energiapuun tulevaisuus

    Tämä liittyy vuosi sitten julkaisemaani kuvaan: https://www.metsalehti.fi/lukijoiden-kuvat/miten-kasittelisitte-2/

    Kohteella tehtiin energiapuuhakkuu menneenä talvena. 16 ha alalta tuli kertymää 1047 m3. Ostomies arvioi, että pääosa kohteesta tehdään karsittuna rankana, ja jotkut kohdat kokopuuna. Näytti kuitenkin toteutuneen toisin päin. Hinta oli molemmille lajeille sama. Puustolle jäi tiheyttä vieläkin sen verran, että 5 vuoden päästä on edessä ensiharvennus. Muistelen usean palstan ”ammattimiehen” olleen kuvien perusteella sitä mieltä, että raivaussaha olisi oikea väline tällä kohteella. No, nyt tuli tehtyä hyvä ”raivaus”, hakkuutuloa tuli yli 20 k€ ja Metkat päälle. Olisi muuten ollut raivaussahalla aika iso työmaa…

    Tämän kohteen perusteella tuntuisi siltä, että rehevällä kasvupaikalla voisi puuta kasvatella alkuvaiheessa huomattavan tiheässä asennossa. 15 vuoden jälkeen energiapuuhakkuu ja 20 vuoden jälkeen ensiharvennus. Korkokannan ei tarvitse kummoinen olla, jotta tämä malli olisi kannattavin.

    Mutta, millaisia näkemyksiä palstalaisilla on energiapuun kysyntä- ja hintanäkymästä, sanotaan vaikka 15 vuotta eteenpäin? Itsellä on melko paljon ylitiheitä taimikoita, joissa vaihtoehtona olisi taimikonraivaus per heti, tai energiapuun korjuu 5-10 vuoden päästä.

  • suorittava porras suorittava porras

    Toivottavasti Metsälehdessä oleva artikkeli harvennusmallien toimivuudesta herättää ihmisiä ajattelemaan asioita perusteellisemmin. Uusien mallien tavoitteena on on kasvattaa metsät tiheämpinä ensiharvennuksen jälkeen ja ohjata ensiharvennushakkuut toteutettavaksi puustoltaan järeämpiin kohteisiin. Lisäksi todetaan ,että harvennusmallit toimivat vain siinä tapauksessa , että taimikot on hoidettu asianmukaisesti ajallaan.

    Miten pieniläpimittaisen energiapuun korjuu tukee uusia suosituksia? Ei mitenkään! Hakkuu joudutaan toteuttamaan ennen aikojaan ja kohteiden puusto on liian pientä. Näin ainakin, mikäli korjataan kokopuuta. Harvennusmalleistakaan ei ole näissä tapauksissa mitään apua. Lopputulos on vain se,  mitä huonoissa olosuhteissa pystytään taikomaan ja suosituksia voidaan käyttää vain intiimiin hygieniaan.

    Lue koko juttu lehdestä ajatuksella , ja kerro olenko ymmärtänyt väärin.

     

    Kokenut kaiken tietää

    Niitähän on kaikenlaisia harvennus- ja kasvatusmalleja olemassa, metsänomistajahan voi niistä valita nykylain aikaan aika vapaasti omansa. Joskushan oli sellainenkin villitys, että kun enskakuidusta maksettiin vähän, raivattiin niin harvaksi, että ensimmäiseltä harvennukseltakin saatiin jo tukkia. Pystykarsintaa ja toistuvia lannoituksiakin oli laskettu ja mallinnettu mukaan. Itse tekisin vähän kuvioiden mukaan, jos sattuu pieniä kuvioita olemaan, niitä voi raivata siten, että selviävät kasvuisina siihen asti, että läheisiä kuvioita hakataan samaan aikaan. Ja pienempää puustoa vaikka rajummin, että lihoaa muita kuvioita kiinni. Joku syrjäinen pikkukuvio kannattaa raivurilla vaikka ensiharventaa, ja jättää puut maahan, ennen kuin jättää kokonaan harventamatta. Hirvien laitumet ja karut kuusikot, aukkoiset sekapuustot,  jne. vaatii vähän hienosäätöä yleisiin malleihin, onnistuneet yhden puun istutus/kylvö alueet kannattaa mielestäni raivata suositusten mukaan, vaikka vähän ” pelloksikin”, niitä erikoiskohteita, tiheiköitä , vyöhykkeitä, luonnontuhoja jms. kuitenkin tulee jonkin verran luonnostaan, ja ajoittaisen laiskuuden myötä. Se vaihtoehto, että jättää hoitamatta, ja odottaa päätehakkuujäreyteen, on nykyään vähän arvelluttava, sen lisäksi, että tuotto on huono, voi puut jäädä kokonaan korjaamatta, jos tulkitaan luonnontilaiseksi, ja tulee totaalirajoituksia, vaikka nykyistä huonommilla korvauksilla, tai korvauksetta.

    Visakallo Visakallo

    Metsäuutisten mukaan energiapuulla näyttäisi olevan tulevaisuutta.

    1. EU-tuomioistuin vahvisti bioenergian olevan käytettävissä pyrittäessä päästöttömään energiantuotantoon.

    2. Metsäkeskuksen mukaan viime vuonna energiapuuta korjattiin ennätysmäärä.

     

    Apli

    Kyllähän energiapuun tulevaisuus näyttää vaisulta, vaikka turvetta onkin korvattu puulla olen Suorittavan kanssa samaa mieltä ja Jyväskylän tilanne toistuu monessa kaupungissa, Alvan tilanne tosin ollut tiedossa jo jonkin aikaa.. Lisäksi metsäteollisuuden erittäin synkät näkymät ja rakennemuutos vapauttaa kuitua polttoon..

    mehtäukko

    On aivan yhtä tyhjän kanssa vertuutella ” viime vuoden/ vuosien” energipuumenekkiä tulevaisuuteen. Se oli ja meni. Ja on tyhmyyttä viritellä puustojaan ja risukoita niin epävarman kaupustelun varaan.

    MaalaisSeppo

    Sähkö on pitkälle jalostettu energiamuoto, joten sen merkittävä käyttö kaukolämmön tuotantoon on todennäköisesti ohimenevä ilmiö.

    Sähkön tuotantokustannukset ovat jo todennäköisesti saavuttaneet miniminsä. Lisäksi sähkön kysyntä EteläSuomessa kasvaa, kun kivihiilen käyttö vastapainevoimaloissa loppuu. Siirtoyhtiöt nostava edelleen siirtomaksujaan reippaasti. Vienti Viroonkin vetää taas, kun Eastlink2 on kunnossa.

    Pari vuotta energiapuun hinta todennäköisesti jatkaa laskuaan. Sitten sähkön kysynnän kasvu ja siirtomaksujen nousu tekee tehtävänsä ja energiapuu alkaa taas maistumaan.

    Jovain Jovain

    Puhtaaseen sähkön tuotantoon on panostettu ja tullaan panostamaan. Sitä vastoin metsissä energian tuotanto on eräänlaisen pakkosanelun vaiheessa. Hoitorästit ovat olemassa ja tavoiteltavaan hoidon tasoon ei ole päästy. Tuskin kannattaa pusikoiden varaan metsiensä tuottoa rakentaa. Ehkä on haukattu liian isosta kakusta, resurssit eivät ole riittäneet ja tarkoittaa vääjäämättä alijäämää metsissä. Resursseja on lisättävä, tai voidaan myös erilaisilla metsänhoidon tavoilla hoidon tasoon vaikuttaa. Vastustus on kuitenkin rajua, kuseksitaan mieluummin omille kintuilleen, kuin myönnetään metsänhoidon muutospaineita. Jotka ovat sittenkin jalostavan puuntuotannon puolesta?

    Ola_Pallonivel

    Logistiikka on risuenergian suurin ongelma. Ajellaan tyhjillä autoilla eestaas, kulutus luokkaa 40-50 litraa satasella.

    Kaasuputki ja sähköjohto kuljettaa siihen verrattuna energiaa halvalla eikä tarvi maksaa kuskille tuntipalkkaa.

    Visakallo Visakallo

    Kaasuputkien siirtohävikkiä en tiedä, mutta sähkön kokonaissiirto- ja varastointihäviö on Suomen kaltaisessa maassa huomattava, ja kasvaa entisestään, koska sähköä yhä lisääntyvässä määrin tuotetaan kaukana siitä missä sitä kulutetaan. On sanottu kokonaishäviön nousevan jopa 10 prosenttiin tuotetusta sähkömäärästä.

    mehtäukko

    ”…kuseksitaan mieluummin omille kintuilleen, kuin myönnetään metsänhoidon muutospaineita…”

    Mitä tällä tarkoitetaankaan, mutta tiedosta ja ympäristön/ markkinan tilanteista ei kenelläkään olle puutosta? Muu on jo taika-uskoa.

Esillä 10 vastausta, 951 - 960 (kaikkiaan 1,123)