Keskustelut Metsänhoito Energiapuun tulevaisuus

Esillä 10 vastausta, 971 - 980 (kaikkiaan 1,008)
  • Energiapuun tulevaisuus

    Tämä liittyy vuosi sitten julkaisemaani kuvaan: https://www.metsalehti.fi/lukijoiden-kuvat/miten-kasittelisitte-2/

    Kohteella tehtiin energiapuuhakkuu menneenä talvena. 16 ha alalta tuli kertymää 1047 m3. Ostomies arvioi, että pääosa kohteesta tehdään karsittuna rankana, ja jotkut kohdat kokopuuna. Näytti kuitenkin toteutuneen toisin päin. Hinta oli molemmille lajeille sama. Puustolle jäi tiheyttä vieläkin sen verran, että 5 vuoden päästä on edessä ensiharvennus. Muistelen usean palstan ”ammattimiehen” olleen kuvien perusteella sitä mieltä, että raivaussaha olisi oikea väline tällä kohteella. No, nyt tuli tehtyä hyvä ”raivaus”, hakkuutuloa tuli yli 20 k€ ja Metkat päälle. Olisi muuten ollut raivaussahalla aika iso työmaa…

    Tämän kohteen perusteella tuntuisi siltä, että rehevällä kasvupaikalla voisi puuta kasvatella alkuvaiheessa huomattavan tiheässä asennossa. 15 vuoden jälkeen energiapuuhakkuu ja 20 vuoden jälkeen ensiharvennus. Korkokannan ei tarvitse kummoinen olla, jotta tämä malli olisi kannattavin.

    Mutta, millaisia näkemyksiä palstalaisilla on energiapuun kysyntä- ja hintanäkymästä, sanotaan vaikka 15 vuotta eteenpäin? Itsellä on melko paljon ylitiheitä taimikoita, joissa vaihtoehtona olisi taimikonraivaus per heti, tai energiapuun korjuu 5-10 vuoden päästä.

  • suorittava porras suorittava porras

    Motokuskilla on kyllä käsitteet hallinnassa toimintatapoja myöten.

    Susipuut poistetaan elleivät ne kasva reiässä. Tällöin ei puhuta yläharvennuksesta, vaan laatuharvennuksesta. Ei se isäntäkään mielellään susipuita katsele. Haaroittuneet rungot kuuluvat samaan joukkoon. Jäljelle jää iso kanto, vaikka on poistettu huonolaatuinen puu, jonka lumi tuhoaisi ennemmin tai myöhemmin.

    Nostokoukku

    En epäile, etteikö käsitteet ole hallinnassa, mutta toimintatavoissa olisi parantamisen varaa. Johtuisiko siitä, että moto joutuu tekemään 250 litraisen rungon kanssa samat liikkeet kuin 100 litraisen kanssa…..

    Apli

    Jahas, että 500 eur/ha…. Se tekee rehevällä maapohjalla sitten sen 3 x 500 =1500 eur /ha, eli ensiharvennustulot onkin sitten jo etukäteen kuitattu…

    Taisit unohtaa Metka tuet..

    suorittava porras suorittava porras

    Visa hoi! Et lukenut kommenttiani ajatuksella loppuun. Raivaamaan silloin, kun hehtaari hoituu päivässä. Ei maksa 500/ha. Omatoiminen voi kehuskella hyvällä tienestillä määrittämällä työpäivän hinnaksi 200. Se riittää yrittäjllekin. Viidellä sadalla taimikko perataan kolmeen kertaan ,kun ei lasketa kasvustoa liian isoksi. Metka-kohteella ei 500/ha välttämättä riitä edes kertakäsittelyyn. Saattaa palaa  jopa tonni, kun työpäiviä kertyy monta. Työmäärä karttuu viivästyessään vähintään 10%:n vuosivauhtia . Säästöt löytyvät helposti ajoittamalla työt oikein.

    Visakallo Visakallo

    Apli, en unohtanut Metkaa. Perättäisissä raivauksissa sitä ei saa kuin kerran, -jos silloinkaan, kun suorittava ei malta lukea Metkan ohjeita…

    Visakallo Visakallo

    suorittava: ”500 on ihan sopiva taksa, kun taimikko hoidetaan ajoissa (ei vasta silloin ,kun kohde on tukikelpoinen).”

    suorittava porras suorittava porras

    Et sitten ilmeisesti lukenut viimeistä kommenttiani ajatuksella. Edellisessä vastasin ehkä vähän huonoin sanakääntein mainitsemaasi raivauksen korkeaan hintaan ja sekin kerrottuna kolmella. Summan saa toki kasvamaan viiteensataan/ kerta, jos odotetaan ensimmäistä tukiporrasta viisi vuotta istutuksesta ja edelleen toista samansuuruista kustannuserää jälleen minimissään viiden vuoden kuluttua. Taimikko ei hyödy ensimmäisestä raivauksesta, kun kantovesat jarruttavat kasvua ja ennen kaikkea havupuuntaimen juurien kehittymistä jo seuraavalla kasvukaudella. Kymmenvuotiaassa taimikossa on edessä jo supervesakko ,ellei raivausta tehdä aikaisemmin. Sen raivaaminen maksaa tonnin. Raivataan mieluummin pienissä erissä kolme kertaa ja estetään samalla isojen kantojen kehittyminen ja niistä syntyvien kantovesojenaiheuttama raivauskierre ,joka jatkuu hakkuita edeltävien ennakkoraivausten muodossa päätehakkuuseen asti.

    Kokenut kaiken tietää

    Nyt markkinatilanteen muututtua olisikin tärkeää saada nuoren metsän kunnostuksiin lisää rahoitusta, ja kemeran tukitasot takaisin energiapuun korjuisiin. Että konepajoilla ei tyssää hommat alkuunsa, yrittäjiltä lopu työ, ja tulevaisuuden tukkimetsät, joista saadaan korkeamman lisäarvon tuotteita, riukuunnu pilalle. Siinä on MTK:lle, koneyrittäjille jms. Taas edunvalvontatyötä tehtävänä.

    Metsuri motokuski

    Olkoon tukitaso mitä tahansa mutta kun energiapuulle ei ole ostajia tai ne joutuu antaa ilmaiseksi. Jos saa silloinkaan menemään.  Meillä mhy ei ota ollenkaan energiapuuta. Varastot ovat täynnä. Samoin sähkökattila investoinnit vähentävät edelleen energiapuun käyttöä. Kyllä kai parasta on että paneudutaan enemmän ainespuun kasvuun ja unohdetaan nämä risukot. Kyllä sen ainespuunkin sitten voi polttaa jos yllättävää kysyntää energialle löytyy.

    Visakallo Visakallo

    suorittava: ”Summan saa toki kasvamaan viiteensataan/ kerta, jos odotetaan ensimmäistä tukiporrasta viisi vuotta istutuksesta”

    Ei mene nyt nämä suorittavan selitykset tälläkään kertaa oikein putkeen. Miksi tuo viisi vuotta pitää odottaa istutuksesta, jos on rehevä maapohja, joka työntää aivan estoitta lehtipuuta?

Esillä 10 vastausta, 971 - 980 (kaikkiaan 1,008)